keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Sunnuntaibrunssi Clint Eastwoodin Mission Ranchilla

Minun on jo kauan aikaa pitänyt kirjoittaa postaus tästä kivasta brunssipaikasta, mutta aina se vain on jäänyt. Nyt poikkesimme tänne jälleen kerran, sen sunnuntaisen patikointimme jälkeen, ja niinpä ryhdistäydyin vihdoin myös kirjoittamisen saralla tästä paikasta.
Mission Ranch alaparkkipaikalta kuvattuna.


Mikä ihmeen brunssi? Ja mikä ihmeen Mimosa?


Brunssikulttuuri on alkanut kivasti levitä jo Suomessakin, mutta joillekin lukijoistani tämä voi vielä olla tuntemattomampi juttu. Sana brunssi tulee yhdistelmänä englanninkielisistä sanoista breakfast (aamiainen) sekä lunch (lounas) ja brunssilla tarkoitetaankin näiden kahden aterian välimuotoa. Ajallisesti brunssi nautiskellaankin tyypillisesti puolilta päivin tai sen molemmin puolin. Brunssitarjoilut ovat yleensä hyvin monipuoliset ja ne nautitaankin ajan kanssa, useimmiten ystävien kanssa kokoontuen. Täällä rapakon takanakin useat paikat panostavat brunssiin erityisesti lauantaisin ja sunnuntaisin.

Kahvin, teen ja tuoremehujen lisäksi tyypillinen juoma brunssilla on cocktail nimeltään Mimosa. Se saadaan sekoittamalla puolet appelsiini- tai joskus myös greippituoremehua sekä puolet samppanjaa tai kuohuviiniä. Jos itse otan brunssillani Mimosan, yksi yleensä riittää, mutta täällä olen nähnyt joidenkin paikkojen mainostavan myös 'bottomless mimosas' eli voit juoda Mimosa-drinkkejä rajattomasti samaan rahaan. Näistä paikoista nauru raikaakin jo kauas tielle... :-)

En nyt mene pilaamaan tätä iloista tunnelmaa arvioimalla, mitä Suomen AVI:t, ELY:t, Valvirat ja kumppanit tuumaisivat moisesta 'all you can drink'-paikoista. Jatketaan nyt vain tällä vapautuneella amerikkalaisella fiiliksellä. :-)
Mission Ranchin brunssipöperöitä ja Mimosa oikeaoppisesti kuohuviinilasista tarjoiltuna.

Mutta sitten siihen brunssipaikkaan.


Clintin mesta


Kyseessä on Clint Eastwoodin omistama Mission Ranch Hotel and Restaurant. Kuten moni varmaan jo entuudestaan tietää, toimi herra Eastwood Pohjois-Kaliforniassa sijaitsevan pikku kaupunki Carmel-by-the-Sean pormestarina 1980-luvun loppupuolella. Nykyään hän on jättänyt pormestarin hommat taakseen, mutta omistaa tämän Carmel-by-the-Sean kaupungista hiukan etelään sijaitsevan Mission Ranchin. Paikka koostuu hotellista, ravintolasta pianobaareineen sekä alempana rinteessä sijaitsevasta pienestä tennis- ja fitnessklubista. Klubi tosin on tarkoitettu ainoastaan sen jäsenille sekä hotellissa majoittujille.
Sisäänkäynti ravintolaan.


Ei pöytävarauksia


Mission Ranchin ravintola ottaa pöytävarauksia ainoastaan kolmena päivänä vuodessa: pääsiäisenä, äitienpäivänä sekä kiitospäivänä. Tämän saimme itsekin tuta, kun ensimmäisen kerran yli puoli vuotta sitten paikkaan menimme. Saavuimme silloin paikan päälle viikonloppuiltana ja koska pöytävarausta ei voinut etukäteen tehdä, oli perillä vastassa tilanne, että olisimme joutuneet odottamaan vapautuvaa pöytää 1,5 - 2 tuntia. Nälkämme oli siinä vaiheessa kuitenkin jo niin kova, että lähdimme etsimään toista paikkaa.

Mutta sitten, uusi yritys x 2. Olemme käyneet nyt jo kahdesti aika ex tempore nauttimassa paikassa sunnuntaibrunssin. Molemmilla kerroilla olemme päässeet pöytään ilman jonotuksia. Brunssille otetaan asiakkaita sisään sunnuntaisin klo 10 - 13.30 välisenä aikana. Viimeksi pölähdimme paikalle klo 13.15 ja vielä ehdimme oikein hyvin brunssimme nautiskelemaan.


Brunssi amerikkalaisen keittiön tapaan


Mission Ranchin ravintola sanoo edustavansa klassista amerikkalaista keittiötä. Brunssin aikana siellä on tarjolla mm. kokin paistamia munakkaita valitsemillasi täytteillä, ribsejä, pihvejä, erilaisia salaatteja sekä lohta. Lisäksi löytyy tyypillistä kalifornialaista clam chowderia eli paksua, kermaista simpukkakeittoa. Sitä kannattaa maistaa, sillä se on täällä oikein onnistunutta (kaikissa paikoissa ei ole). Brunssin hinta aikuisille on noin 30 dollaria/henkilö. Hintaan sisältyvät edellä mainitsemani herkut seisovasta pöydästä sekä vaihtoehtoisesti joko lasillinen samppanjaa tai yksi Mimosa. 

Lopuksi on pakko vielä antaa tarjoiluista yksi varoitus: Brunssin jälkiruokapöytä on suorastaan vaarallisen monipuolinen. Paitsi että tarjolla on tuoreita hedelmiä ja suklaaseen upotettuja tuoreita mansikoita, niin tämän paikan suklaakakku on ollut parasta pitkiin aikoihin, eikä tämä kommentti tullut vain minun suustani, vaan myös kahden miehen suusta!
Brunssin jälkiruokaosuutta.


Puitteet kohdillaan


Clint itsekin käy kuulema joskus pimputtelemassa baarin pianoa, mutta meidän kahdella brunssikäynnillämme ei ole tärpännyt. Koskettimien takana ovat istuneet muut papparaiset. Pianovirtuoosien lisäksi paikan päällä viihdyttävät näköalana kaunis niittymaisema lampaineen sekä kauempana siintävä hiekkaranta. Ravintolassa on mahdollisuus ruokailla joko sisätiloissa tai ulkona patiolla. Paikassa on siis aika lailla kaikki kohdillaan, jokaiselle aistille jotakin.
Saanen esitellä vasemmalta oikealle: Mää, Sää ja Bää.


Soppeli sijainti



Myös Mission Ranchin sijainti on sopiva monellakin tapaa. Sen sijaitessa vain alle kymmenen korttelia Carmel-by-the-Sean kaupungista etelään, voi brunssille piipahtaa, jos pikku kaupungin keskustassa sijaitsevat paikat tursuavat porukkaa. Eastwoodin ravintola on myös hyvä pysähdyspaikka, jos olet ajelemassa kaunista Highway 1 -tietä tai kiertänyt kuuluisan 17-Mile Driven loopin. Mikäs sen parempi, kuin käydä ensin räpsäisemässä selfie Kalifornian tai jopa koko Pohjois-Amerikan kuuluisimman puun kanssa ja nautiskella sitten maukas brunssi jazzia kuunnellen. Ja ainahan on se pienen pieni mahdollisuus, että itse herra Itäpuukin piipahtaa moikkaamaan. :-)


Se kuuluisa sypressi Lone Cypress 17-Mile Driven varrella. 17-Mile Drive on Montereyn ja Carmel-by-the-Sean kaupunkien välissä sijaitseva upea ja valokuvauksellinen maisemareitti, josta yhdeksän mailia kulkee Tyynenmeren rantaa myötäillen. 


Mutta kuulkaas, nyt meillä alkaakin ukkokullan kanssa oikein säpinäviikot. Seuraavan kuukauden aikana saamme nimittäin ainakin kahdet, ellei jopa kolmet Suomi-vieraat. Niinpä postauksiakin saattaa tulla seuraavaksi hiukan harvempaan tahtiin. Teille lukijani sanon nyt hetkeksi hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti