Voihan videopelilintu!

Edellisessä postauksessani kirjoitin piilaaksolaisista ruokakauppahinnoista. Voin kertoa, etten ole vieläkään toipunut tosiasiasta, että meillä perunat ja appelsiinit maksavat kaupassa viisi kertaa enemmän kuin Suomessa. Ja vieläpä juuri appelsiinit, joita täällä kasvaa puissa monien pihoilla. No, mutta tällä kertaa toiseen asiaan. Pihalla tosin pysytään edelleen.

Kotipihallemme on muuttanut Californian Scrub-Jay, suomeksi kalifornianpensasnärhi. Se kuuluu ymmärtääkseni Blue Jay -lintujen, suomeksi sinitöyhtönärhien alalajiin. Lintu on todella kaunis ja kategoriansa mukaisesti sininen. Kooltaan se on aika iso, jopa 27 - 31 cm. Mutta. Linnulla on kaksi pahetta.

Ensinnäkin se jemmaa ruokavarastoja. Tämän vuoksi meillä on kukkapurkkien mullat myllättyinä vähän väliä, kun joku on käynyt kätkemässä tammenterhoja tai muuta mukavaa varmaan paikkaan. Voi olla oravakin, mutta toimintatapa kuuluu myös tälle närhilinnulle. Toisekseen, lintu on tunnettu myös erittäin kovasta äänestään. Ja tämä tahtoo nyt olla se ongelma. Antakaas, kun kerron lisää.

Ottamani kuva kalifornianpensasnärhestä metsässä. On hankala kuvattava. Lintu lehahtaa helposti lentoon, jos sitä yrittää lähestyä - etenkin kameran kanssa.

Lintua pidetään erittäin älykkäänä ja lienee tämän ansiota, että se osaa matkia monien eri lintulajien ääniä. Niinpä meidänkin pihassamme kuuluu sirkutusta, raakuntaa, kaakatusta ja titityytä. Ja voi pojat, millä volyymillä! Tämän kovanokan äänenvoimakkuutta ei voi säätää, valitettavasti.

Kalifornianpensasnärhi ammattilaisen kuvaamana. Photocredit Brian Sullivan

Eikä tässä äänimaailmasta vielä kaikki. Kaupungissamme asuu isohko, villi ja vapaa papukaijayhdyskunta. Ovat ryhmänä kovaäänisiä nekin. Yleensä ne asustavat eräässä puistossa, mutta toisinaan vihreiden kaijojen parvi lentää meidänkin kotimme yli. Ja niinpä pihamme sininen matkiapina saa taas uusia lauluideoita.

Lisäksi kaupunkimme poliisiasema ja yksi paloasemista sijaitsevat melko lähellä kotiamme. Näin ollen sireenit ulvovat lähikaduilla ainakin kerran päivässä. Meidän sirkuttaja on siis oppinut myös piipaa-äänet. Välillä töyhtöpää puolestaan imitoi jäätelöautoa! Siitä saa oikein kivan korvamadon loppupäiväksi.

Ja sitten, kirsikaksi kakkuun: Nähtävästi lintumme on asunut aiemmin pihapiirissä, jossa ulos ovat kuuluneet videopelien tehosteäänet. Näistä sinisiipi tykkää kaikkein eniten. Toisin sanoen, useimmiten meidän pihassamme huutaa Super Mario tai joku -80-luvun Nintendo-peli. Tästä syystä olemme ristineet siivekkään videopelilinnuksi.

Ja tämä meidän pihan yksilö taitaa olla jollakin tapaa vähän sekopää. Se voi vaihtaa lauluääntään useita kertoja minuutissa. Ensin kymmenen sekunttia huhuilua, seuraavat kymmenen raakuntaa ja sitten takaisin videopelimoodiin. Jos ja kun lintua erehtyy oikein kuuntelemalla kuuntelemaan, voin kertoa, että nämä laulusekoilunsa ovat äärimmäisen hermostuttavia.

Blue Jay eli sinitöyhtönärhi. Photocredit Scott Martin.

Vaikkei lintua haluaisikaan kuunnella, niin sepä vain kuuluu! Koska laulun voimakkuus. Viime viikolla kotikadullamme tehtiin pieni asfalttiremontti. Kadulla jytisi ties minkälaista rekka-autoa ja betonijyrää, mutta ei. Närhemme hoilotukset kuuluivat kaiken muun mekkalan yli!

Viime viikolla tipunen teki vielä viimeisen tempun. Yleensähän linnut ovat öisin hiljaa ja unten mailla, mutta yhtenä yönä heräsimme ukkokullan kanssa molemmat tuttuun, kovaan ääneen. Super Mario oli jälleen vauhdissa. Argh!

Vaikka minä kovasti luontokappaleista pidänkin, niin nyt alkaa olla sietokyky koetuksella. Jos jollakin on vinkkejä, millä ihmeellä linnun saisi häädettyä pihastamme, niin kertokaa pois. Netti kyllä kertoo auliisti, kuinka lintu saadaan pihapiiriin houkuteltua. Sitä vinkkiä en tarvitse. Havaintojeni mukaan pesimäpuuhia linnulla ei näyttäisi olevan meneillään. Kunhan tykkää muuten vain herätellä korttelin verran porukkaa keskellä yötä. Mielestäni närhi voisi siis aivan hyvin muuttaa. Se on täällä Piilaaksossa jopa aika yleistä, muuttaminen.

Tällaiset sirkutukset tällä kertaa. Lopuksi toivotan vielä oikein mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille! Muistakaa ulkoilla ja kuunnella luonnonääniä. Jos ei kuulu mitään, niin kuvitelepa korvasi juureen täyttä raikaava Nintendo. Pääset pihapiirimme tunnelmiin. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!