Kun postipojan kanssa menee hermo

Otetaanpa alkuun ne hyvät puolet. USA, Kalifornia ja Piilaakso on siitä kiitettävä paikka, että täällä jaetaan kirje- ja pakettipostia vähintään kuutena päivänä viikossa. Siis myös lauantaisin, ja onpa joku paketti joskus toimitettu sunnuntaisinkin.

Nyt viime aikoina homma on alkanut meidän kortteleillamme kuitenkin tökkimään. Riesaa on kestänyt jo pari kuukautta. Tilanne alkoi suistua pois raiteiltaan joulukuussa, kun alueellemme tuli uusi postinjakaja. Hänen työvuoronsa olivat aina loppuviikosta ja aloimme niinä päivinä saamaan saman talonumeron, mutta seuraavan kadun postit meille. Jos siis osoitteemme olisi 250 1st Avenue, niin saimme joulukuussa esimerkiksi läjittäin joulukortteja, joiden osoite oli 250 2nd Avenue. Ja paljon muutakin väärää postia. (Todellisuudessa näiden kahden kadun nimet eivät muistuta toisiaan alkuunkaan eli varsinainen puusilmä postia oli jakamassa.) Ja lopputulemana, että emme siis itse saaneet mitään omaa postia! Ne jaettiin mitä todennäköisimmin väärälle kadulle, eikä niiden vastaanottaja laittanut posteja eteenpäin. Onneksi ukkokullalla on sähköinen seuranta, jonka kautta yritimme aika ajoin katsoa, ettei mitään tuiki tärkeää postia jäisi tulematta.

Herkuttelu- ja hermojen lepuutushetki takapihan auringossa. Jäätelömakuna Unicorn Vanilla.

Tuli tammikuu ja väärin jaettu posti loppuviikkoisin jatkui. Postilaatikko on talomme kuistilla, joten postinjakaja tulee aivan ovellemme. Mutta koska emme useinkaan ole juuri postinjakohetkellä kotona, teippasin postilaatikkomme kylkeen ystävällisen heippa-lapun jakajalle. Terävöitin, että meidän katumme on nimeltään tämä, eikä tämä. Ja ties kuinka montaa kymmentä tai sataa muuta postin vastaanottajaa tämä sama vaiva kosketti! Jaettiinko koko meidän pitkän kotikadun postit päittäin väärin seuraavan kadun kanssa? Siinä tulee jo helposti yli sata väärää kohdetta. Vai oliko katuja sekoitettu keskenään enemmänkin? 

No eräänä päivänä tämä uusi jakaja, vanhempi herra, oli postin jaossa ja satuin olemaan kotona. Näin ja kuulin, kun naapurimme jututti jakajaa. Heillä tuntui olleen sama ongelma: väärän kadun postia nippukaupalla. Naapuri oli ilmeisesti tehnyt virheistä ilmoituksen jo postin nettipalvelun kautta. Niinpä tulin ulos kuistillemme ja jututin jakajaa minäkin. Mies pahoitteli ja otti antamani läjän väärää postia jakaakseen sen nyt lopulta oikealle kadulle.

Tällä viikolla postinjakaja unohti postilaatikkoomme omia työvälineitään. Löytyi tällainen nivaska ruttuisia paketinnoutolappuja, sentään täyttämättömiä olivat. 

Joulukorttejakin saimme vain yhden kappaleen, joka sekin saapui perille vasta tammikuussa. (Joskin yhtenä vuonna saimme joulukortin vielä maaliskuussa, ja silloin postinjakajamme oli ihan tolkku ja osasi asiansa. Etteivät nämä joulukorttitoimitukset Suomen ja USA:n välillä ole ennenkään olleet niin kuukauden päälle, hahah.) Mutta joulukuun postejamme saattaa siis edelleen olla teillä tietymättömillä. Joulu-tammikuussa saamme olla postin kanssa erityisen hereillä, sillä silloin meille lähetetään mm. autojen uudet vakuutuskortit. Tuo kortti tai muu todiste auton vakuutuksista on täällä pakollinen autossa mukana. Tammikuu puolestaan on postin kannalta hyvin olennainen kuukausi, sillä tällöin lähetetään dokumentteja, joita tarvitaan veroilmoituksessa. Eilen perjantaina saimme mm. pankkimme yhteenvedon vuonna 2022 maksetuista koroista. Tuokin tieto tarvitaan veroilmoitukseen, jonka täyttäminen aloitetaan helmikuussa. Onneksi kyseinen pankin kirje sentään saapui perille kuten pitikin.

Mutta eilen sattui sitten jälleen uusi sössintä. Se oli sitten se "viimeinen niitti" ja kirvoitti myös tämän postauksen kirjoittamiseen. Odotin saapuvaksi pakettia, jossa piti olla kolme kasvojenhoitotuotetta. Iltapäivästä sain sähköpostin, että paketti olisi toimitettu postilaatikkoomme. Olimme molemmat kyseiseen kellonaikaan kotona, eikä meille jaettu yhtään mitään. Sähköpostissa ohjeena oli, että jos pakettia ei näy, kannattaa odottaa vielä pari tuntia. Joskus jakajat voivat merkitä paketin toimitetuksi hiukan etukäteen. Vielä illallakin laatikkomme oli kuitenkin edelleen tyhjä.

Kirosin tilannetta ukkokullalleni, sillä paketti oli selvästi jaettu väärään paikkaan. Lisäksi luvassa oli todella kylmä yö. Pakkasta hipova yölämpötila ei tekisi hyvää noille tilaamilleni tuotteille. Ukkokulta yritti tehdä virheilmoituksen postin nettisivuilla, mutta kas, lomake jumitti. "Yritä myöhemmin uudelleen." Murisin ja ärisin tilanteelle, mutta eipä siinä viitsinyt lähteä iltamyöhällä kiertämään korttelia ja kyselemään, onko joku naapureistamme sattumoisin saanut pakettiani.

Tänään lauantaina puolilta päivin vastapäätä asuva naapurimme kiikutti paketin ovellemme. Hän oli sen vahingossa avannutkin, mutta laittanut tuotteet takaisin huomatessaan, ettei tilaus ollut hänen. Nytpä siis naapurissakin tiedetään, millaisia tököttejä kasvoilleni käytän. Onneksi en ollut tilannut mitään tuon intiimimpää. 

Ja valitettavan oikeassa olin pahan ennakkoaavistukseni kanssa. Kun avasin paketin, kaikki tuotteet olivat edelleen aivan jäätävän kylmiä. Paketti oli siis lojunut yön yli naapurin varjonpuoleisella kuistilla. Jäätyivätkö siis tuotteistani tehoaineet viime yönä harakoille? Mahdolliset ihoreaktiot tai niiden toivottujen positiivisten vaikutusten totaalinen puuttuminen jäävät nähtäviksi...

Näitä pakkasvaroituksia meille on nyt tullut paikallisen sääpalvelun lähettämänä puhelimiin jo pari kolme kertaa tänä talvena.

Kun paketti lopulta pääsi perille, siihen kirjoitettu yrityksen mainosmotto tuntui lähinnä irvailulta. Korostaisin, että ei suinkaan näin, vaan kauneus ja kauneudenhoito pääsevät alkamaan vasta, kun paketti toimitetaan oikeaan osoitteeseen! Ja koskapa menivät ja jäädyttivät mun tuotteet, niin jos ei minusta nyt tule nättiä näillä purnukoilla, niin se on kyllä postin vika!

Että tällaista postin kanssa sekoilua viimeiset pari kuukautta. Mutta pieniä murheitahan nämä ovat maailman merissä. Valtavat irtisanomisaallot ovat pyyhkäisseet myös Piilaaksossa, eivätkä valitettavasti omatkaan ystävä- ja tuttavapiirimme ole niiltä kolhuilta välttyneet. Äkillistä turbulenssia on ollut myös omien töitteni saralla. Mutta ei mulla muuta tällä kertaa. Nyt sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!