Jos katsotaan koko Latinalaisen Amerikan 50 parhaan ravintolan listaa vuodelta 2017, niin Peru keikkuu vahvasti kärkisijoilla. Sekä kulta- että hopeasija menevät ravintoloille, jotka sijaitsevat Perun pääkaupungissa Limassa. Kisassa kymmenen parhaan ravintolan joukkoon on päässyt peräti kolme limalaista ravintolaa. Kun taas vilkaisu koko maapallon parhaimpien ravintoloiden listaan osoittaa, että nämä kaksi limalaista ravintolaa Maido ja Central ovat päässeet myös tällä listalla kymmenen parhaimman ravintolan joukkoon. Tämä siis riittänee perusteluksi, että perulainen ruoka ansaitsee minunkin blogissani aivan oman postauksensa. Ja olihan se ruoka siellä aivan mielettömän hyvää!
Näitä palkittuja ravintoloita emme tulleet reissussamme kuitenkaan testanneeksi, mutta tästäkin huolimatta makuelämykset lomamme aikana olivat ikimuistoisia. Olisin voinut jäädä Peruun vielä kuukaudeksi ainoastaan sen supermaukkaan ruoan vuoksi. Majoituimme osan lomastamme Limassa perulaisen kaverimme pitämässä Airbnb-majoituksessa. Tämä oli loistojuttu, sillä saimme häneltä erinomaisia paikallisia vinkkejä ruoista ja ravintoloista.
Yleistä
Ennen kuin esittelen muutaman perulaisen perinneruoan, täytyy Liman ravintolatarjonnasta kertoa yksi seikka. Yleisin ravintolatyyppi siellä on nimittäin ns. chifa-ravintolat. Kyseessä on kiinalaisen ja perulaisen keittiön fuusio. Aikoinaan Kiinasta muutti Limaan paljon työvoimaa ja kiinalaiset pitivät omia ravintoloitaan. Kun ruoka oli valmista, olivat kiinalaiset kokit huutaneet työmiehille 'chifaan' tai jotakin tuohon suuntaan, mikä tarkoittaa kiinaksi 'syömään'. Tästä huudahduksesta saivat nykyiset fuusioravintolat kutsumanimensä. Perulaiset ottivat kiinalaisilta kokeilta mallia mm. ruoan valmistustavoista, mutta käyttivät tuttuja perulaisia raaka-aineita. Tältä pohjalta toimivat nykyisetkin chifa-ravintolat. Mekin testasimme kahta eri chifaa. Toinen niistä oli Walok-niminen ravintola Mirafloresin kaupunginosassa Limassa. Listalta olisi muuten yhtenä lihavaihtoehtona saanut myös kyyhkystä tai pulua (pigeon), mutta itse pidättäydyin perinteisessä kanassa. Ukkokulta tilasi possua ja totesi tuon ravintola-annoksen jälkeen syöneensä elämänsä parasta kiinalaista ruokaa.
Kana on Perussa suosituin lihan muoto ja seuraavaksi tulevat merenelävät. Myös kananmunia käytetään runsaasti. Peru ei ole pihvilihan rakastajan paikka, joten elämänsä parhaita pihvejä sieltä ei ehkä kannata metsästää. Mutta voin taata, että muita maukkaita ruokia kyllä on yllin kyllin. Tässä ensimmäinen esimerkki: anticucho eli lehmän sydäntä grillattuna.
 |
| Olimme kuulleet tästä ruoasta paljon kehuja ja lopulta rohkaistuin itsekin tilaamaan annoksen lehmän sydäntä. Ei kaduttanut. Sydän oli tosi hyvää ja mureaa. Kuvan maittava annos on Rasson-ravintolan tuotoksia. |
Kaupungin parasta cevicheä
Ehkä yksi tunnetuimmista perulaisista ruoista on usein alkupalana tarjottava ceviche. Kyseessä on siis raakaa kalaa (tai mukana voi olla myös muita mereneläviä), jotka on raakakypsennetty lime-, limetti- tai sitruunamehulla. Kysyimme emännältämme, mistä saisi kaupungin parasta cevicheä. Hän kertoikin meille paikan, jonne emme ikikuuna päivänä olisi itse osanneet suunnistaa. Ravintola oli nimeltään Canta Ranita ja se sijaitsi Barrancon kaupunginosassa, Mercado el Capullo -markkinapaikan perällä. Tielle ravintolasta näkyi siis vain pieni kyltti. Mutta paikka oli kyllä suositustensa arvoinen ja heti kun istahdimme pöytään, paikka täyttyikin nopeasti niin paikallisista kuin turistiruokailijoista. Ja kyllä, se oli elämäni parasta cevicheä!
 |
| Elämäni parasta cevicheä! Tämän paikan kokki tykkäsi laittaa aika reilusti chiliäkin. Tuo oranssi oli bataatin tapaista makeaa perunalajiketta pehmentämään sitruksen hapokkuutta annoksessa. Huomatkaa myös tuo maissi. Yksittäinen maissinjyvä oli kokoluokkaa peukalonkynsi! Aivan järkyttävän isoja! |
 |
| Kuva rennosta Canta Ranita -ravintolasta noin 60 sekuntia ennen kuin se täyttyi muista asiakkaista. Hetken päästä porukka joutui jo jonottamaan istumapaikkoja. Asiakaspaikkoja ravintolassa oli noin 30. |
Toinen hyvä osuma saada erittäin maukasta cevicheä oli La Tanta -ravintola. Näitä ravintoloita taisi olla kolme ympäri Limaa ja me testasimme San Isidron kaupunginosassa olevaa ravintolaa. Myös Larcomar-ostoskeskuksessa oli yksi La Tanta -ravintola. Ja varmasti tuosta miljoonakaupungista löytyy tuhat muutakin hyvää ceviche-paikkaa, mutta tässä nyt ainakin joitakin tärppejä Limaan suuntaaville.
Cevichen hiukan "jalostetumpi" muoto on tiradito. Siinäkin on raakakypsytettyä kalaa ja mahdollisesti muita mereneläviä, mutta kala tarjoillaan parmesanjuustolla kuorrutettuna tai mausteisen kermakastikkeen kera. Maistelimme tätäkin kerran. Oli oikein hyvää, mutta taisin lopulta jäädä perinteisen cevichen kannattajaksi kuitenkin.
La palta- eli avokadoruoat ja causa
Avokadoa kutsutaan Perussa nimellä la palta ja sitäkin käytetään ruoissa mukavasti. Yksi suosittu perulainen snack on triple sandwich. Ne ovat pieniä (kolmio)leipiä, joiden välissä on avokadoa, tomaattia ja kananmunaa. Toinen, usein alkupalana tarjoiltava ja kokeilemisen arvoinen ruoka on causa. Siinä on kahden perunamuusilevyn väliin laitettuja lisukkeita, joita voivat olla esimerkiksi marinoitu tonnikala, äyriäiset, avokado, kana, kananmuna tai kasvikset. Causa tarjoillaan kylmänä. Ja taas on hyvää!
 |
| Causaa Cuscossa. Tässä lisukkeet on asetettu perunamuusilevyn päälle. |
Yksi hyvä ravintola, josta voi saada valtavan isoja causa-annoksia, cevicheä, tiraditoa ja anticuchoa, oli Panchita. Sekin sijaitsee Limassa Mirafloresin kaupunginosassa. Ja hei, varokaa! La Panchitan yhdestä causa-annoksesta syö oikeasti kolme henkilöä!
 |
| Eikä Perua ilman perunaa. Perussa on yli 4 000 perunalajiketta, tässä niistä muutamia. Minulla ei ole hajuakaan, mistä perunasta tulisi paras muusi causaan. :-D |
Liharuoat ja kuinka ne tyypillisesti tarjoillaan Perussa
Kana on siis kovassa suosiossa perulaisessa keittiössä ja yksi suosittu ruoka-annos oli Aji de Gallina (lausutaan: ahi de gajjina). Tätä annosta löytyi melkeinpä jokaisesta ravintolasta. Kyseessä on kermaisen pehmeässä, keltaisessa ja miedossa chilikastikkeessa oleva kanaa, joka kuuluu koristella vielä keitetyillä kananmunalohkoilla ja tummilla oliiveilla. Aji de Gallina tarjoillaan aina sekä perunan, riisin että maissin kera.
Liharuoista voin anticuchon lisäksi suositella myös Lomo Saltadoa. Sitäkin sai melkeinpä jokaisesta ravintolasta. Kyseessä on naudanlihasta kiinalaiseen tapaan valmistettu mausteinen liharuoka, joka sekin kuuluu tarjoilla perunan, riisin ja maissin kera. Ajattelin jakaa näiden kahden suositun ruoka-annoksen reseptit teillekin, mutta kirjoitan ne seuraavaan postaukseen, jotta tästä kirjoituksesta ei tulisi kilometrin mittaista.
Mutta sitten lisää liharuoista:
Reilu vuosi sitten Boliviassa en vielä kyennyt maistamaan alpakkaa, sillä nuo pörröturkkiset näyttivät minusta liian söpöille syötäviksi. Nyt kuitenkin ylitin raja-aitojani ja maistoin. Alpakka oli oikein hyvää. Tosin ukkokulta söi sitä toisenkin kerran yhdessä ravintolassa ja sanoi sen siellä maistuneen vanhalle villasukalle. Oikea valmistustapa lienee siis tässäkin ruoassa onnistumisen avain.
Mutta sitten mennään osastolle, jossa minunkin ruokahaluni tyssää. Nimittäin grillattu marsu! Useat perulaiset kasvattavat marsuja kotonaan, syötäväksi, kyllä, ja varsinkin vuoristossa tämä paikallinen "herkku" on oikein juhlaruokaa. Vuoristokaupunki Cuscossa kiinnitin huomiota, että grillattu marsu oli paikallisittain hinnoissaan. Kun yleensä tuhdit pääruoka-annokset maksoivat maksimissaan 10 dollarin luokkaa, niin grillatun marsun hinta oli kolminkertainen. Ja epäilen, että tuskin tuosta elukasta riittää kuitenkaan kolmelle syötävää. Vai mitä sanotte tästä?
 |
| Grillattu marsu, olkaatten hyvät! Hrr... Minä luokittelen marsun edelleen vahvasti kategoriaan lemmikit, eikä se suinkaan kuulu omaan ravintoketjuuni. Tästä syystä tämä "herkku" jäi minulla maistamatta. |
Mikä voisi olla seuraava superfood?
Moni ravintoarvoiltaan rikas superfood, kuten quinoa, maca ja nousussa oleva amarantti, on lähtöisin Perusta. Seuraavaksi nousevaksi superfoodiksi ja ihmeparantajaksi kuulin povattavan lupiinia. Nyt ei kuitenkaan kannata kirmata kesäniityille tai tienpientareille hotkimaan lupiineja, sillä jokin osa sen kukinnoissa tai siemenissä on myrkyllistä. Perun vuoristossa asuva väestö osaa käsitellä lupiineja niin, että sen myrkyt saadaan pois ja hyvää tekevät ainesosat jäävät jäljelle. Tällä hetkellä lupiineja kehitetään ja jalostetaan ihmisravinnoksi ainakin Australiassa, jonne on viety perulaista lupiinia. Jos kuulette tästä nyt ensimmäistä kertaa, niin muistakaapa sitten minua, jos ja kun lupiinit tekevät läpimurtonsa jonkun vuoden päästä. ;-)
 |
| Hotelliaamiaisella oli tarjolla quinoasta valmistettuja pannukakkuja. Myös tuoreita hedelmiä oli aina runsaasti niin aamupaloilla kuin usein jälkiruokanakin. |
Paitsi että Peru on historialtaan aivan mieletön tapaus, on myös sen kulinaristinen makumaailma omaa upeaa luokkaansa. Voin siis ehdottomasti suositella Perua matkakohteena! Pääsin reissussa käyttämään espanjan kielitaitoanikin, mutta monessa paikassa pärjäsi myös englannilla, huomattavasti paremmin kuin Boliviassa.
Tällaisia makukertomuksia tällä kertaa. Yritänpä saada teille vielä nuo reseptit suomennettua seuraavaan postaukseeni pikapuoliin, jos joku haluaa vaikkapa vappuna kokeillakin nakkien ja perunasalaatin sijaan jotakin muuta. Siihen asti huikkaan hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti