Useille ystävistäni ja tuttavistani on tullut yllätyksenä kuinka Yhdysvaltain viisumia haetaan. Lähinnä se, että siihen kuuluu myös kasvotusten tapahtuva haastattelu konsulaatissa. Siitäpä sain idean tämän postauksen kirjoittamiseen.
Kuvakaappaus Yhdysvaltain viisumitietopalvelun Suomen osaston verkkosivulta. |
Taustaa
Jos nyt joku uusi lukija on hypännyt blogiini kesken kaiken mukaan, niin kerrottakoon, että haimme siis ukkokultani kanssa USA:n viisumeita ensimmäisen kerran noin kaksi vuotta sitten. Emme olleet tuolloin vielä naimisissa ja minä, joka en ollut viisumin päähakija, sain nykyisin avopuolisoille myönnettävän B1/B2-viisumin. Viisumin luokitus B1 viittaa liikematkailuun ja B2 turismiin. Tällä B-viisumilla Yhdysvaltoihin tultaessa maahantuloviranomainen merkitsee joka kerta myönnetyn oleskeluluvan yhteyteen, kummastako matkan tyypistä on kyse.
Joskus muinoin Yhdysvaltoihin tuleville ulkomaalaisille, ei yhdysvaltalaisen henkilön avopuolisoille on kuulema myönnetty vain korkeintaan lyhytaikaisen turistiviisumi ESTA:n sallima 3 kk:n oleskelumahdollisuus. Nykyään kuitenkin avopuolisot siis voivat saada tuon B-viisumin, joka oikeuttaa 6 kk:n oleskeluun USA:ssa vuosittain. Pidempi oleskelumahdollisuus, kuin ESTA:n sallimat 3 kk, siis on mahdollista saada, vaikka joillakin keskustelupalstoilla on muuta väitetty. On ollut sitkeä käsitys mm. siitä, ettei avopuolisoja tunnustettaisi USA:n viisumiasioissa vielä tänäkään päivänä millään tavalla, mutta olin itse elävä esimerkki, että kyllä heidät nykyään jo tunnustetaan. Ajat ovat siis muuttuneet. Myös avopuolisoiden tapauksessa viisumit voivat olla kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi minulle avopuolisona tuli viisumiini merkintä tyyliin "common law spouse of Matti Meikäläinen". Jos siis olisin ollut Meikäläisen Matin avosiippa. No, onneksi en ollut enkä ole, vaan ihan oman tutun ukkokullan siippa, ja vieläpä aviosiippa nykyään. ;-)
Mutta sitten itse viisumin hakemiseen. Tässä vaiheessa vielä korostan, että kaikille alle 3 kk:n kestoisille, tavallisille lomamatkoille Yhdysvaltoihin riittää siis netissä nopeasti haettava ja tällä hetkellä 14 dollaria maksava ESTA (Electronic System for Travel Authorization). Tässä postauksessa kuvailemassani hakuprosessissa ei siis ole kyseessä ESTA:n hakeminen, vaan pidempiaikaista vierailua ja pysyvämpää asumista koskevat viisumit.
Viisumin hakeminen
Viisumin hakeminen käynnistetään Yhdysvaltain viisumitietopalvelun Suomen osaston verkkosivuilta. Aivan ensinnä on tietenkin hyvä tutustua eri viisumiluokkiin, hakuprosessiin ylipäätään ja hakemuksen yhteydessä tarvittaviin liitteisiin. Huom. Oikean viisumityypin hakeminen on ensisijaisen tärkeää, joten jos on vähänkin epävarmuutta, kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa etukäteen! Tästä kerron varoittavan esimerkin postaukseni lopussa.
Edellä mainittujen asioiden ollessa selvillä, täytetään sähköinen hakemuslomake viisumitietopalvelun verkkosivulla ja suoritetaan viisumin anomismaksu. Kun maksu on suoritettu, pääsee välittömästi varaamaan haastatteluajan Helsingin konsulaattiin. Haastatteluajan voi saada hyvässä lykyssä jo vaikka samalle viikolle tai sitten vasta kolmen viikon päähän, kuten meille ensimmäisellä viisumikierroksella kävi.
Saapuminen konsulaattiin
Konsulaatti sijaitsee Yhdysvaltain suurlähetystön tiloissa Helsingissä. Konsulaatin tilat näyttivät nyt uusille ja nähtävästi ne olivatkin remontoitu, sillä kaksi vuotta sitten viisumihaastattelut tehtiin erillisissä tiloissa Kaisaniemenkadulla. Konsulaatti antaa nettisivuilla ja haastatteluajan vahvistusilmoituksessa varsin tarkat ohjeet, kuinka saapua haastatteluun. Esimerkiksi paikan päälle ei saa saapua liian aikaisin, eikä liian myöhään. Mukaan sallittavista tavaroista on myös tarkat ohjeet. Konsulaattiin saavuttaessa haastatteluun tulijoille tehdään turvatarkastus ja kaikista sähköisistä laitteista, puhelimet mukaan lukien, täytyy sulkea virrat pois ja kaikki ylimääräinen tavara jätetään säilytykseen. Mukaan haastatteluun saa ottaa mukaan vain tarvittavat paperit sekä maksuvälineen tai vaihtoehtoisesti koko lompakon. Työviisumin hakijat maksavat nimittäin paikan päällä vielä petoksenestomaksun.
Yhdysvaltain suurlähetystö Helsingissä. Rakennuksen edustalla jonottamassa viisumihaastatteluun menijöitä. Kuvaushetkellä itselläni oli jo kyseinen homma hoidettuna. |
Haastattelu face-to-face
Moni on siis hämmästellyt, että viisumin anomisprosessiin liittyy myös kasvotusten tehtävä haastattelu. Miksi näin? Miksei haastattelua voida tehdä videoneuvottelun kautta? En varmastikaan tiedä kaikkia perusteluita tähän tapaan, mutta tässä ainakin joitakin nykykäytäntöön vaikuttavia seikkoja.
Ensinnäkin haastattelun yhteydessä valtaosalle viisumianojista tehdään sormenjälkiskannaus. Toisekseen virkailijat halunnevat nähdä, että hakemuksen takana on todellinen henkilö ja henkilö on syytä nähdä ns. livenä. Samoin haastatteluun täytyy viedä mukanaan jos jonkinlaista dokumenttia nähtäville ja huom. osan näistä pitää olla alkuperäisiä (esim. vihkitodistus). Lisäksi haastattelun yhteydessä konsulaattiin jätetään passi, johon sitten tuleva viisumi kiinnitetään. Ainakin itselläni on ollut luottavaisempi mieli viedä näitä alkuperäisiä ja tärkeitä dokumentteja paikan päälle omissa käsissä kuin jättää postipojan kontolle. Muu asiointi konsulaatissa onnistuu suomeksi, mutta haastattelu tehdään englannin kielellä.
Omista kokemuksistani voin sanoa, että haastattelu suomalaisille on helppo juttu. Olettaen tietenkin, että hakemus ja tarvittavat liitteet ovat kunnossa. Molemmilla omilla haastattelukerroillani kysymyksiä on esitetty vain muutama. Esimerkiksi nyt viimeksi, kun olin haastattelussa yksin, minulta kysyttiin seuraavat kysymykset: "Kauanko miehesi on ollut töissä USA:ssa?" "Missä yrityksessä hän työskentelee?" "Missä kaupungissa hän siellä asuu ja mitä minä tiedän kyseisestä paikasta?" Sitten haastatteleva virkailija loi silmäyksen tuoreeseen vihkitodistukseemme ja totesi, että ai, olettekin menneet aika hiljattain naimisiin. Silloin minä nielaisin ison glumpsauksen. Olin varma, että nyt se todellinen tenttaus sitten alkaa. Tyyliin, kaunko olemme olleet yhdessä, kuinka voin sen todistaa, missä olemme tavanneet jne. Mutta eikö mitä! Virkailija katsoi vihkitodistuksen jälkeen minuun hymyillen ja sanoi: "Congratulations!" Vielä vilkaisut muihin liitteisiin, virkailijalta muutaman rivin naputtelu tietokoneelle ja haastatteluni oli käytännössä katsoen siinä. Viisumi luvattiin viikon, viimeistään kahden sisään saapuvan postitse. Minä päästin ison huokauksen ja lähdin sisäisesti ralĺatellen konsulaatista ulos. Konsulaatissahan nyt ei parane juuri hillua, kun on vartijat ja kaikki!
Meille ja muillekin suomalaistuttavillemme haastattelu on siis ollut lyhyt, eikä millään tavalla piinaava. Vaikka jännittäähän moinen toki. Mutta voi, ensimmäisellä haastattelukerralla edellämme tuli yksi kiinalainen tulkin kanssa. Hänen tapauksensa sitten kesti ja kesti. Ja sinne jäi kiinalainen vielä asioitaan setvimään, kun me jo pääsimme "pälkähästä". Samoin haastateltavina oli tuolloin muitakin ulkomaalaisia ja heidän haastattelusessiot olivat huomattavasti pidempiä kuin meillä.
Eri viisumiluokat ja niiden hinnat
Viisumiluokkia Yhdysvaltoihin onkin sitten vaikka muille jakaa. Samoin jokaisella viisumilla on oma hintansa. Tässä konsulaatin luettelemat viisumiluokat ja niiden hinnat:
Ehkä huomaattekin, että yksi viisumityyppi on hinnaltaan ylitse muiden: Yhdysvaltain kansalaisen kanssa kihlautuneen tai avioituneen viisumi. Ehkäpä ajatus korkeamman hinnan taustalla on, että kyseinen henkilö tulee maahan jäädäkseen ja siitä halutaan ns. rokottaa. Tai kenties tällä korotetulla hinnoittelulla on saatu edes pari epämääräistä naimakauppaa estetyksi, heh heh. No, hintaero ei tietenkään ole valtava, mutta kyseessä on todella iso raha köyhempien maiden ihmisille, joita USA uutena asuinmaana voi houkuttaa kovastikin, vaikka sitten tekemällä tehdyn naimakaupan kautta.
Ilmaista puuhaa viisumin hankinta ei siis ole. Lisäksi meille Pohjois-Suomesta Helsinkiin, konsulaatin haastatteluun matkaaville tulee tietenkin myös isommat matkakulut ja mahdollisesti myös majoituskuluja, jos haastattelu sattuu olemaan aamuvarhain. Esimerkiksi viime kerralla oli valittavana vain aamuaikoja haastattelulle.
Yhdysvaltain suurlähetystön komeita naapuritaloja. Ja säähän oli taas kuin morsian - goottimorsian. |
Sitten se lupaamani varoittava esimerkki:
Varo väärää viisumiluokkaa!
Minulla oli alkuvuodesta työni puolesta mahdollisuus osallistua erääseen tilaisuuteen, jossa esiintyi myös Yhdysvaltain suurlähetystön työntekijä. Hän korosti puheessaan moneen kertaan, että mikäli henkilöllä on epäselvyyttä, minkä viisumiluokan viisumia hänen tulisi tai kannattaisi hakea, niin kannattaa olla ehdottomasti konsulaattiin yhteydessä etukäteen, ennen kuin hakemuksen täyttää. Tapaus koskee erityisesti Yhdysvaltoihin liiketoimintamielessä tulevia yrittäjiä tai Yhdysvaltojen markkinoille pyrkivän suomalaisen yrityksen työntekijöitä. Nimittäin, jos henkilö hakee E-viisumia, joka on kaupankäynti-/sijoittajaviisumi, on viisumiin vaadittavat kriteerit ehdottomasti täytyttävä. Viisumi edellyttää hakijaltaan Yhdysvaltoihin tehtyjä sijoituksia 100 000 dollarin edestä (Summa kannattaa tarkistaa, jos harkitset E-viisumia!). Jos tätä E-viisumia hakee, mutta edellä mainittu sijoituskriteeri tai muu vaadittava seikka ei täytykään, saa henkilö sanktion, eikä hänelle myönnetä turistiviisumia "vahvempaa" viisumia moneen vuoteen! Tämä on kova rangaistus sellaiselle, joka yrittää rantauttaa yritystoimintaansa Yhdysvaltoihin. Niinpä viisumihakemusta ei todellakaan kannata vain roiskaista ja ns. kokeilla kepillä jäätä. Etukäteisselvittely kannattaa!
Edellä mainittuun tapaukseen samainen suurlähetystön työntekijä suositteli juurikin tuota minullekin tuttua B1-viisumia. Sillä on mahdollista käydä yritysneuvotteluja, sopia tapaamisia ja osallistua oman alan tapahtumiin Yhdysvalloissa kuuden kuukauden ajan.
Tämä suurlähetystön työntekijä aloitti muuten puheensa kysymällä yleisöltä, onko paikalla joku, joka osaa USA:n viisumisäädökset. Ainoatakaan kättä yleisöstä ei noussut. Esiintyjä jatkoi: "Juuri näin. En minäkään niitä osaa, vaikka olen työskennellyt viisumiasioiden parissa viimeiset kymmenen vuotta!" Tämä kuvannee enemmän kuin hyvin, millaisesta pykäläviidakosta on kyse. Tulkinnanvaraisuuksiakin varmastikin on!
Se tärkein
Niin ja se tärkein uutinenhan blogini kannalta on se, että minulla on kuin onkin nyt se uusi, aviopuolison viisumi passissani! Jihuu!
Helmikuussa se tuli, kovasti odotettu kirjattu kirje. |
Näihin tunnelmiin on hyvä päättää ja sanonkin teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Onneksi olkoon viisumista! Tarkoittaa ehkä sitä, että jätät pian goottimorsian-maisemat (voi jestas repesin tuolle termille, ihan loistava! :D) taaksesi ja palaat Piilaaksoon? Täälläkin ilma on muuten vähän gootti: El Nino pauhaa minkä kerkeää...
VastaaPoistaOho, vastaus ei tullutkaan tähän sinun kommentin alle...
PoistaEhkä jotain tuollaista tämä voisi tarkoittaa. ;-) Kiitos viisumionnitteluista!
VastaaPoista