Puhelu Kiinan konsulaatista!
Jouduin toteamaan tuoreeltaan jo sosiaalisessa mediassakin, että nyt en kyllä tiedä mihin on tullut sotkeuduttua. Erään työpäiväni aikana puhelimeeni oli nimittäin tullut puhelu. En ollut pystynyt puheluun vastaamaan, mutta puheluiden listaan oli jäänyt tiedot soittajasta: Kiinan kansantasavallan konsulaatti. Joku Maoko se siellä olisi sitten pirautellut? Kieltämättä soittajan nähtyäni tuli kelattua omaa lähimenneisyyttä ja viime päivien tekemisiä kuin kaitafilmiä pikakelauksella. Olinko tullut laittaneeksi allekirjoituksiani joihinkin ihmelappusiin vai mitä? Puhelun tarkoitus jäi lopulta arvoitukseksi, sillä Mao ei soittanut toista kertaa. Hih. (Ja huoh!)
Yhteydenotto Suomen ulkoasiainministeriöstä
Saimme myös ensimmäistä kertaa yhteydenoton, varoittavan sellaisen Suomen ulkoasiainministeriöstä. Tai jos tarkkoja ollaan, niin ukkokulta sai. Ukkokullan saamassa viestissä luki seuraavaa:
"Kalifornian viranomaiset ovat antaneet evakuointimääräyksen Tyynenmeren myrskyn lähestyessä aluetta. Sääennusteen mukaan myrsky ja runsaat sateet aiheuttavat todennäköisesti tulvan uhan. Seuraa paikallisviranomaisten tiedotteita ja pidä yhteyttä läheisiisi tilanteestasi. Hätätapauksessa UM Päivystys +358916055555, paivystys.um@formin.fi."
Tämän jälkeen sama kerrottiin ruotsiksi, mutta ainakin yhden ruotsinkielisen tuttavan mukaan erittäin huonolla ruotsinnoksella. Eräässä ryhmässä jotkut epäilivät jopa viestin aitoutta.
Loppujen lopuksi viestissä haluttiin siis varoittaa Etelä-Kalifornian alueen tulvauhkista. Niinpä tällä kertaa varoitus oli meille tänne Pohjois-Kalifornian Piilaakson alueelle täysin aiheeton. Mutta jos ei olisi seurannut lainkaan paikallisuutisia, viesti olisi saattanut hiukan säikäyttääkin. Viesti aiheutti täällä jonkin verran porua, oliko se esimerkiksi turhaa lähettää noin laajalla, koko Kaliforniaa kattavalla otannalla. Minusta tuntui kuitenkin ihan hyvälle, että Suomesta käsin haluttiin omia kansalaisia varoittaa. Epäselväksi tapauksessa tosin jäi se, miksi ukkokulta sai viestin, mutta minä en, vaikka meillä molemmilla on ulkoministeriön matkustusilmoitukset kunnossa.
Sitten tuli koettua tällainenkin karmeus:
Kamalin kasvohoitoni ikinä!
Olen ollut jäsenenä eräässä spa-ketjussa, jossa olen voinut ottaa edullisempaan jäsenhintaan hierontoja tai vaihtoehtoisesti kasvohoitoja. Jäsenyyteni oli nyt menossa umpeen ja jo maksettu hoitokerta kannatti siis ehdottomasti käyttää. No kiirehän siinä tuli ennen eräpäivän umpeutumista. Kumpikaan hoitolan vakiotekijöistäni, ei hieroja eikä kosmetologi eivät olleet kolmen viimeisen päivän aikana saatavilla niihin aikoihin, jotka itselleni sopivat, joten jouduin ottamaan kasvohoitoajan tuntemattomalle tekijälle. No, tämähän oli virhe.
Kosmetologin hengitys ensinnäkin haisi uunituoreille valkosipulikermaperunoille, mikä ensinnä lähinnä nauratti, mutta hoidon loppupuolella ei enää niinkään. Hengitys oli kuitenkin vasta pientä piinaa verrattuna siihen, mihin kuntoon kasvoni lopulta menivät. Panin merkille, että kosmetologi oli aika kovakourainen joissakin otteissaan ja yhtäkkiä kesken ties kuinka monennen tökötin ja hieronnan kohdalla poskieni ihoa alkoi kirvellä ja kuumottaa aivan vietävästi. Jouduin sanomaan kosmetologille, että hei, laita nyt ihmeessä jotakin rauhoittavaa iholleni ja vähän äkkiä. Hän ei siis itse huomannut mitään, vaikka poskeni huusivat varmasti jo tulipunaisina siihenastisesta käsittelystä. Loppuaika "hoidossa" menikin jo saatujen vammojen ja reaktioiden rauhoitteluun.
Kun lähdin hoidosta, ihoni oli edelleen kuin tulessa ja aivan punaisilla laikuilla. Loppusanoina kosmetologi vielä sanoi, että laita kotona jotakin aloe veraa. Just! Vastaanottotiskin tyttelikin huomasi kasvojeni kunnon poislähtiessäni ja epäili jotakin allergista tuotereaktiota. Sanoin, ettei kyse voinut olla siitä, koska samoja aineita oli kasvoillani käytetty ennenkin. Olin melko vihainen, sillä poskieni iho oli käytännössä raastettu rikki! Kun ajoin hoidosta kotiin melkein itkin, kun hipiääni niin sattui.
Kun hoidosta oli kulunut 24 tuntia, ihoni oli edelleen kuin raastinraudan jäljiltä ja pelkkä vesipesukin kirveli. Kirvely jatkui vielä kaksi seuraavaakin päivää. Tein lopulta reklamaation paikkaan valokuvien kera ja nähtävästi suomalaisista valitusgeeneistä oli apua, sillä sain ensinnäkin superrauhoittavaa seerumia kasvohoitolasta sekä uuden kasvohoitoajan tutulle kosmetologilleni. Ehdottivat tomppelit kylläkin heti seuraavaa päivää kasvohoidolle, johon minun täytyi vielä rautalangasta vääntää, ettei ihoni ole todellakaan siinä kunnossa, että se kestäisi uuden käsittelyn näin nopeasti. Nyt alkaa onneksi olla naamavärkki jo niin kuin ihmisillä kuuluu.
Mutta sitten seuraavaan kohdalleni osuneeseen "uutuuteen":
"Metamfetamiinilääke"
Kun kävin ensimmäistä kertaa lääkärissä viime aikoina vaivanneen nuhakuumeeni vuoksi, lääkäri määräsi minulle kahta lääkettä. Toinen niistä oli reseptilääke, toinen ei. Niistä molempia kuitenkin myytiin apteekissa tiskin takaa ja vieläpä niin, että tämä ei-reseptilääke vaati henkilöllisyyden todistamisen ja lääkeostoksen määrän kirjaamisen henkilön nimiin tietokonejärjestelmään. No, kun menin lääkettä ostamaan, tämä tietokonejärjestelmä oli alhaalla, enkä saanut lääkettä ensimmäisellä kerralla ostetuksi. Reseptilääke onnistui ostaa. Menin illalla uudestaan apteekkiin toiveissani, että järjestelmä olisi jo herännyt henkiin, mutta ei. Edelleenkään lääkettä ei voitu minulle myydä, koska sitä ei olisi saatu kirjattua järjestelmään. Ukkokulta ihmetteli kovasti, että mikä ihme se tällainen lääke on, joka ei ole edes reseptilääke, mutta vaatii moiset seurannat ostoista. Menimme vielä toiseen apteekkiketjuun kokeilemaan, josko heidän systeemit toimisivat, mutta jälleen sama juttu. En saanut lääkettä. Nyt ukkokulta oli tiskillä mukana ja kysyi lopulta myyjältä, että mikä kuvio tässä on oikein taustalla. Farmaseutti vastasi: "Joo, government asetti muutama vuosi sitten pakollisen seurannan kyseisen lääkkeen ostajista, sillä jotkut tykkäävät valmistaa tästä lääkkeestä metamfetamiinia." A-haa, tämäpä siis selvensikin tilannetta melko hyvin. Vasta tällä kolmannella ostoyrityskerralla farmaseutti sitten kertoi, että kyseinen lääkevalmistaja on seurannan voimaantulon jälkeen alkanut valmistaa rinnakkaista, hiukan eri lääkeaineesta tehtyä, mutta samaan vaivaan tepsivää lääkettä, jota voi ostaa ilman järjestelmäkirjauksia. No, ostin sitten lopulta sitä, koska en halunnut tulla apteekkiin enää neljättä reissua. Enkä kyllä joutua mahdolliseen erityisseurantaankaan lääkeostoksistani.
Tässä rinnakkaislääkettä, jota sain ostaa ilman Kalifornian ajokortin näyttämistä. Kyseessä on poskionteloturvotusta vähentävä lääke, ei sen vakavampaa. |
Sitten sattui myös tapaus, jota en ollut uskoa todeksi:
Mitä klo 17 kellonaikana tarkoittaa?
Olen opiskellut espanjaa nyt viime syksystä lähtien. Opiskelu tapahtuu virtuaalisessa luokkaympäristössä ja ryhmän kaksi muuta opiskelijaa asuvat molemmat itärannikolla. En siis ole heitä koskaan kasvotusten tavannut, mutta ns. hyvän päivän tutuiksi olemme jo näinä kuukausina hyvinkin päässeet. Viime kerralla opiskelimme kellonaikoja espanjaksi. Esillä oli juna-aikataulu, jossa oli aikana klo 17. Opettajamme neuvoi, että tietyissä maissa ei sanota kello 17, vaan käytetään sitä toista tapaa. Eli paljonko kello illalla silloin on? Kysymys osoitettiin ryhmämme vanhimmalle, jo eläkkeellä olevalle leskirouvalle. Kellonaika piti siis osata muuttaa 24 tunnin muodosta 12 tunnin muotoon. En ollut uskoa korviani, sillä hän ei tiennyt mitä klo 17 kellonaikana tarkoittaa. Hän arveli kellonajan 17 olevan iltaseitsemän! Olinhan minä silmämunat suurena tietokoneeni ääressä ja kiitin, ettei virtuaaliluokassamme käytetä koskaan kuvayhteyttä, ainoastaan ääniyhteyttä. Luulin tällaisen tiedon kuuluvan yleissivistykseen kaikkialla maailmassa, mutta näin ei nähtävästi ole. Suurta ihmetystäni perustelee vielä sekin, että tiesin tämän amerikkalaisen naisen olleen naimisissa suomalaisen miehen kanssa, joten oletin eurooppalaistyylisten kellonaikojen olevan hänelle jo senkin kautta tuttuja! (Tässä muuten jälleen yksi melkoinen sattuma, mistä kaikkialta näitä Suomi-yhteyksiä aina ponnahtelee täällä USA:ssa esiin.)
No, eihän tämä todista muuta kuin sen, että joitakin asioita sitä pitää itsestäänselvyytenä, mutta eipä asia aina näin olekaan. Ja tuskinpa aivan kaikki suomalaisetkaan muistavat, miten päin kellonajat AM- ja PM -päätteillä ilmaistuina menivätkään.
Pitkän postaukseni päätteeksi vielä toinen asia, jota suomalaisena on pitänyt melko tavalla itsestäänselvyytenä, mutta näin ei täällä Piilaaksossa olevien kengänkuluttajien kohdalla todellakaan ole.
Polkypyörällä ajaminen
Joskus täällä on saanut melkeinpä kauhuissaan seurata, kuinka epävarmalle ja jopa vaarallisen huojuvalle joidenkin ajaminen polkupyörällä on näyttänyt. Sekään taito ei siis ole kaikille itsestäänselvyys. Nyt eräs piilaaksolainen retkeilykauppa on iskenyt tähän saumaan ja tarjoaa ajokursseja polkupyörälle. Opetus tapahtuu asiakkaan nolouden välttämiseksi yksityisopetuksena. Kaksituntinen kurssi maksaa retkeilykaupan jäseniltä 120 dollaria, ei-jäseniltä 140 dollaria. No huh, huh. Kylläpä nousivat omat pyöräilytaidot uuteen arvoonsa, kun tämän mainoksen näin!
Nyt toivovan oikein mukavaa pääsiäisen jatkoa ja lomaa teille, kenellä sellaista on. Täällä Yhdysvalloissahan pääsiäinen näkyy lähinnä krääsänä kaupoissa eli esimerkiksi ylimääräisiä lomapäiviä ei tämän juhlan yhteydessä ole. Huomenna maanantaina toisena pääsiäispäivänä meillä on siis aivan normaali työpäivä.
Tällaisia tapauksia tällä erää, nyt sanon taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti