Sananen San Franciscon kodittomista koronakeväänä 2020

Monelle San Franciscossa vierailevalle turistille tulee todellisena yllätyksenä, kuinka paljon kodittomia tuon kuuluisan ja monen unelmoiman kaupungin kaduilla makoilee. Yhden virallisen lähteen mukaan kaupungissa oli vuonna 2019 arviolta yli 8 000 koditonta (vuonna 2017 alle 6 900). Joidenkin arvioiden mukaan todellinen määrä voisi kuitenkin olla jopa yli kaksinkertainen. Näiden lukujen yhteydessä on hyvä muistaa, ettei San Francisco ole massiivinen miljoonakaupunki. Kaupunkialueella on vain alle 900 000 asukasta.

Yhdellä sanalla kuvattuna San Franciscon kodittomuustilanne on paha. Erityisesti Tenderloinin kaupunginosassa on aika villiä menoa ihan päiväsaikaankin ja moni matkalainen osuu tuolle alueelle heti ensimmäiseksi lähdettyään kävelemään juna-asemalta kohti keskustan kohteita. Näin on käynyt meidän Suomi-vieraillekin, kovan säikähdyksen tai jopa järkytyksen kera. Varsinkin, jos emme ole muistaneet asiasta etukäteen varoittaa. Sen pyrimme kyllä muistamaan, että suosittelemme tuttujamme ottamaan majoituksen aina jostakin muusta kaupunginosasta kuin Tenderloin. Myöskin San Franciscon kaupungintalon edustalta löytyy pahat kodittomien keskittymät. Osa on pystyttänyt teltan, osa kuljettaa likaisia kamojaan ostoskärryissä, osa matkalaukussa, osalla ei ole mitään. Näiden Piilaaksossa asumiemme vuosien aikana San Franciscon kodittomien määrä on kasvanut hurjasti. Sen olemme havainneet omin silmin. 

Kron 4 News -uutistoimiston kuva San Franciscon kodittomien teltoista jalkakäytävällä.

Kodittomuuden syitä ja tilanteen korjauskampanjoita

Käsittelemättä tässä postauksessa sen kattavammin kodittomuuteen johtaneita syitä, osa on tietenkin ajautunut kadulle monien eri yhteensattumien summana. Yhteisenä tekijänä yleensä ovat taloudelliset vaikeudet. San Franciscossa Haight-Ashburyn alueella, ts. hippikulttuurin kehdossa, löytyy kuitenkin myös ns. wannabe-kodittomia. He ovat rikkaiden perheiden jälkeläisiä, nuoria tai nuoria aikuisia, jotka vaikkapa vain vanhemmilleen kapinoidakseen valitsevat elämän kadulla omaehtoisesti.

Kalifornia ja eritoten San Francisco houkuttelevat kodittomia kulkijoita myös muualta Yhdysvalloista. Kalifornian ilmasto on melko suopea läpi vuoden, kun ajatellaan elämää vietettävän ulkona 24/7. New York Timesin artikkelin mukaan USA:n länsirannikon kaupungeilla kuten Seattle, Portland ja San Francisco on ollut kodittomien määrän kasvaessa myös kampanjoita lähettää kodittomia kaupungista pois. Kodittomille on ostettu yksisuuntainen bussilippu toiselle, pienemmälle paikkakunnalle, jossa heidän on toivottu löytävän pysyvämpi asuinsija itselleen. Tilastoinnin mukaan yksisuuntaiset bussiliput eivät kuitenkaan ole ratkaisseet kasvavaa ongelmaa. Moni bussilipun saanut palaa kaduille ja esimerkiksi San Franciscon kohdalla yksi kahdeksasta matkaan lähetetystä kodittomasta on vuoden sisään todettu palaavan kaupunkiin takaisin.

Tilanne koronakeväänä 2020

Nyt pandemian aikaan San Franciscon kodittomien tilanne on vaatinut kaupungilta uusia toimenpiteitä ja kodittomista on uutisoitu ensimmäisten karanteeniviikkojen jälkeen vähän avoimemmin. Estääkseen viruksen leviämisen kodittomien keskuudessa, ja toki muidenkin kaupunkilaisten keskuudessa, on kaupunki järjestänyt virukseen sairastuneille ja sille altistuneille kodittomille henkilöille hotelli- ja motellimajoituksia. Hotellithan huutavat nyt tyhjyyttään nekin, joten vapaita hotellihuoneita on mistä ottaa. Osa kodittomien karanteenimajoituksista on San Franciscon keskustassa, osa ympäri Kalifornian osavaltiota. Tarkemmin hotelleja, jotka ovat tässä kodittomien karanteenimajoittamisprojektissa mukana, ei ole, eikä tulla paljastamaan julkisesti. Tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi edullisista motellihuoneista tunnettu ketju Motel 6 on jo yksistään tehnyt sopimuksen 5 000 motellihuoneensa käytöstä tässä projektissa. Sairastuneet ja altistuneet saavat majoituspaikoissa terveydenhuoltohenkilökunnan jatkuvan seurannan lisäksi tietenkin ateriapalvelut. Tämä lysti maksaa valtavan määrän dollareita, joskaan summaa ei ole uutisoinneissa julkistettu. Majoituksien tarjoamisella sekä sairastuneiden ja altistuneiden eristämisellä on tietenkin pyritty estämään viruksen massoittainen leviäminen San Franciscon kaduilla ja kaduilta. Niinpä tämä rahankäyttö on mielestäni ollut vielä täysin perusteltua.

Mutta eipä tässä vielä kaikki

Eilen keskiviikkona uutisoitiin kuitenkin lisää San Franciscon kodittomien saamasta "palvelusta" ja nyt en suoraan sanoen enää oikein tiedä, kuinka tähän pitäisi suhtautua. Paikallinen uutistoimisto Kron 4 News nimittäin uutisoi kodittomille San Franciscon hotellihuoneisiin järjestetyistä erilaisista kotiinkuljetuspalveluista. Karanteenimajoituksen saaneille, alkoholiongelmaisille kodittomille toimitetaan hotelli- ja motellihuoneisiin ensinnäkin alkoholia. Jos vieroitusoireista kärsivä koditon alkaa saamaan tärinäkohtauksia, niin aterioiden yhteydessä jaetaan tarvittava määrä alkoholia vieroitusoireiden pitämiseksi aisoissa. Lisäksi kodittomille toimitetaan pyynnöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin kannabista. Kannabishan on tätä nykyä laillista myös viihdekäytössä Kalifornian osavaltiossa, eikä lääkinnälliseen tarkoitukseenkaan lääkärin reseptiä enää tarvita. En siis tiedä, kuinka tämä lääkinnällinen käyttö-, ei viihdetarkoitus näissä tapauksissa todistetaan. Lisäksi kodittomat saavat tilattua huoneisiinsa opioidien korvauslääkkeitä. Jopa yksi koditon, addikti ja alkoholismista toipuva itsekin oli uutisen mukaan hiukan huolissaan uudesta käytännöstä. Sanoi, että jos häneltä kysyttäisiin, mitä addiktoivia tuotteita hän kaipaa ja toivoisi saavansa, hän vastaisi, että ihan kaikkea, heroiinista lähtien.

Miksi?

Tällä kaikella pyritään estämään, etteivät koronaan jo sairastuneet ja virukselle altistuneet lähde karanteenihuoneistaan kaduille hortoilemaan ja etsimään näitä riippuvuuksiensa aiheuttaja-aineita. Samaisen uutistoimiston TV-uutisissa kerrottiin, että jotkut addiktoituneet kodittomat ovat valinneet itselleen vieroitushoidon, sillä sopivien aineiden saanti huoneeseen on ollut hankalaa. Vieroitusapuakin on siis ollut tarjolla. Tämä olisi tietenkin se kaikkein toivottavin päämäärä, mutta tällaisten erilaisten päihteiden kotiinkuljetus hotellihuoneen ovelle on päämäärän kanssa kyllä mielestäni pahasti ristiriidassa. 

Sitä ei uutisissa kerrottu, että paljonko tämä kaikki maksaa. Osa tupakka- ja alkoholihankinnoista on rahoitettu yksityisten lahjoittajien rahoilla. Muut aineet maksetaan nähtävästi DPH:n (The Department of Public Health) pussista.

Kuten jo kirjoitin, tämä uutinen näin tuoreeltaan vaatii ainakin minulta vielä sulattelua. Kuinka suhtautua? Ovatko nämä kodittomille ilmaiset alkoholin, huumeiden, niihin rinnastettavien lääkkeiden ja tupakan kotiinkuljetukset hotellihuoneisiin siihen käytetyn rahamäärän arvoiset? Siihen minulla ei vielä ole omaa kantaa. Asiasta ovat uutisoineet useat muutkin mediakanavat ja addiktoivien aineiden ilmaisjakelu on kuumentanut kovasti ihmisten tunteita. San Franciscon DPH:n vastaus Twitterissä voimassaolevaan käytäntöön oli seuraava:

"These harm reduction based practices, which are not unique to San Francisco, and are not paid for with taxpayer money, help guests successfully complete isolation and quarantine and have significant individual and public health benefits in the COVID-19 pandemic."

- San Francisco Department of Public Health

Että tällainen aikamme ilmiö, omanlaistaan arkirealismia Pohjois-Kaliforniasta tällä kertaa. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Pari havaintoa San Franciscon pikavisiitiltämme

No niin, tällä kertaa se lupaamani postaus niistä parista havainnosta, jotka San Franciscon pikavisiittimme tiimoilta mieleeni tulivat. Niistä varsinkaan viimeisin ei ole luokiteltavissa millään tavalla San Franciscon mukavaksi nähtävyydeksi, joten en halunnut sotkea näitä omia havaintojani pikavisiittimme käyntikohteita kuvanneeseen postaukseen. 

Saapumassa San Franiin. Kalteva on kaupunkiin johtava tie.

Havainto 1: Aina riittää uutta nähtävää ja koettavaa

Kävin itse ensimmäisen kerran San Franissa kolme vuotta sitten ollessamme lomalla. Tuolloin minulla oli kolme must see- eli pakko nähdä -kohdetta. Ne olivat Golden Gaten silta, Alcatrazin vankila sekä Haight-Ashburyn "hippikatu". Kaikki näiden lisäksi oli tietenkin tervetullutta ekstraa ja tulihan niitä. Nyt käyntejä tuossa eläväisessä kaupungissa on ollut jo useita, mutta aina siellä riittää uusia kohteita, alueita ja ravintoloita nähtäväksi ja koettavaksi. 

Näkymä lähellä San Franciscon satamaa.

Nytkin noudatimme osittain omia perinteitämme, kuten Coppolan ravintolassa käynti, mutta sitten löytyi taas uusiakin kohteita kuten Musée Mécanique ja USS Pampanito. Ja tämä kaikki, mukaanlukien ne päiväunetkin, saatiin mahdutettua 24 tuntiin. Silti se kaikki on vain hyvin kapea siivu kaupungin tarjonnasta. San Francisco jaksaa tarjota aina uutta, mikä on hyvä!

Golden Gate Bridge. Kuva kolmen vuoden takaa ensimmäiseltä San Francisco -visiitiltäni. 

Havainto 2: Ei hinkua asumaan

Pidän siis kovastikin San Franin kaupungista, mutta en edelleenkään haluaisi välttämättä asua siellä. Ja tietenkään asumiskustannusten ja ukkokullalle kertyvän työmatkan vuoksi se ei olisi mitenkään järkevääkään, mutta jos nyt unohdettaisiin järkiseikat ja ajateltaisiin vain tunteella. Silti sanoisin ei. Minulle se on mahtava kaupunki piipahtaa ja viettää vapaa-aikaa, mutta en usko, että viihtyisin siellä viikosta tai kuukaudesta toiseen. No, toisaalta, jos joku olisi kysynyt minulta vaikkapa viisi vuotta sitten, että miltäpä se tuntuisi asua Piilaaksossa, niin enpä tiedä mitä olisin vastannut. :-) Eli koskaanhan ei pitäisi sanoa ei koskaan, ainakaan ennen kuin on itse kokeillut. 

Mutta tämänkin visiittimme jälkeen tuntui vain niin kivalta palata miljoonakaupungin humusta omaan kotiimme ja tutulle asuinalueelle, joka muuten vieraidemmekin mielestä oli aivan superhiljainen. Tällainen pikku lintukotohan tämä on. Sattuu vain sijaitsemaan teknologiakehityksen kärkimaisemissa. ;-)

San Franciscon kauniita erkkereitä. Ja pari roskista. :-)

Havainto 3: SF:n kodittomat uusin silmin

Tällä kertaa matkaseurueessamme oli yksi ensikertalainen San Franciscossa ja tämä sai hiukan minutkin katsomaan tuota kaupunkia taas uudestaan, ns. tuorein silmin. Kaupungin lukuisat kodittomat eivät vain voineet olla roiskahtamatta omillekin silmilleni enemmän kuin ennen. 

Kun saavuimme kaupunkiin, oli AT&T Parkin stadionilla juuri päättynyt San Francisco Giantsin baseball-ottelu ja väkimäärä alkoi valua kaupungin kaduille. Jouduimme ruuhkaan. Jo heti toisissa liikennevaloissa autojonossa odotellessamme näkyi jalkakäytävällä oletettavasti koditon mies, joka dyykkasi roskista aivan automme vierestä. Mies löysi sieltä jonkinlaisen suklaapatukan jämän ja veti sen suurella ruokahalulla suuhunsa. Samoin kaduilla lojuvat kodittomien vilttikasat ja pahvilaatikkonukkumapaikat pistivät silmiini tällä visiittillä erityisesti. Siis ainahan näitä kodittomia on tämän kaupungin kaduilla ollut, mutta nyt niihin tuli kiinnittäneeksi taas enemmän huomiota. Ja onhan se surkeaa katseltavaa.

Kuva hotellihuoneemme ikkunasta. Hotellimme sijaitsi hyvällä alueella, lähellä Union Squarea. Hetki kuvan ottamisen jälkeen tuo jalkakäytävällä asteleva mies istuutui kadulle selkä lyhtypylvästä vasten ja aloitti kerjäämisen.  


San Franciscon ydinkeskustassa pahamaineisin alue on tällä hetkellä Tenderloin, jonne kodittomat ja narkomaanit ovat enimmäkseen kerääntyneet. Tätä aluetta en ole suositellut kenellekään vieraistamme, en majapaikan varaamiseksi, enkä juuri päiväsaikaan liikkumiseksikaan. Tosin itsehän olemme käyneet Tenderloinissa täsmäiskuina parissa mieluisassa musiikkibaarissa, mutta paikat on parempi tietää etukäteen kuin lähteä etsimään ja hortoilemaan. 

Yhdet vieraistamme päätyivät vahingossa tälle alueelle, kun elämänsä ensimmäistä kertaa San Franiin jalkautuivat. He saapuivat kaupunkiin junalla täältä Piilaaksosta ja Tenderloinin alue onkin otollisesti siinä juna-aseman läheisyydessä. Ensiriipaisu kaupunkiin oli siis heille melko lailla silmiä avaava! Tämän jälkeen olemmekin muistaneet aina vieraitamme etukäteen kyseisestä alueesta varoitella. 

Ongelmaa ratkotaan, mutta...

San Francisco on tehnyt isoja ponnisteluja kodittomien saamiseksi pois kaduilta. Yksi sellaisista on ollut nukkumasuojat tuhansille ihmisille. Ongelmana vain tahtoo olla, että aina tulee uusia kodittomia. Osa kodittomista on pitkään kaupungissa kodeissaan asuneita, mutta jonakin päivänä he joutuvat kadulle jatkuvasti nousevien asumiskustannusten vuoksi. Ei ole enää varaa maksaa vuokraa. Jos ensin menettää kotinsa, voi kohta mennä myös työpaikka ja kierre onkin valmis. Lisäksi San Franciscon kaupunki houkuttelee vapaamielisyydellään ja rentoudellaan onnenonkijoita myös kauempaa, aina ulkomailta asti. Kaikille se onni ja autuus eivät vain eteen lankeakaan ja edessä on elämä taivasalla. Huumeilla tai ilman.

Lisäksi olen kuullut puhuttavan, että yksi osa San Franin kaduilla asuvista on rikkaiden perheiden jälkikasvua. Nämä nuoret ovat halunneet haistattaa pitkät heille asetetuille odotuksille ja oravanpyörälle ja ovat päättäneet lähteä "hippeilemään" ja asumaan kadulle aivan vapaaehtoisesti. Onhan se varmastikin heille "normikoditonta" helpompaa, varsinkin jos pappa betalar senkin lystin. Tai jos voit minä tahansa päivänä palata takaisin vanhempiesi lukaaliin ja tilata kokilta kahdeksan ruokalajin aamupalan. Tämä vapaaehtoisten kodittomien joukko lienee kuitenkin vain hyvin pieni osa kokonaisuutta.

Sitä San Franciscon kauniimpaa puolta.

Kenellä lamppu syttyisi?

TV-uutisissa haastateltiin aivan vastikään San Franciscon kaupungin pormestaria kodittomien tilanteen ratkaisemiseksi. Pormestari kertoi, että kaupunki on yrittänyt ottaa oppia ulkomailta isoista kaupungeista ja kysellyt heidän ratkaisuja samaan ongelmaan. Mutta vastauksena kaupunki onkin saanut, että ne muut kaupungit seuraavat juuri San Franciscon tekemiä liikkeitä kodittomien ja kerjäläisten siivoamiseksi pois kaduilta. Kuka siis osaisi tuoda tuohon rinkiin sen kirkkaimman viisauden, jolla ongelma saataisiin puretuksi? Harmi todeta, mutta se en taida olla ainakaan minä. Kyllä se niin iso pala on purtavaksi. 

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!