Olin kovasti haaveillut matkustavani Suomeen nyt alkukesästä. Ystävien ja läheisten tapaamisten lisäksi haaveilin yöttämän yön ihailusta, saunasta, suomalaisista kesätoreista, Tiikeri-jäätelöstä ja alkukesän herkuista kuten uudet perunat, mansikat, sokeriherneet ja minikokoiset nauriit. Olen kuitenkin päässyt sivusta seuraamaan useammankin Piilaakson ystäväni matkustusvalmisteluja USA:n länsirannikolta Suomeen. Samanlaista viestiä kirkuvat useat eri USA:n suomalaisten some-ryhmät. Viestinä on: matkustusvalmistelut Suomeen ovat tällä hetkellä haastavia ja äärimmäisen stressaavia.
Miksi näin? Ensinnäkin lentoyhtiöt muuttavat ja muokkaavat lentoaikataulujaan nyt koko ajan. Jo aikoja sitten varatut lennot muuttuvat, joidenkin kohdalla jopa niin, että ei ehdi enää jatkolennolle ja koko lentosuunnitelma menee näin ollen plörinäksi. Lisäksi lentoja perutaan tietyiltä matkustuspäiviltä kokonaan. Peruminen voidaan tehdä vain paria viikkoa ennen h-hetkeä, eikä uutta lentoa ole tilalle antaa. Lyhyellä varoajalla lennon varaaminen toiselta lentoyhtiöltä tulee aina kalliimmaksi ja lisäksi rahasi ovat vielä kiinni ensimmäisissä, perutuissa lennoissa. Seuraavaksi tulevat eri matkustusrajoitukset ja niitähän sitten riittää. Jokaisella lentoyhtiöillä on omat sääntönsä ja vaatimuksensa koronatestien ottamiseen. Monenko tunnin sisään testi vaaditaan ja millainen testi kelpaa? Lisäksi, koska Piilaaksosta ei tällä hetkellä, eikä tänä koko kesänä pääse suorilla lennoilla Helsinkiin, tuovat matkantekoon omat kriteerinsä myös välilaskumaat Euroopassa. Kriteereissä kuulostaa olevan kirjoa laidasta laitaan niissäkin. Ja kun nämä kriteerit ja testivaatimukset vieläpä muuttuvat koko ajan, ettei niiden kanssa tahdo ihmiset perässä pysyä. Ja sitten tietenkin kohdemaa Suomi. Kyllä, suomalainen pääsee aina matkustamaan Suomeen, mutta vielä tälläkin hetkellä esimerkiksi meiltä täysin koronarokotetuilta vaaditaan Suomessa yhä omaehtoinen karanteeni. Karanteenia voi lyhentää kolmantena päivänä otettavalla testillä, joten karanteenikökkimistä on Suomessa silti luvassa neljästä viiteen päivään, kunnes testituloksen saa tietoonsa.
Ei siis ole ollut kadehdittavaa seurattavaa ystävien ja tuttavien matkustusvalmistelut Suomeen. Moni on todella stressaantunut ja todennut, ettei Suomeen pääseminen ole ollut koskaan näin vaikeaa. Näistäkin syistä olen päättänyt siirtää omaa Suomen visiittiäni syksyyn. Jospa lentoyhteydet lopultakin alkaisivat vakiintumaan ja koronarokotuksilla alkaisi olla oma merkityksensä. Syksyllä luonnollisesti rokotustilanne Suomessakin on jo parempi ja useampi ystävistäkin olisi jo kaksi rokoteannostaan saanut. Lisäksi syksyllä olisi ukkokullallakin paremmin lomapäiviä Suomeen asti matkustettavaksi, joten pääsemme silloin mitä todennäköisimmin matkustamaan yhdessä. Eli jatkamme lentoyhteyksien ja matkustuskriteerien tarkkailua, mitä tässä onkin harrastettu jo kuukausitolkulla.
Mutta pientä lohdutusta Suomen alkukesän kokematta jäämiselle saimme eilen. Minä nimittäin nostin kasvimaaltani ensimmäiset uudet perunat! Kyllä jännitti, onko mullan alla satoa ollenkaan! Mutta olihan sitä ja yllättävänkin runsaasti. Olin valinnut tarkoituksella pienikokoisen lajikkeen, baby potatoes kuten täällä sanotaan, ja ne olivat kasvaneet todella hyvin. Lisäksi perunanpallerot olivat laadultaan aivan priimaa, peseytyivät mullastakin kuin unelma. Ja näyttäisi siis tuo meidän uusi verkkoviritelmä kasvimaalla toimivan, sillä yksikään orava ei ollut päässyt kuoppia perunapenkkiin kaivamaan eikä perunoita varastamaan.
Niinpä me eilen herkuttelimme uusilla perunoilla ja venäläiskaupasta ostetuilla silleillä. Kastikkeena suomalaiseen tapaan vain voita ja kevätsipulia. Ai että! Kun hetkeksi ummisti silmänsä, saattoi kuvitella olevansa Suomessa, Suomen hennonvihreässä alkukesässä. Makumatkan kruunasi vielä sokeriherneet, oman kasvimaan antia nekin. Ruokailun päätteeksi siemailimme tölkilliset suomalaista jääkylmää lonkeroa, jota sitäkin saa Kaliforniasta nykyään jo useammastakin paikkaa. Eli Suomi mainittu, torille! Ja siellähän me jo henkisesti hetken olimme! Ihana ilta.
Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tällä kertaa ja sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
