Vuokra-asunnon etsintää Piilaaksossa

Elämme tällä hetkellä tulisilla hiilillä. Nykyinen vuokrasopimuksemme päättyy alle kuukauden kuluttua, joten olemme joutuneet tekemään jo irtisanomisilmoituksen. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole vielä tietoa, minne seuraavaksi täällä Piilaaksossa muutamme! Kääk! Yhteen asuntoon meillä on kyllä parhaillaan varaus, mutta siinäkin kohteessa on pari muttaa. Nyt ajattelinkin kertoa teille, millaista vuokra-asunnon etsintä Piilaaksossa oikein on. 

Tässä oli harvinainen pohjapiirros, sillä siinä oli ilmoitettu huoneiden mitatkin, jalkoina ja tuumina totta kai. 

Olemme kahlanneet asuntoja läpi nyt jo kuukauden verran. Ukkokulta jatkoi urheasti asuntoesittelyissä ravaamista minun ollessa kahden viikon ajan Suomessa. Kuvia ja asuntoesittelylinkkejä sinkoili Kalifornian ja Suomen välillä puhelimissamme tuolloin tiuhaan. Aivan alkumetreillä tuntuikin, että mikäpäs tässä, asuntotarjontaahan on valtavasti. Ja niin sitä tietenkin onkin, mutta tutkittuamme valikoimaa tarkemmin, alkoikin paikallisissa asunnoissa ilmetä mm. seuraavanlaisia puutteita:

Ilmastointi ja pesukoneet uupuvat

Yllätyksekseni huomasin, että todella monesta asunnosta täällä puuttuu ilmastointi. Piilaakson normaaliin säätilaan kuuluu hellettä tyypillisesti kuitenkin se kahdeksan kuukautta vuodesta (huomiseksi luvassa +38 C), joten ilmastoinnin tärkeyttä asunnoissa ei kannata aliarvioida. Meillä yhtenä kriteerinä uudelle kodillemme lisäksi on, että asuisimme ylimmässä kerroksessa. Kalifornialaistalojen rakenteet kun tuppaavat olemaan sellaiset, että yläpuolellasi majailevan asukkaan voi olettaa helposti norsuksi. Niin hyvin askeleet alakerran asukkaalle jymisevät. Ylimmän kerroksen asuntoihin aurinko sitten taas porottaa kattoihin päivät pitkät, joten ilman ilmastointia asunto olisi hyvin pian kuin sauna. Eihän sellaisessa pystyisi nukkumaankaan! Ei kiitos. Ilman ilmastointia olevat asunnot ovat siis saaneet karsiutua varteenotettavien asuntojen valikoimasta heti pois. 

Toinen minua hiukan hämmentänyt havainto on ollut, että hyvin monesta asunnosta täällä puuttuu pyykinpesukone. Täällähän vuokralaiset eivät siis muuta omien pesukoneidensa kanssa asunnosta toiseen. Pesukone ja mahdollinen kuivuri siis joko kuuluvat asuntoon tai sitten eivät. Ja asunnot, joissa pesukonetta ei ole, niihin ei ole mahdollista sellaista myöskään hankkia. Pesukoneelle ei näissä asunnoissa tyypillisesti ole sopivaa tilaa, eikä pesukoneelle löydy myöskään tarvittavia vesijohtoliitäntöjä. Yhdessä vaiheessa jopa mietimme, voisimmeko tinkiä tästä pesukone asunnossa -kriteeristä, mutta hyvin pian totesimme, että kyllä se työssäkäyville ja kiireisille olisi liian työlästä pitkässä juoksussa. Varata sitten aina kolikoitakin ja mennä pyykkivuoren kanssa viettämään aikaansa julkisiin pesuloihin. Ehkä se kuukauden pari menisi, mutta sen jälkeen ei varmasti oikein nappaisi. Niinpä tämäkin pesukoneettomuus rajasi monia asuntovaihtoehtoja pois. 

Yhdessä taloyhtiössä oli ruotsalaiset Asko-merkkiset pesukoneet. (Eikös tuo logo muuten muistutakin suomalaisen Asko-huonekaluliikkeen logoa?) Ruotsalaiset pesukoneet ja kuivurit oli kuulemma valittu sen ansiosta, että ne olivat amerikkalaisia malleja huomattavasti pienempiä ja mahtuivat kyseisiin asuntoihin. No, emme valinneet tätäkään kohdetta muista syistä, joten emme tule pesemään pyykkejämme ruotsalaisten pienillä vehkeillä.

Asuntoja kierrellessämme huomasin myös, että mitä vanhempi rakennus oli, sitä pienempi keittiö siihen oli suunniteltu. Vaikka asunnossa olisi kaksikin makuuhuonetta, saattoi keittiö olla aivan surkean kokoinen. Ei pöytätilaa eikä kaappeja juuri nimeksikään. Uudemmissa asunnoissa keittiöihin sen sijaan on jo satsattu. Ehkäpä ruoanlaittoa kotona on alettu harrastamaan viime vuosina vähän enemmän ja ymmärretty, etteivät kaikki suinkaan elä noutoruoan varassa. 

Tässä keittiössä nyt sentään oli jo jonkin verran pöytätasoja ja kaappeja. Mutta sitten tuo vihaamani rinkulahella! Auta armias! Ei, ei ja vielä kerran ei!

Saunalliset taloyhtiöt eivät päässeet jatkoon

Tällä kertaa asuntometsästyksessä löysin myös useita taloyhtiöitä, joihin kuului sauna! Vau! Olin saunahulluna suomalaisena aivan innoissani ja melkeinpä valmis lyömään vuokrasopimuksen välittömästi lukkoon, olipa asunto sitten melkeinpä minkälainen murju tahansa, hahah. Mutta kas, jokaisesta näistä taloyhtiöistä sitten löytyi kuitenkin jokin perustavaa laatua oleva vika tai puute. Yhdessäkin oli rakenteet niin ohuet, että naapurustosta kuului kaikki äänet todella selvästi. Asunnoissa ei ollut perinteistä amerikkalaista kokolattiamattoakaan ääniä eristämässä. Tuntui, kuin olisi korttitalossa ollut. Erään toisen saunallisen taloyhtiön sijainti olisi puolestaan ollut meille aivan loistava, mutta onneksi luimme netistä taloyhtiön saamat palautteet. Viimeisen puolentoista vuoden ajan taloyhtiö oli kerännyt asukkailtaan pelkkiä haukkuja. Mikään ei toiminut, ja mikä pahinta, taloyhtiössä oli laiminlyöty termiittimyrkytykset ja asunnoissa kuulemma vilisi niin luteita kuin torakoitakin. Siellähän olisi siis saanut kämppäkaverit kaupan päälle! Ja siihen taloyhtiön saunaan olisi saanut mennä petivaatteidensa kera päästäkseen luteista eroon. Juu, ei kiitos. Näiden kauhupalautteiden jälkeen emme koskaan menneet edes katsomaan kyseisen taloyhtiön asuntoja. Pitäkööt saunansa!

Vain nopeat elävät

Vuokra-asuntomarkkinat ovat Piilaaksossa myös melko hektiset. Yhden hyvän kohteen menetimme, sillä joku toinen vuokrasi asunnon näkemättä edes sitä. Me olimme vasta menossa juuri vapautuvaa asuntoa katsomaan, kun välittäjä ilmoittikin, että sorry, se meni jo. Lisäksi tuntuu, että varsinkin yksityisiä välittäjiä on hankala tavoittaa. Tosin ei kaikista taloyhtiöiden toimistoistakaan ole irronnut vastauksia yhteydenottoihimme ja yksi taloyhtiö vastasi kolmen viikon viiveellä. Aika stressaavaa sitten sellainenkin odottelu. 

Hakuprosessi

Kuinka Piilaaksossa vuokra-asuntoja sitten haetaan? Vuokralaisten täyttyy ensimmäisenä täyttää hakemus ja maksaa hakemusmaksu (application fee). Hakemusmaksu on yleensä 30 - 50 dollarin luokkaa yhtä hakijaa kohti. Meidän hakiessa asuntoa kahdestaan joudumme siis molemmat maksamaan tämän hakemusmaksun. Maksu kattaa vuokranantajan työajan hänen tarkistaessa hakijoiden luottotiedot. Hakemuksissa kysytään perustietojen lisäksi mm. tiedot hakijan työpaikasta ja kuinka kauan on siellä työskennellyt, tiedot tuloista ja edellisistä vuokrasuhteista. Jotkut vaativat mukaan viimeisimmän palkkalaskelman. Se asunto, johon meillä on nyt se varaus voimassa, siellä esimerkiksi pengottiin meidän kaikki aikaisemmat vuokrasuhteet Piilaaksossa eli vuokraushistoriamme jopa viiden vuoden takaa. He myös soittivat työnantajalleni varmistaakseen työsuhteeni. Lisäksi tässä taloyhtiössä oli vaatimuksena tietty tulotaso. Hakijan tai hakijoiden kuukausipalkkojen tuli olla 2,4-kertainen asunnon kuukausivuokraan nähden. Vuokralaisten maksukykyisyys tarkistetaan näin ollen monella eri tapaa.

Jos hakijoiden hakemus menee syynäyksien jälkeen läpi, voivat hakijat sen jälkeen varata haluamansa asunnon maksamalla varausmaksun (security deposit). Varausmaksut ovat tyypillisesti muutamasta sadasta dollarista jopa tuhansiin dollareihin. Joissakin tapauksissa varausmaksu on yhden kuukauden vuokran suuruinen. Varausmaksua saa harvemmin täysimääräisenä takaisin, sillä siitä maksetaan poismuutettaessa asuntoon tulleiden kolhujen ja käyttöjälkien korjaukset. Varausmaksu ei siis kata vuokrasuhteen viimeistä kuukausivuokraa, vaikka usein vuokraajilla sellainen käsitys onkin.  

Jonkin verran taitavat siis ainakin vuokrauskäytännöt olla erilaiset Suomeen verrattuna ja asunnothan ovat tosiaan täällä oma lukunsa ohuine seinineen ja puuttuvine eteisineen. Pistäkäähän peukut pystyyn, että me jonkin kodikkaan kolon täältä pikapuoliin löydämme! Hiekka valuu tiimalasissa jo vinhaa vauhtia. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!