Viime aikoina muutamat bloggaajat ovat tuskailleet, etteivät ole keksineet blogeihinsa mitään kirjoitettavaa, sillä päivät toistuvat lähes samanlaisina. Niinpä ajattelin, että tällainen haaste voisi auttaa joitakin ylittämään taas bloggauskynnyksen ja palauttamaan kirjoitusinspiraation. Kun on joku aihe. Lisäksi ajattelin, että nämä arkiset asiat kuvineen voisivat olla ihan hauskoja ja omalla tavallaan antoisia myös lukijoille. Heitän siis omat jatkohaasteeni postaukseni päätteeksi, mutta seuraavaksi avaan omia arkisia ilostuttajiani täältä Kaliforniasta. En tule jakamaan täsmälleen samoja kuvia ja aiheita kuin jaoin aiemmin sosiaalisessa mediassa, osittain halutessani jättää joitakin yksityisempiä asioita julkisen blogin ulkopuolelle ja osittain siksi, että ne aiemmat arkikuvani somessa nähneillekin tulisi jotakin uutta. Ihan mukava oli siis huomata, että pystyin löytämään arkisia ilostuttajia omasta korona-arjesta huomattavasti useammankin kuin kymmenen kappaletta.
1. Lukuhetket auringossa
Tämän kevään aikana tulin tarttuneeksi pitkähkön tauon jälkeen taas muutamiin kirjoihin. Viimeisimpänä luin Taina Kinnusen Kalifornia kutsuu -kirjan. Se kertoo Kaliforniaan, lähinnä San Diegon ja Piilaakson alueille muuttaneista, ns. eliittisiirtolaisista eli teknologia-alalle työskentelemään tulleiden suomalaisinsinöörien perheistä. Kirjailija on haastatellut lähinnä Nokia-yrityksen palveluksessa olleiden puolisoita, teknovaimoja, kuten hän heitä kirjassaan nimittää. Julmetunmoisesta ennakkokohusta huolimatta kirja ei tuonut itselleni juurikaan uutta, mutta voi olla toki Suomessa asuvalle suomalaiselle ihan silmiä avaavaa luettavaa.
2. Leipominen
Toinen asia, jonka kaivoin tauon jälkeen naftaliinista heti karanteeniaikojen alussa oli leipominen. Varmaan työkiireidenkin vuoksi leipominen oli jotenkin vain jäänyt paitsioon, mutta tänä keväänä innostuin kokeilemaan uusiakin reseptejä. No, tämä kyllä näkyi sitten pian vaa'allakin, heheh, joten pientä malttia piti alkuhuuman jälkeen leivontainnostukseen ottaa. Viimeisimpänä leivoin raparperipiirakkaa sekä porkkanasämpylöitä. Ja hei, en siis muista leiponeeni ylipäätään mitään sämpylöitä ainakaan 10 vuoteen!
 |
Porkkanasämpylät yli 10 vuoden tauon jälkeen.
|
3. Uudet ruokakokeilut
Viimeiset kuukaudet olemme käyneet ruokakaupassa keskimäärin 1,5 -2 viikon välein. Juuri ennen seuraava kauppareissua, kun kaapeista löytyvät tarvikkeet alkavat olla jo melko rajalliset, on tullut käytettyä luovuutta ja kehiteltyä uusia "reseptejä" ihan omasta päästä. Ihan maukkaitakin juttuja on tullut lopputulokseksi, mm. erilaisia piirakoita ja munakkaita. Lisäksi on tullut kokeiltua uusia reseptejä noin muutenkin, valmistin mm. ensimmäistä kertaa appelsiini-inkiväärikanaa. Yksi viimeisimmistä uusista ruokakokeiluistamme oli paella, jonka valmistimme takapihamme hiiligrillissä. Siihen kyllä meni tarvikkeita niin montaa eri sortimenttia, että vaati kauppakäynnin ennen kokkailuja.
 |
| Kaikkine esivalmisteluine paella oli aika isotöinen tehdä, meiltä kahteen pekkaan meni aikaa noin kolme tuntia. Mutta oikein mukavaa ajanvietettä siitä saatiin yhdelle lauantaipäivälle. Ja lopputulos oli kyllä herkullinen! Tätä syötiinkin meillä sitten neljä päivää. Kannatti urakoida. :-D |
Noh, ainahan uudet kokeilut eivät suinkaan ole menneet ihan putkeen. Halloumi on USA:ssa kallista ja tässä yrityksemme grillata yhtä halloumin korviketta. Ei mennyt niin kuin Strömsössä:
 |
Ei jatkoon!
|
4. "Romanttiset" ulkoruokailut
Ruokalinjalla jatketaan. Siinä vaiheessa, kun ravintolat saivat alkaa myymään ruoka-annoksia ulos, meille muodostui joksikin aikaa uusi traditio. Lähdimme sunnuntaisin aina ajeluille, ostimme lounaan jostakin ravintolasta ja söimme sen joko autossa tai joskus auton konepellillä tai takakontin päällä. Kävimme siis ulkona syömässä, sanan varsinaisessa merkityksessään.
 |
Tässä syön merenrantaravintolasta noudettua katkarapucocktailia romanttisesti autossa, hahah.
|
5. Virtuaaligrillijuhlat ja videopuhelut Suomeen
Varsinkin karanteenin alkuaikoina tuli otettua yhteyttä tosi vanhoihin ystäviin, joihin ei ollut tullut pidettyä aktiivisesti yhteyttä, osaan heistä jopa vuosiin. Oli aivan mahtava muistella yhteisiä menneitä ja päivittää nykyhetken kuulumisia.
Lisäksi olemme pitäneet jo pariinkin otteeseen Piilaaksossa asuvan kaveripariskunnan kanssa ns. virtuaaligrillijuhlat. He grillasivat omalla patiollaan ja me omalla takapihallamme ja kaikki nautimme illasta, hyvästä grilliruoasta ja toistemme seurasta videopuhelun kautta. Toisella kertaa saimme vielä yhden Suomi-vahvistuksen Floridasta lisää. Ne olivat kyllä mukavia illanviettoja ja piristivät pitkäksi aikaa. Ja juuri senhetkinen eristäytyneisyys unohtui hetkeksi ihan kokonaan.
 |
Ensimmäisen virtuaaligrillijuhlamme kruunasi kavereidemme kissa, joka päätti myös tulla linjoille sanomaan oman painavan "miaunsa".
|
6. Takapiha
Ja sitten, meidän takapiha. Se on tullut mainittua tässä jo ohimennen pariinkin kertaan, mutta ansaitsee postaukseen kyllä ihan oman pylpyränsä. Ilman takapihaamme olisin nimittäin varmasti tullut tämän kevään aikana hulluksi. Kerrottakoon, että täällä meidän alueellamme koronarajoitukset ovat olleet huomattavasti tiukempia kuin esimerkiksi Suomessa. Esimerkiksi kaikissa taloyhtiöissä, joissa on yhteiset grillipaikat ja uima-allasalueet, nämä yhteiskäyttöalueet pysyivät kiinni useita kuukausia. Oma takapihamme on kyllä antanut tänä keväänä hurjasti enemmän elintilaa ja helteiden porottaessa se oma piha on mahdollistanut ruoanlaittoa myös ulkona. Lisäiloa on tuonut jo viime kesänä pystyyn pykäämämme pieni kasvimaa, josta olen saanut jo monenmoista satoa tänäkin vuonna. Ja on taatusti luomua.
 |
Rucolaa, lehtikaalta ja lehtisalaattia omalta kasvimaalta.
|
 |
Tänään saatiin myös ekat mansikat omasta penkistä.
|
7. Jääkahvi
Tämän kevään aikana olen jotenkin aivan hurahtanut jääkahviin! Aikaisemmin en ollut oikein ymmärtänyt jääkahvin autuutta, mutta tänä keväänä me olemme todellakin löytäneet toisemme. Varsinkin, kun täällä on paukkunut yli +30 Celsius-asteen helteitä jo useampana viikkona, niin iltapäivällä takapihalla nautitusta jääkahvista on tullut minulle jo pieni traditio. Ihana virkistäytymishetki. Ostan nämä kahvit useimmiten tölkeissä ja monipakkauksina kotiini eli en hae niitä joka kerta erikseen kahviloista.
Jos siis olisin superujo kissanpentu, minut saisi houkuteltua ulos kolostani jääkahvilla! :-)
 |
Mun päivittäinen jääkahvirituaalini takapihan nojatuolissa. Usein juon jääkahvinikin ihan mustana, mutta postaukseen valitsin tämän vähän fancymmän latte-tyylisen kahvin.
|
8. Viikonloppuhaikit
Arkisista aamulenkeistäni teille jo kirjoitinkin, mutta todellinen riemuhan repesi, kun vihdoin toukokuussa Piilaakson ympäristössä aloitettiin avaamaan ensimmäisiä luontopolkuja. Uudet säännöt ovat voimassa poluillakin, mm. kasvomaski pitää olla vähintäänkin aina mukana ja sosiaalista etäisyyttä tulee edelleen pitää oman kotitaloutensa ulkopuolisiin henkilöihin. Mutta ah, kyllä luonnonhelmaan pääsy tekee niin eetvarttia!  |
Yhdellä sunnuntaihaikilla polullemme osui tällainen hauska kierteellä oleva puunrunko.
|
9. Oman pihan kolibrit ja lähinaapuruston eläimet
Päivittäin olohuoneen ikkunamme edustalla pörrää kolibreja ruokinta-alustalla ja niiden seurailu on myös ollut mukavaa puuhaa. Lisäksi olemme tutustuneet viime kuukausina lähinaapurustomme kissoihin, joita onnen potkaistessa pääsee myös rapsuttelemaan. Löytyypä yhden lähitalon pihasta pieni kilpikonnakin.
 |
Kilpikonna, joka kylläkin aina jähmettyy kuin kiveksi, kun jäämme sitä jalkakäytävältä aidan yli seuraamaan.
|
 |
Ukkokulta sai kamerallaan hyvän kuvan yhdestä pihapiirimme kolibrista. Sillä oli kosiohommat meneillään paikallisten daamien kanssa ja niinpä tukkansa oli tuolla lailla pörhöllään. Olisiko vetänyt geelillä tukan taakse? :-D
|
10. Netflix
Tämän kevään ja alkukesän aikana on kyllä tullut katsottua todella paljon elokuvia, useimmiten Netflixistä. Olemme katsoneet leffan melkeinpä joka ilta. Nauroinkin ukkokullalle, että ainoa hankaluus tässä nyt on, että kun elokuvia on tullut ahmittua ns. sarjatulella, niin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta en muista niiden nimiä. Hah hah!
 |
Varsinainen taikanappi tuo punainen tuossa keskellä. Sen takaa löytyy vaikka mitä.
|
Extra: Kreisit kotivideot
Jo pääsiäisen aikaan sain pähkähullun päähänpiston ja tein kavereilleni videon mielikuvituksellisesta lomakohteestamme Santa Cruz de la Backyard. Videoin tämän siis omalta takapihaltamme. No, video saikin kaveripiirissäni yllättävän suosion ja niinpä olen tuosta lähtien tehnyt noin kerran viikossa aina uuden kreisin videonpätkän tästä "lomakohteestamme", jonne olemme jääneet "jumiin". Ehkä videot ovat hauskuuttaneet monia kavereitanikin, mutta täytyy sanoa, että hullulla itsellään eli allekirjoittaneella on kyllä ollut hauskaa tehdä niitä. Puhua pulputan videoille yleensä aika lonkalta eli mitään käsikirjoituksia tai muita en ole videoideni eteen tehnyt. (Ehkä sen myös huomaa, hahah!) Videoita ei myöskään ole mitenkään editoitu, vaan se on täytynyt saada ns. kerralla purkkiin. Kuten sanoin, ainakin itselläni on riittänyt viihdettä noiden tekemisestä, videoiden saamista kommenteista ja katsojien esittämistä lisäkysymyksistä.
 |
Yhdellä kotivideolla esittelin "lomakohteemme" kasvillisuutta. Tässä ensimmäinen kypsä minilime vuosimallia 2020.
|
Tällaisia arjen ilostuttajia valitsin omaan postaukseeni. Olikin muuten hiukan vaikea tehdä lopullisia valintoja näistä kymmenestä asiasta. Minulla ne näyttivät painottuvan aika paljon ruokaan ja syömiseen sekä erilaisiin tekemisiin, ei niinkään esineisiin.
Haaste eteenpäin
Seuraavaksi heitän haastetta eteenpäin kolmelle bloggaajakollegalle: Jonkinasteista aihepulaa blogiinsa muistan tuskailleen ainakin Katrin USA:n itärannikolta. Lisäksi kokeilen haastaa Liisan Hollannista sekä Petran Turkista. Katsotaan, josko he innostuvat!
Ja tässä vielä blogihaasteen ohjeet lyhykäisesti:
1. Otsikoi postauksesi otsikolla Elämä on hyvää! -blogihaaste.
2. Valitse postaukseesi kymmenen sinulle iloa tuottavaa asiaa nykyisestä arjestasi. Ne voivat olla mitä vain, isoja tai pieniä asioita, esineitä tai tekemisiä. Liitä arjen ilostuttajista ehdottomasti mukaan myös kuvat, jos suinkin mahdollista. Tekstin määrä jokaisen kohdalla on vapaa.
3. Linkkaa postaukseesi haasteesi lähteet eli tämä alkuperäinen postaus Ribs & Coke -blogista sekä keneltä otit haasteen vastaan. 4. Merkitse blogin yhdeksi tunnisteeksi/hakusanaksi Elämä on hyvää! -blogihaaste.
5. Haasta halutessasi eteenpäin 2 - 3 bloggaajaa ja toki jokainen on vapaa nappaamaan haasteesta kopin, vaikkei kukaan juuri sinulle haastetta osoittaisikaan.
Jaa nykyarkesi herkkupalat meille muillekin!
Näiden arkisten ilostuttajien myötä toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää juhannusta, ken sellaista viettää! Täällä USA:ssahan juhannusta ei juhlita, kun ei meillä ole sitä kuuluisaa yötöntä yötäkään. Mutta kyllähän me suomalaisina ukkokullan kanssa aiomme tuon juhlan taas tehdä itse itsellemme. Luvassa on ainakin grillausta, silliä ja pikku perunoita. Niinpä nyt sanon teille jälleen hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti