100 000. lukija löytyi ja pari sanaa Kalifornian helleaallosta

Arvatkaapas mitä? Niin vain kävi, että 100 000 sivunäytön raja blogissani ylittyi viime viikolla. Jihuu! Tasalukeman omalle näytölleen saanut henkilö ilmoittautui minulle sähköpostitse. Ja ketä arpaonni sitten suosikaan? Onni potkaisi Timo-nimistä herraa Suomesta. Onnittelut vielä kerran Timolle! Lupaamani pieni herkkupaketti lähti postiin tänään.

No kuinka kävi lupaamani lohdutuspalkinnon? Lukijaa numero 100 001 ei löytynyt. Ja koska blogini laskuri raksuttaa tällä hetkellä jo kohdalla 100 300 ja risat, katson arvonnan päättyneeksi. Niinpä lohdutuspalkinto jää tällä kertaa jakamatta. Hieno juttu kuitenkin, että 100 000. lukija valikoitui. Ja minuahan tämä arvonta jännitti taatusti enemmän kuin ketään lukijaa.

Ilmeisesti vastaavaa, blogin sivunäyttöjen lukumäärään perustuvaa arvontaa blogimaailmassa ei aikaisemmin ole ollut, joten saatoinpa sattumalta keksiä jotakin aivan uutta pistäessäni tämän leikkimielisen arvonnan pystyyn. Jos joku toinen bloggaaja haluaa käyttää samaa hauskaa tapaa, olisi mukava, jos tämä alkuperäisen arvontaidean esittänyt blogini mainittaisiin. :-) 

Missä noin muuten mennään?

Niin, olen nyt siis jo takaisin Kaliforniassa ja Kalifornia ottikin minut vastaan lämmöllä. Ja todellakin lämmöllä, isolla L-kirjaimella. Tässä alla ensimmäisen Kalifornia-päiväni lämpötilat ja ennusteet Suomesta palattuani:

Vielä alkuillastakin lämpötila oli +40 C . Kävellessämme ukkokullan kanssa läheiseen ravintolaan syömään tuntui, kuin tuulenvirekin olisi puhallettu hiustenkuivaajalla. Samoin suojatievalojen metalliset painikkeet katutolpissa olivat tulikuumia. Huh huh! Lisäksi iltapäivästä ja illasta alkoi puhelimiimme tulla pakkosyötöllä varoitusviestejä helleaallosta. Suomi-liittymääni nämä pakkosyötetyt viestit tulivat myös espanjaksi ja vietnamin kielellä. Kuvastaa jälleen hyvin Piilaakson kulttuurien kirjoa tämä eri kielillä viestittely. Viestissä jaetun linkin takana neuvottiin mm. minne voi mennä vilvoittelemaan (ns. Cooling Centers), jos itsellä ei ole asunnossa ilmastointia.

Pakkosyötöllä lähetetty hätätilannevaroitus helleaallosta. Aiempia kokemuksiani näistä pakkosyötöllä lähetetyistä varoitus- tai hätäviesteistä ovat olleet lapsikaappauksiin liittyvät tekstiviestit, joista kirjoitin jo vuonna 2015 täällä.

Sen verran tässä on pitänyt nyt hulinaa ja huisketta, että postauksissani onkin päässyt tulemaan jopa kolmen viikon tauko. Ensi postauksessani paljastuu kuitenkin yksi syy, mistä tämä radiohiljaisuus blogini puolella on johtunut. Siihen asti hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Hätätekstiviestit lapsikaappauksista

Silloin sitä tunsi taas olevansa Amerikassa, kun aamulla ennen kello seitsemää herää pakkosyötöllä lähetettyyn tekstiviestiin, että jonkun lapsi on kaapattu! Paitsi, että viestiin herääminen sapetti, niin mieleeni tuli väkisinkin ajatus: "This is SO American."

Tämä reilu viikko sitten pakkosyötöllä lähetetty viesti lapsikaappaustapauksesta oli nyt meidän täällä ollessa toinen laatuaan. Viestit ovat ns. Amber Alert- eli hätätilanneviestejä ja ne tulevat tosiaan puhelimeesi äänen tai värinähälytyksen kera, vaikka olisit säätänyt puhelimesi äänettömälle. Pakkosyöttönä. Minullakin on puhelin asetettu äänettömäksi aina öisin, mutta niinpä vain pakkosyötettyyn viestiin heräsin. 

Viestit eivät ole tavallisia tekstiviestejä, sillä ne eivät esimerkiksi jää puhelimen muistiin. Viestit häviävät puhelimen ruudulta, kun käyttäjä niihin reagoi eli viesti oletetaan luetuksi. 

Kun ensimmäistä kertaa tällainen hätätekstiviesti tuli joskus viime keväänä, oli tapaus sattunut lähellä Meksikon rajaa. Siis useiden satojen mailien päässä! Haloo! Onko näissä tapauksissa siis todellakin tarpeen herättää koko osavaltio asian tiimoilta? Nähtävästi on. 

Tällä toisella kertaa tapaus sattui sentään alle 50 km säteellä meistä, jolloin olisi kenties ollut edes pienen pieniä mahdollisuuksia, että viestissä kerrottuihin tuntomerkkeihin sopivan auton olisin Piilaakson liikenteestä bongannut. Mutta mites se Meksikon rajan läheisyydessä ollut tapaus? Kuuraketillako sen kaapparin ajateltiin pyyhältävän lapsi kainalossa tänne Pohjois-Kaliforniaan ja siksi hälytettiin meidätkin? En ymmärrä. 

Ja ei. Ei tämä purnaukseni ole mitään välinpitämätöntä "noh, yksi lapsi sinne tänne" -ajattelua, vaan ihmettelyä, että miksi kummassa yksittäinen tapaus pitää saada koko osavaltion tietoon hätätilaviestillä. Mitä satojen mailien päässä olevilla ihmisillä on kulloinkin tapauksen eteen tehtävissä? Valtaosalla ei yhtikäs mitään ja siksi tämä koko kuvio on minusta täysin järjetön! Eli pientä maantieteellistä kohdennusta näihin pakkosyöttöviesteihin toivoisin. Siis, jos minulta asiaa kysyttäisiin, mutta eihän minulta tietenkään kysytä. Luulisi tällaisten paremmin kohdennettujen viestien johtavan paremmin tuloksiinkin. 

Niin, ja kerrottakoon vielä, että tässä jälkimmäisessä tapauksessa lapsihan löytyi jo alle tunti "kaappauksen" jälkeen, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta että liekö lapsonen vain karannut äidiltään salaa karkkikauppaan tms. Siinäkin suhteessa koko osavaltion hälyttäminen tuntui todellakin liioittelulta. Ja se, että lapsi on löydetty ja turvassa, siitä ei tietenkään tule vastaavaa tekstiviestiä kaikille. Lapsen löytyminen uutisoidaan muissa medioissa. 

Lelu vailla leikkijää.

Ratkaisu

Asiasta kannatti jälleen ääneen somessa murista. Sain sitä kautta hyvän vinkin. Nykypuhelimista pystyy nimittäin poistamaan tällaiset Amber Alert -viestit halutessaan (päiv. poisto-ohje postauksen kommenteissa). Tarkempi tutkailu osoitti, että tällaisia hätäviestejä on kolmea eri tasoa: 

1) Ihmishenkiä ja omaisuutta koskevat äärimmäiset uhkat
2) Ihmishenkiä ja omaisuutta koskevat vakavat uhkat
3) Lapsikaappaukset

Kahteen ensimmäiseen kategoriaan olettaisin kuuluvan maanjäristykset, tsunamit, maasto- ja metsäpalot, kaasuvuodot, tulvat jne. Näiden uhkien osalta jätin hätätilaviestit puhelimeni asetuksiin tilanteen tullen vielä hälyttämään, mutta nuo lapsikaappaushälytykset ovat nyt jatkossa ainakin minun luuristani poistettu.

Kuinkas usein näitä lapsikaappaustapauksia täällä sitten sattuu? Hankala sanoa. Mutta kuin sattuman sanelemaa oli, että kun ukkokulta ei muistanut heti muuttaa omia hätäviestiasetuksia puhelimestaan, niin heti seuraavana aamuna tuli kolmas lapsikaappausilmoitus! Tällä kertaa klo 8 eli töihinlähtötohinoiden aikaan. Melko liukkaasti lähtivät puhelimen asetukset muokkaukseen ukkokullaltakin.

Tällaisia kuulumisia Amerikan mantereelta tällä kertaa. Nyt sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!