maanantai 26. lokakuuta 2015

Kalifornian viinikulttuurista

Tiesitkö, että tänä päivänä Yhdysvaltain jokaisessa osavaltiossa tuotetaan viiniä? Kyllä, myös Alaskassa ja Havaijilla. Tosin joidenkin osavaltioiden viinejä voi kuulema kutsua viiniksi ainoastaan valmistusmenetelmänsä vuoksi. Ovat kuulema kauheata kuraa, kuten eräs viiniasiantuntija meille Napan viinilaaksossa kerran auliisti kertoi. 

Tässä postauksessa keskityn kuitenkin kertomaan viinikulttuurista Kaliforniassa ja kuinka se näkyy arkielämässä. Napan ja Sonoman viinilaaksojen tiloista ja viinitilamatkailusta minulla on ollut postaus valmisteilla jo pitkän aikaa, joten niistä sitten kenties tuonnempana.
Yksi Kalifornian lukuisista viinitiloista, Concannon.


Viinit kaupoissa 


Ahkera viiniharrastuneisuus näkyy täällä tietenkin myös (ruoka)kaupoissa, joissa on yleensä ottaen hyvä ja laaja valikoima viinejä. Julkaisen alla olevan kuvan blogissani nyt uudestaan. Ehkäpä tarkkasilmäisimmät huomasivat jo aikaisemmin, millä tavalla nämä paikalliset viinihyllyt eroavat Suomen Alkon vastaavista.

Huomaatko eron?


Kyllä, Kaliforniassa viinit on lajiteltu rypäleittäin, ei maittain kuten Suomessa. Tässä on taustalla tietenkin se, että valtaosa täällä myytävistä viineistä on luonnollisesti oman osavaltion tuotantoa. Toisaalta tapa kertoo myös siitä, että viiniä ostetaan täällä pitkälti rypäleen perusteella. Viinitilamatkailussa tai viininmaisteluissa ylipäätään onkin se hyvä puoli, että oppii löytämään helpommin ne rypälelajikkeet, joista itse tykkää. Niinpä viiniostoksilla kuvan mukainen viinien lajittelu helpottaa asiointia ja lopullista valintaa. Voit kokeilla samasta lempirypäleestäsi valmistettua, mutta eri tilan viiniä helpommin, kun pullot on lajiteltu niin kuin ne nyt ovat.

Toki täälläkin on saatavilla myös muiden maiden viinejä. Näistä mainittakoon esimerkiksi espanjalaiset, eteläafrikkalaiset ja uusiseelantilaiset viinit. Niille on usein oma hyllynsä kaupoissa, mutta kas, nekin on lajiteltu usein rypäleittäin, ei maittain. 

Tämä viinien lajittelutapa täällä onkin saanut minut pohtimaan Suomen Alkon tapaa lajitella viinit. Ehkä jopa kyseenalaistamaan suomalaisen tavan. Miksi ne Suomessa tosiaan ovat maittain? Toki Suomessa on ajoittain ollut esimerkiksi joidenkin viinimaiden boikotteja, mutta boikotointi varmaan onnistuu yksittäiseltä kuluttajalta, vaikkeivät pullot maittain kaupassa olisikaan. Tuskin kukaan vahingossa ostaa juuri vaikkapa ranskalaista viiniä, jos juuri sen maan viinejä haluaa välttää. Suomessa voisi siis samaan tapaan rohkaistua kokeilemaan uusia viinejä, itselle uusilta tuottajilta ja mailtakin, jos viinit olisivat rypälejärjestyksessä. 

Samoin, jos etsit tietyntyyppiselle ruoalle sopivaa viiniä, on viinisuositus usein kerrottu rypäleen tai esimerkiksi viinin täyteläisyyden mukaan, ei viinimaan mukaan. Eli tokkopa olet nähnyt ruokaohjeiden lopussa lukevan vaikkapa seuraavasti: "Currykanalle suositellaan chileläistä viiniä." Näin ollen ruoalle sopiva viini olisi helpommin löydettävissä, jos kaikki saman rypäleen viinit olisivat tarjolla samassa kohtaa hyllyä. Alko, vink, vink! :-)


Mutta sitten takaisin Kalifornian kamaralle.


Viinit ruokaravintoloissa


Myös useissa ruokaravintoloissa on todella laajat viinivalikoimat. Sekä lähialueen tuotantoa, että kaukaisempaa. Pari kertaa olen kokenut yllätyksen, kun aika kämäisen näköisestäkin ruokapaikasta on voinut löytyä todella kattava viinilista. Mikä ei tietenkään ole ollut ollenkaan huono asia. 

Viinikulttuurin ympärille on syntynyt omaa pikku sanastoakin. Ravintoloissa tarjoilijat voivat käyttää viineille rypälelajikkeiden nimien lyhenteitä. Esimerkiksi suositut Cabernet Sauvignon on pelkkä Cab ja Zinfandel pelkkä Zin. Niinpä jos tarjoilija kysäisee sinulta: "Do you wanna Cab?"  Hän ei tällä kertaa ehdota sinulle taksia ja ole heittämässä sinua pihalle, vaan suosittelisi Cabernetia. ;-)

Jossakin väitettiin, että Kalifornian suosituin rypäle olisi Chardonnay. Väite voi hyvinkin pitää paikkansa, en lähtisi sitä epäilemään. Mutta se, mikä itselleni on ollut yllätys, että täällä Kaliforniassa viljellään myös esimerkiksi italialaisina pidettyjä rypälelajikkeita kuten Sangiovese ja Malvasia Bianca. Jos siis pidät Sangiovese-rypäleestä, sinun ei välttämättä tarvitse valita juuri italialaista viiniä. Se voi olla myös kalifornialaista.
Kuvassa on umpikalifornialaisia viinejä, vaikkeivät Gioia ja Gewurztraminer kovin kalifornialaisille kuulostakaan. Gioia on italialaisesta Sangiovese-rypäleestä tehtyä roseeviiniä. Gewurztraminer on valkoviiniä. Mielenkiintoista tässä on se, että molemmat rypäleet Sangiovese ja Gewurztraminer ovat punaisia, mutta niistä valmistetaan näitä valko- ja roseeviinejä. Taikuutta! ;-)

Wine tastings eli viininmaistajaiset


Niin kauppojen kuin ravintoloidenkin hyvien viinivalikoimien lisäksi olen nähnyt täällä poikkeuksellisen paljon erilaisia Wine tasting-  eli viinien maisteluun erikoistuneita baareja. Usein niiden listoilta löytyy maistiaisia nimeltään flights. Olen itse suomentanut tämän päässäni aina viinilennoksi, mutta sanakirjan mukaan flight tarkoittaa myös parvea. Niinpä tuon voisi ehkä suomentaa myös parveksi viinejä, mutta käytän nyt ja jatkossa kuitenkin suomennosta viinilento. Onhan se paljon lennokkaampi. :-) 

Tilatessasi tällaisen viinilennon, saat kokeilla esimerkiksi yhden ja saman viinitilan erilaisia tuotteita, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi pelkkiä roseeviinejä tai kuohuviinejä eri tuottajilta. Hinnat näille maistiaisille riippuvat toki paikasta, mutta ovat yleensä 10 - 30 dollarin hujakoilla. Sillä saa useimmiten 3 - 5 lasia viiniä, mutta lasilliset eivät kuitenkaan ole ns. täysimittaisia kaatoja, vaan pienempiä. Pääsee niistä kuitenkin useamminkin kuin kerran suutansa kostuttamaan.

Viinilennot ovat suosittuja myös viinitiloilla. Tiloilla maistelu tapahtuu useimmiten tasting roomeissa eli erillisissä maisteluhuoneissa. Viinitiloilla maistelu kohdistuu tietenkin aina kyseisen tilan tuotteisiin, mutta yhden käytännön eron olen näiden maistelupaikkojen välillä huomannut. Viinitilojen maisteluhuoneissa viiniä nuuhkitaan ja makustellaan yleensä seisten, viinibaareissa istuen. Asiakkaiden oletettaneen siis viinitiloilla vaihtuvan nopeammin, viinibaareissa taas istuskelevan ajan kanssa. 
Tämä oli kyllä viinilentojen aatelia: kolmea eri viiniä kolmen käsintehdyn suklaakonvehdin kera. Ukkokulta ei suklaista innostunut, vaan nautin tässä kuvassa makuelämyksistä erään Suomi-vieraamme kanssa.

Mutta hei! Olen tässä nyt mainostanut, kuinka täällä on niin hyvät valikoimat makoisia viinejä lähes paikassa kuin paikassa. Loppuun kerron vielä hauskan tapauksen toisesta ääripäästä. Tapaus sattui kaiken huipuksi vieläpä juuri siellä kuuluisalla Napan viininviljelyalueella. 


Mitä saisi olla? 


Lähdimme eräänä viikonloppuna viinialueille (Wine Country), jonne olimme sopineet ystäväpariskunnan kanssa tärskyt. Pääsimme matkaan ukkokullan kanssa etuajassa, joten odottelimme toista pariskuntaa perillä aluksi hotellillamme. Hotelli mainosti kyltein aina kadulle asti ala-aulansa viinibaaria ja ajattelimme joutessamme testata sitä. Ajattelimme, että kun kerta viinialueella ollaan, niin varmasti myös hotellilta löytyy kiva valikoima hyviä viinejä. No, toisin kuitenkin kävi.

Kysyimme respasta viinibaarin tarkempaa sijaintia, joka osoittautui olevan respan kulman takana, hiukan piilossa. Viinibaarissa ei ollut asiakkaita, eikä kyllä omaa henkilökuntaakaan, vaan respan poika juoksi viinibaarin tiskin taakse ja aloitti kysymyksellä, millaista viiniä saisi olla. Punaista, vastasimme. Kysäisimme viinilistaa, mutta sitä ei ollut. Poika katsoi baaritiskin valikoimaa ja totesi, että heiltä löytyy näemmä kahta eri punaviiniä. Molemmat pullot olivat aukaistuja. Poika otti ensimmäisen ja nuuhkaisi pulloon. Irvisti ja sanoi, että meillä taitaakin olla vain yhtä punaviiniä. Otimme sitten sitä. :-D

Näihin tunnelmiin päätän tällä kertaa ja sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti