Amerikkalaisessa elokuvateatterissa, toinen näytös

Niin ne vain ajat muuttuvat, myös amerikkalaisessa elokuvateatterissa. Kenties muistattekin, kun kirjoitin teille ensikokemuksistani amerikkalaisista elokuvateattereista jo viime helmikuussa. Voit halutessasi lukaista tuon postauksen täältä. Mutta jo jokin aika sitten päätimme yhtenä iltana lähteä ex tempore elokuviin ja valitsimme vaihteeksi meitä lähinnä sijaitsevan elokuvateatterin. Sen pienemmän, jossa on "vain" ne 16 elokuvasalia. Ja siellähän puhalsivatkin aivan uudet tuulet!

Cinemark Century Theatres.

Näkyvin ja tuntuvin uudistus

Tämä elokuvateatteri Cinemark Century Theatres on se Amerikan "number 3" ja liekö juuri siitä syystä, oli teatterin profiilia nostettu nyt oikein roppakaupalla. Teatterin saleihin oli nimittäin vaihdettu oikein kunnon löhötuolit, pehmoista nahkaa. Tuolit sai säädettyä melkeinpä makuuasentoon ja niissä oli myös jalkatuki. Lisäksi istuimet olivat ns. parinojatuoleja, eli aina kahden penkin välistä pystyi nostamaan käsinojan ylös. Tuonne jos minne kannattaisi viedä mielitiettynsä ensitreffeille! Noiden parinojatuolien ansiosta siellä nimittäin voi nyt tarjota kainaloaan turvaksi kauhuelokuvan aikana entistäkin paremmin. Tai vaihtoehtoisesti tietenkin kaivautua siihen viereiseen kainaloon. :-)

Houkuttelevan näköistä, eikö totta?

Muistan, kun ensimmäistä kertaa tähän uudistettuun leffateatteriin menimme. Tuumasin, että ensimmäistä kertaa olisin halunnut elokuvan päätteeksi vielä jatkaa istumistani penkissä. Kyllä siellä niin lokoisat oltavat oli.

Toinenkin uudistus

Toinen iso uudistus lähielokuvateatterissamme oli paikkaliput! Eli nyt jo lippuja varatessa netistä tai ostaessasi paikan päältä, pääsi valikoimaan oman istuinpaikkansa salista. Niinpä se aiemmassa leffakäyntipostauksessani kuvailema raivostuttava edestakaisin trafiikki ja sählinki oli nyt huomattavasti vähäisempää. Jes! Enää perinteiset vessassa ramppaajat riesana. 

Kas näin on istuinpaikkani D12 merkitty lippuun.

Koivet vaakatasoon ja leffanautinto voi alkaa.

Jälkeenpäin internetin ihmeellinen maailma paljasti, että Kalifornian osavaltiossa on vain neljä tällaista Cinemarkin leffateatteria, joissa on löhötuolit ja paikkavarauskäytäntö. Yksi näistä teattereista on osunut juuri meidän naapuriin, joten tässä mielessä on käynyt hyvä tuuri. 

Jotakin vanhaakin 

Nyt olemmekin sitten viime kerrat käyttäneet aina tuota lähiteatteriamme. Siellä näyttäisi myös lippujen tarkistuskäytäntö nykyään hiukan vaihtelevan siitä edellisestä kertomastani, yleensä AMC:n teattereissa olevasta. Viikonloppunäytöksissä päästetään nimittäin kaikki kävijät ilman lipuntarkastusta ala-aulaan, jossa herkkumyymälät sijaitsevat. Liput tarkistetaan tuolloin vasta, kun lähdetään aulasta elokuvasalien käytäville. Mutta siis edelleenkään kukaan ei tarkasta lippuasi juuri sen salin ovella, minne olet lippusi ostanut. Se käytäntö näyttää säilyvän.

Katse herkkumyymälään 

Elokuvateatterin herkkumyymälästä tein huomion, että olivat yrittäneet väsätä sinne jonkinasteista irtokarkkihyllyäkin. Nooooo, kaukaa katsottunahan hylly näytti olevan ihan jees, mutta lähempi tarkastelu sai taas palaamaan maanpinnalle. Taas niitä hemmetin kumikarkkeja. Suomeksi sanottuna: Moskaa! Korkeaan karkkilaatuun tottuneena saattaisin itse kelpuuttaa karkeista ainoastaan m&m's-karkit.

Onhan tässä toki yritystä, mutta moni kakku päältä kaunis.

Niinpä on ollut parempi pysyä perinteisissä pop corneissa elokuvakäynnin aikana. Leffaherkuillehan on muuten saatavilla sitten tällaisia alla olevan kuvan mukaisia "tarjottimia". Kananmunakennojen kanssa samasta materiaalista valmistetulle alustalle on sitten mukava kipata kaikki mätöt sormien ulottuville. Kuvassa ovat pienet pop cornit ja iso juoma. Sellainen pieni suunnitteluvirhe on kuitenkin päässyt käymään, ettei iso juoma edes mahtunut juomalle varattuun kuppiin tarjottimessa. Onneksi löhötuoleissa on hyvät ja vankat pidikkeet juomille!

Esimerkki amerikkalaisesta volyymista 

Sitten vielä lopuksi yksi huomio jälleen tästä amerikkalaisten leffateattereiden volyymista. Pisti taas miettimään, kuinka erilaisista mittakaavoista todella onkaan Suomen ja Jenkkilän välillä kyse. Yhdellä elokuvakäyntikerrallamme oli Jurassic Worldin ensi-ilta, tosin itse menimme katsomaan eri filmiä. Huomasimme elokuvateatterissa, että sen saleissa alkoi tuon ensi-iltaelokuvan näytöksiä 15 minuutin välein koko pitkän illan ajan! Niinpä tuota ensi-iltaelokuvaa näytettiin pelkästään meidän pienessä lähiteatterissa sen illan aikana yli parikymmentä kertaa! Osa normaaleina, osa 3D-näytöksinä. Ei siis ihme, jos kyseinen elokuva takoi huipputuloksia heti ensimmäisenä näytösviikonloppunaan. Huh, huh.

Viimeisimmät kerrat tässä meidän lähileffateatterissa ovat siis olleet niin mukavia kokemuksia, ettei tässä vieläkään ole ehtinyt sinne naapurikaupungin yksityiseen elokuvateatteriin, eikä myöskään sinne drive-in-elokuviin. No pysyypä jotakin kotirouvan 'to do' -listalla. ;-)

Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!