Dan Aykroydin viinakauppakiertue

Nyt kun edellisessä postauksessani kaksi oletettavasti maailman kuuluisinta autotallin ovea pääsivät mukaan blogiini, voinen ottaa mukaan myös muita julkkiksia, heh heh. Saanko esitellä seuraavaksi: Dan Aykroyd! 

Kanta-asiakkuus kannattaa

Viime viikolla pääsi ukkokultani jälleen kerran hihhuloimaan, kuinka kannattaa olla paikallisen viinakauppa BevMo!:n kanta-asiakas. Hän sai nimittäin tiedotteen, että näyttelijä Dan Aykroyd tekee viinakauppakiertueen ja on jakamassa nimikirjoituksia vodkapullojen kylkeen. Siis että mitä? Herra, joka näytteli -80-luvulla kulttimaineeseen nousseissa elokuvissa kuten The Blues Brothers ja Ghost Busters, jakaa nyt nimmareita viinakaupoissa! Oh. My. God. Onkohan nyt lähtenyt Danin ura rajuun laskuun?

Rekvisiittaa The Blues Brothers -henkeen BevMo!:n pihassa.

Tarkempi tutkiskelu kuitenkin paljastaa, että Mr. Aykroyd on lähtenyt itse vodkabisnekseen mukaan. Netin tietolähteiden mukaan kuvio oli saanut alkunsa siitä, että herra oli alkanut etsiä mahdollisimman puhdasta, lisäaineetonta vodkaa. Kun sellaista ei löytynyt, päätti Aykroyd rueta valmistuttamaan sitä itse. Puhtaiden vesilähteiden vuoksi vodkan valmistuspaikaksi valikoitui Kanada ja juoma lanseerattiin markkinoille vuonna 2008. Tuote on siis täysin lisäaineetonta, kristallinkirkasta. Niinpä tuotteen nimi Crystal Head sopii sille mielestäni oikein hyvin.

Akuutissa rahapulassa tai nopeiden myyntivoittojen toivossa Aykroyd ei ainakaan tainnut bisnekseen mukaan lähteä, sillä pelkästään pullon valmistamiseen käytettyä laadukasta lasia oli etsitty parin vuoden ajan. Lopulta sellainen löytyi Milanosta, jossa pääkallon muotoiset pullot tätä nykyä valmistetaan. Hmm, onkohan Suomen Iittala saanut yhteydenottoa aikoinaan? Ja jos on, niin miksi hävisimme kisan italialaisille?

Herra Aykroyd tuli kiertueellaan myös meitä melko lähellä sijaitsevaan BevMo!-liikkeeseen. Ja arvatkaapas! Kovana The Blues Brothers -leffafanina ukkokulta tietenkin suuntasi kyseisenä päivänä kyseiseen BevMo!-kauppaan ja olisin pöngennyt mukaan varmasti minäkin, ellen olisi ollut siinä pahuksen vatsataudissa. No, oli sinne päättänyt tulla pari muutakin enemmän tai vähemmän janoista fania, kuten alla oleva kuva BevMo!:n pihasta osoittaa.

Nimmareiden kirjoitusaika oli klo 14-16. Näyttelijä otti vastaan kaikki klo 16 mennessä jonoon tulleet.

Ukkokultani sinnikkyys pitkässä jonossa palkittiin ja hän pääsi kuin pääsikin paiskaaman kättä herra Aykroydin kanssa. Yhteiskuvaa näyttelijän kanssa en tähän liitä, mutta todistusaineistona tapahtumasta meillä on nyt Danin allekirjoittama pullo kotona.

Crystal Head. Pullon yläosassa Danin nimmarit.

Juoma on valittu Rolling Stonesin 50-vuotisjuhlakiertueen viralliseksi vodkaksi. Paketissa tulivat myös The Best of Rolling Stones -levy sekä kristallikorkki. Paketti kustansi 45 USD.

Tässä vielä pari tunnelmakuvaa BevMo!:n sisältä ja itse herra Aykroydista. 

Täti taitaa fanittaa Dania.

Näin se Amerikka taas yllätti. Koskaan ei tiedä, kuka tulee viinakaupassakin vastaan ja sieltä voi saada vaikka julkkiksen nimikirjoituksen. 

Näihin kristallinkirkkaisiin tunnelmiin päätän tällä kertaa ja sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

K-18, K-Valvira

Tässä postauksessani käsittelen alkoholia Amerikassa, sen vuoksi otsikon merkintä K-18. Myöskään Valviran tätien ja setien ei kannata tätä kuvaustani vapaasta alkoholipolitiikasta lukea, ei sitten ollenkaan. Suotta vain mielenne pahoitatte. 

Mikäs kortti se tämä oikein on? Luepas pidemmälle, niin tiedät.

Kalifornian tilanne 

Kahdessa asiassa Kaliforniassa ollaan alkoholin suhteen tiukempia kuin Suomessa. Alkoholin ostamiseksi vaadittu ikäraja on Suomen ikärajaa korkeampi, 21 vuotta. Tämä ikäraja on määrätty liittovaltiotasolla ja pätee myös mietoja alkoholijuomia ostettaessa. Jos joku osavaltio tätä ikärajaa omatoimisesti alentaa, ei kyseinen osavaltio ole oikeutettu enää liittovaltion tukiin. Niinpä vähintään 21 vuoden ikäraja on yllättäen melko suosittu ikäraja.

Toinen kalifornialaisten tiukka linja koskee avattujen alkoholijuomapullojen pitämistä autojen matkustustiloissa. Se on täysin kielletttyä, kuten jo aiemmassa postauksessani Kalifornian autoista kerroinkin. Kaikki muu tuntuukin sitten Kaliforniassa olevan alkoholin suhteen vapaampaa ja siitä lisää seuraavaksi.

Alkoholin käyttö

Amerikkalaiset ottavat alkoholia paljon maltillisemmin kuin suomalaiset. Niin, suomalaisena sitä käyttää verbinä tässä yhteydessä ottaa-sanaa. Tänne taitaisi paremminkin sopia nauttia-verbi. Mitään känniörveltämistä en nimittäin ole kertaakaan nähnyt. Julkijuopottelua ei katsota täällä(kään) suopeasti, mutta se sallitaan, jos olet käärinyt pullosi ympärille peittävän paperipussin. Aivan kuten amerikkalaisissa elokuvissakin näkee tehtävän. Ja täytyypä sanoa, ettei nyt kovin usein ole tähänkään näkyyn täällä törmännyt. Tietenkin, jos menet vaikkapa San Franciscon tiettyjen alueiden pikku kujille illan hämärissä, niin näet takuulla paperipussiin käärityn pullon poikineen, jopa pulloja ilman paperipusseja. Suurkaupunkien vitsauksia.

Mutta nyt hämäriltä kujilta takaisin päivänvaloon. 

Amerikkalaisissa ruokaravintoloissa on ihan normaalia juoda olutta tai lasi pari viiniä ja hypätä takaisin auton rattiin ruokailun jälkeen. Samoin menetellään, jos vieraillaan tuttavaperheen luona grillaamassa. Muutamat oluet grilliherkkujen kanssa illan aikana eivät estä sinua ajamasta takaisin autolla kotiin. Ei ajatuksen tasolla, eikä lakipykälienkään puolesta. Rattijuopumuksen raja on täällä nimittäin 0,8 promillea. Suhtautuminen on siis jokseenkin vapaampaa ja täällä kuulostaakin olevan mentaliteetti, että humalassa saat ajaa, mutta jos menet ja aiheutat onnettomuuden, niin sitten ei todellakaan kunnian kukko laula! 

Onko tämä rennompi suhtautuminen alkoholiin ja autoiluun sitten hyvä vai huono asia, onkin asia erikseen. Itse olen edelleen enemmän nollatoleranssin kannattaja, Suomen kasvatti kun olen. 

Myyntipisteitä joka puolella ja saatavuus kellon ympäri

Alkoholia myydään Kaliforniassa tavallisissa kioskeissa, isommilla huoltoasemilla, omissa pienissä viinakaupoissa (liquor store), jokaisessa ruokakaupassa, jopa osassa tavarataloja sekä paikallisissa "Alko-ketjun" myymälöissä BevMo!:ssa. BevMo! tulee sanoista Beverage More! (suom. Lisää juomaa!) ja näissä liikkeissä juomavalikoima on laajin, joskin hinnat voivat olla ruokakaupan hintoja hiukan korkeammat. Mitään monopolia alkoholin myymiseksi täällä ei siis ole, ei myöskään hintakartelleja.

Kaliforniassa niin kioskeista, huoltoasemilta kuin ruokakaupoistakin voi ostaa myös väkeviä alkoholijuomia. Ja koska useat kioskit ja osa ruokakaupoistakin ovat auki 24/7, myös alkoholia voi ostaa kellon ympäri. Suomessa harrastetusta kellonaikakikkailuista ei liene täällä kuultukaan. Mahtaisi Suomen Valvira sulatella pitkään moista höllää politiikkaa: Aina ja kaikkialta!

Myös alkoholin mainostaminen on ainakin Kaliforniassa täysin sallittua. Niinpä esimerkiksi viskimainokset eivät ole mitenkään epätavallinen näky televisiossa. 

Ruokakauppamme viinivalikoimaa.

Paljousalennukset ja kanta-asiakkuus

Se, mikä myös nostattaisi Valviran taatusti takajaloilleen on paljousalennukset alkoholia ostettaessa. Ostaessasi ruokakaupasta kerralla kuusi pulloa viiniä, saat huomattavan alennuksen kokonaisostoksesta. Myös esimerkiksi Safeway-ruokakaupan kanta-asiakaskortilla saat kaikista juomista tuntuvan alennuksen kassalla, oli sitten kyseessä vesi, limppari tai viini. Alkoholeihin liitettyjä kimppatarjouksiakin olemme nähneet: Kun ostat pullon viskiä, saat 6-packin olutta kaveriksi puoleen hintaan. 

Viiniä saa myös viiden litran hanapakkauksissa. Kuvan hintalapuissa näkyvät paljousalennus sekä ruokakaupan kanta-asiakaskortilla saamasi alennettu hinta. Yhden pakkauksen hinta on siis jotakin 10,80 - 16,49 USD:n väliltä ostotavastasi riippuen.

Paikallisella viinakauppaketju BevMo!:lla on myös oma kanta-asiakkuusohjelmansa. (Viimeistään tässä kohtaa Valviran väki parkaisisi: "OMG!") Kanta-asiakaskortilla saat tiettyjä alennuksia ja kun tietty dollarimääräinen ostoraja ylittyy, saat alennuskupongin seuraavaan ostoskertaan. Lisäksi kanta-asiakkaille tulee postitse oma lehti, jossa mainostetaan uutuustuotteita sekä tarjouksia. Onpa jännä, että tuo lehti tulee meillekin. ;-)

BevMo!-kaupan jäsenetuja lehden lisäksi.

Yksi juttu täytyy nostaa esille noista BevMo!-myymälöistä. Vaikka kauppa on keskittynyt vain alkoholien myyntiin, siellä on myös pieni kylmätiski, josta voi ostaa pientä, pääosin suolaista purtavaa juomien rinnalle. Tarjolla on esimerkiksi juustoja, savulohta, salamia, voileipäkeksejä, hilloja ja levitteitä. Miksei Alkokin voisi ottaa valikoimiinsa pikku purtavaa ja kannustaa näin porukkaa myös syömään jotakin juomiensa lomassa? Toki Suomessa Alkot ovat jo useimmiten ruokakauppojen kyljessä, mutta parempaa palvelua tuollainen minusta olisi. No, jokin momenttihan sen tietenkin taas estää, ruoan ja alkoholin myymisen samoilta neliöiltä, puuh... Lisäksi BevMo!:ssa on ihan hyvä valikoima myös alkoholittomia oluita ja viinejä. Annan pisteet siitäkin!

BevMo! lähettää kanta-asiakkailleen jopa syntymäpäiväkortin, alennuskupongilla varustetun tottahan toki.

Sitten vielä yksi tapaus, joka poikkeaa kovasti suomalaisesta tavasta. Amerikassa on tukkukauppaketju Costco, joka on erikoistunut isoihin säästöpakkauksiin. Jotta voit kaupasta ruoka- tai muita tarvikkeita ostaa, pitää sinulla olla jäsenyys, aivan kuten suomalaisissakin tukuissa. Mutta sitten, täällä voit kuulema ostaa kyseisestä myymälästä kuitenkin alkoholia ilman tuota jäsenyyttä. Suomessahan tilanne oli ainakin aikoinaan juuri toisin päin! Ostaaksesi alkoholia tukusta, piti sinulla olla tukkukortin lisäksi vielä erikoislupa, jolla baarit ja ravintolat pystyivät alkoholitäydennyksiä tekemään. Yksityishenkilöillä tuota alkoholin osto-oikeutta tukusta ei edes ollut. En tiedä, onko tukkukäytäntö Suomessa nykyään muuttunut ja mihin suuntaan.

Osavaltio- ja piirikuntakohtaisia eroja

Amerikassa säädökset alkoholin suhteen vaihtelevat osavaltioittain ja joidenkin osavaltioiden sisällä vieläpä piirikunnittain. Jos siis Amerikkaan matkustat ja olet aikeissa alkoholia reissullasi siemailla, kannattaa tarkistaa etukäteen juuri sen osavaltion alkoholipolitiikka, missä vierailet.

Esimerkiksi etelävaltioihin kuuluva Tennesseen osavaltio on ns. kuiva osavaltio. Osavaltion 96 piirikunnasta peräti 69 kieltää olutta väkevämmän alkoholin myynnin täysin. Ja kuten moni ehkä tietääkin, kuuluisa Jack Danielsin viskitislaamo sijaitsee juuri Tennesseessa. Tislaamoltakaan ei saa myydä viskiä kuin ainoastaan erikoisissa ja harvinaisissa (lue: todella kalliissa) kristallipulloissa, koska pullot katsotaan keräilykappaleiksi ja koriste-esineiksi. Ihan nerokas ajatushan tuo on, että saavat tislaamoltaan edes jotakin myydä vierailleen. 

Ukkokultahan se on vikkelänä viskin ystävänä ehtinyt piipahtaa jo tuollakin Jack Danielsin tislaamolla. Tislaamolta annettiin kuulema kierroksen päätteeksi ohjeet, että ostaaksesi tislaamon tuotteita, aja rajan yli ja mene ensimmäiselle huoltoasemalle. Että sellaista glamouria, jos tislaamoreissulta sattui matkamuistoa himoitsemaan. 

Niin, nyt joku teistä ihmettelee, että miksi ihmeessä perustaa viskitislaamo kuivaan osavaltioon ja kuivaan piirikuntaan? Katsopas, juttuhan meni niin, että ensin oli tislaamo ja sitten paukahti kuivaksi julistautuminen. Huonompi mäihä tislaamolle, mutta minkäs teet.

Tällaisia tällä kertaa. Nyt sanon jälleen hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!