Lisää lieveilmiöitä koronarokotusten ympärillä

Jo helmikuun loppupuolella kirjoitin postauksen alueemme koronarokotuksista ja lieveilmiöistä niiden ympärillä. Mainitsin postauksessani Piilaakson alueellisen sosiaalisen median ryhmän, jossa on pyritty jakamaan tietoa mahdollisesti päivien päätteeksi roskiin menevistä rokoteannoksista, nk. leftovers-rokotteista. Vastaavia ryhmiä on ollut alueellamme ainakin kaksi ja meninpä liittymään niihin molempiin. Sanoisinko, että tulipa tehtyä virhe. Toisaalta liittyminen ryhmiin on totta kai ollut hyvä, sillä tietoa rokotepaikoista, -saatavuuksista ja -käytännöistä on todellakin saanut tuutin täydeltä. Toisaalta tieto on kyllä lisännyt tuskaakin. Nimittäin, näissä ryhmissä on nähnyt myös sen, miten keinotekoisilla verukkeilla ja suoraan sanoen valehdellen ihmiset pyrkivät etuilemaan rokotejonossa. Ja todella monien siinä jopa onnistuen! Röyhkeydellä ei ole tuntunut välillä olevan rajaa laisinkaan.

Kaliforniassa noudatetaan monissa rokotepaikoissa valtakunnallisen terveysviranomaisen CDC luomaa rokotejärjestystä. Kuitenkin jotkut piirikunnat tai jopa yksittäiset terveystalot ovat voineet soveltaa järjestystä tehden siitä hiukan omanlaisensa version. Kalifornian osavaltiossa avattiin 1. huhtikuuta rokotukset kaikille yli 50-vuotiaille ja 15.4. ajanvaraus tullaan avaamaan kaikille yli 16-vuotiaille. Nyt huhtikuun alkupuolella rokotejärjestys meidän piirikunnassamme näyttää siis tälle:

Mielenkiintoinen tieto itselleni oli, että esimerkiksi kaikki kannabisbisneksessä työskentelevät, olitpa sitten viljelijä, jakelija, myyntimies tai markkinoija, on luokiteltu agriculture-kategorian alle.

Todellinen rokotusjärjestys vaihtelee

Jotkut piirikunnat tai yksittäiset toimijat ovat kuitenkin pystyneet jakamaan rokotteita aiemmin jo nuoremmille ikäryhmille tai muutoin laajemmille väestöryhmille tapauksissa, joissa heillä on ollut hyvin rokotekapasiteettia ja mikäli ikäihmiset on saatu jo melko kattavasti rokotetuiksi. Yhtenä esimerkkinä on ollut liikalihavuuden määritelmän väljentäminen ja näin rokotteiden vapauttaminen isommalle määrälle ihmisiä. Valtakunnallinen sääntö ylipainoisille, jotka ovat päässeet rokotejonossa keulille, on ollut painoindeksi BMI 40+, mutta esimerkiksi terveystalo Kaiser Permanente pystyi ottamaan aiemmin rokotettaviksi jo ihmiset, joilla BMI oli vain 25+. Kaiser on alueellamme iso toimija, aivan kuten meidän omakin terveyspalvelujen tarjoaja, mutta Kaiser on onnistunut saamaan tähän mennessä piirikunnassamme kolmin-, välillä jopa nelinkertaisen määrän rokotteita verrattuna omaan terveystaloomme. (Olen seurannut kahden miljoonan asukkaan piirikuntaamme saatujen rokotemäärien kehitystä päivittäin.) Niinpä Kaiser on voinut rokottaa ihmisryhmiä yleistä linjaa laajemmin ts. heidän asiakkaansa ovat saaneet rokotteita aiemmin kuin muut samaan riskiryhmään kuuluvat. 

Lisäksi omalla terveysasemallamme tapahtui jotakin outoa noin kuukausi sitten. Seurantataulukkojen mukaan he olivat vastaanottaneet rokotteita jo lähemmäs 70 000, mutta yhtäkkiä saatujen rokotteiden määrä tippuikin määrällisesti alle 50 000. Minne siis katosivat noin 20 000 jo vastaanotettua rokotetta? Jakoivatko he niitä mahdollisesti muille toimijoille vai kävikö klassikko, että siivooja vetäisi vahingossa pakastimen töpselin pois seinästä ja rokotteet menivät pilalle... Tarina ei kerro. Todella moni omistakin kavereistamme, varsinkin ollessaan Kaiserin asiakkaita, ovat rokotteensa jo saaneet. Oma terveystalomme puolestaan on edelleen ihan lirissä rokotteiden saannin kanssa, emmekä ole luottaneet enää pitkään aikaan saavamme omia rokotteitamme sitä kautta. Tulemme saamaan ne jostakin muualta. Isossa kuvassa on tietenkin vain hyvä asia, että rokotejakelu on toiminut edes osalla toimijoista rivakasti, mutta tämä esimerkki kertokoon, että rokotteita ei Piilaaksossakaan jaeta tasapäistäen, vaikka osavaltiotason rokotejärjestyksellä siihen on pyrittykin.

Kaliforniassa rokotteita piikittävät useat tahot, mikä toki lisää valtavasti rokotettavien määrää päivä- ja viikkotasolla, mutta tekee ajanvarausjärjestelmien ja rokotuskelpoisuuksien kirjon laajaksi ja sekavaksi. Täällä isojen terveystalojen lisäksi myös useat eri apteekkiketjut ja jopa päivittäistavaratalojen omat apteekit ovat ryhtyneet rokoterumbaan. On myös pystytetty isoja massarokotuspisteitä. Massarokotuspisteille ajanvaraus toimii osavaltiokohtaisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Apteekeilla ja terveystaloilla on puolestaan jokaisella omat varausjärjestelmänsä. Kaikki eivät ole pysyneet kartalla näistä lukuisista eri kanavista.

Vaikka rokotustahti on globaalisti tarkasteltuna ollut koko Yhdysvalloissa ja Kaliforniassa todella hyvä, niin tähän mennessä on kuitenkin jäänyt myös tiettyjä sairauden tai terveydentilan riskiryhmiä vielä rokotuksissa nuolemaan näppejään. Tällaiseksi on katsottu mm. tupakoitsijat, edellä mainitsemani liikalihavat sekä tiettyjä autoimmuunisairauksia sairastavat. Ukkokultakin kuuluu tähän riskiryhmään ja hän sai jo noin kuukausi sitten osavaltion rokoteajanvarausjärjestelmästä viestin, että on nyt rokotekelpoinen. Mutta, kun hän meni aikaa varaamaan, niin osavaltiotason alkuperäiseen rokotejärjestykseen oli kiilattu uusia ryhmiä edelle hänen rokotusryhmäänsä, joten ajanvaraus ei onnistunutkaan. Eikä ole sitä kautta onnistunut vielä tänäkään päivänä. Ystävämme kuului samaan riskiryhmään ja hänelle kävi aivan samalla tavalla.

Rokotteiden lopullinen saantijärjestys muotoutuu täällä siis hyvin monesta tekijästä. On useita rokottajia ja on eri ajanvarausjärjestelmiä. Osa noudattaa tiukasti CDC:n, osa osavaltiokohtaista säännöstöä, osa väljempää. Lisäksi Kaliforniassa on pyritty toimittamaan rokotteita enemmän sellaisille alueille, joilla asuu matalan tulotason ihmisiä sekä latinoja ja mustia, eli ihmisryhmiä, joiden keskuudessa viruksen on todettu leviävänkin herkästi. Heitä ovat esimerkiksi olleet maanviljelystyöntekijät. He ovat pientä palkkaa saavia, asuvat ahtaasti useampi sukupolvi samoissa pienimääräisissä neliöissä, eivätkä he pysty tekemään työtään etänä. Samoin täällä on paljon vanhuksia, joilla ei ole pääsyä nettiin tai eivät osaa rokoteaikaa itselleen eri varauskanavien suosta etsiä. Osa vielä yli 65-vuotiaistakin tällä alueella etsii yhä itselleen rokotusaikaa. Myös kodittomat, vangit ja vanginvartijat ovat olleet rokotejärjestyksessä kärkipäässä.

Rokotteita pyritään siis totta kai jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti ja riskiryhmät etusijalle asettaen. Oman ohituskaistansa järjestykseen ovat valitettavasti tehneet seuraavat:

Rokotejonossa etuilijat

Mainitsemissani sosiaalisen median ryhmissä on siis jaettu sekä hyvää tietoa, mutta myös kyseenalaisia vinkkejä. Yhteistä kaikkien eri toimijoiden rokoteajanvarausjärjestelmissä on ollut, ettei aikoja pääse edes katsomaan, saati varaamaan, elleivät senhetkiset rokotekelpoisuuden kriteerit täyty. Mutta, katsopas vaan, kun ryhmissä on sitten annettu vinkkejä ja jopa kannustettu, kuinka nämä kriteerit pystyy ohittamaan. On siis etsimällä etsitty porsaanreikiä. Monissa rokotuspaikoissa esimerkiksi  terveydenhuoltohenkilökunnalta, joka oli luonnollisesti rokotettavien joukossa ensimmäisenä, on vaadittu osoitus omasta ammatistaan tai työpaikastaan. Pian kuitenkin ryhmissä levisi tieto, missä tätä todistetta ei kysytty ja usutettiin ihmisiä varaamaan aika juuri näihin paikkoihin, vaikkei henkilö siis rokotettavan kriteeriä sillä hetkellä täyttänytkään. Aika moni nakkasi moraalinsa romukoppaan sillä samalla sekunnilla.

Samoin esimerkiksi yksi äiti kyseli ryhmässä, että kun on menossa vapaaehtoisena lapsensa partioleirin yksittäiseen palaveriin, joka aiottiin pitää vieläpä ulkona, niin onko hän nyt nk. essential worker ja saisi jo rokotteen. No, heti ensimmäisenä joku hänelle vastasi, että tuo nyt ei kyllä suoraan sanoen täytä mitään senhetkistä kriteeriä rokotuksen saamiselle. Kyse on vapaaehtoisuudesta, kertaluonteisuudesta ja kokoontuminen on mahdollista pitää ulkona ilman lähikontakeja. Mutta kuinka ollakaan, pian joku toinen antoi kommentin, että jonkun kunnan X joku terveysviranomainen Y on kirjoittanut joskus jossakin lauseen Z, jonka mukaan olet kelpoinen. Joten senkus menet vain kuomaseni! Argh!

Ryhmissä on myös jaettu reaaliaikaista tietoa, kun jossakin matalatuloisten palkansaajien asuinalueella on pystytetty rokotepiste, joka ei vaadi ajanvarausta. Näillä pop-up-tyylisillä rokotepaikoilla on ensisijaisesti tavoiteltu niitä ihmisiä, joilla ei ole edes nettiä ajanvarauksen tekemiseksi tai heillä voi olla olemattomat englannin kielen taidot, eivätkä näin ollen välttämättä seuraa oman alueensa ajankohtaisuutisia tarkasti. Näihinkin pisteisiin ihmiset sitten ajoivat pitkienkin matkojen päästä, jolloin rokotteet menivät alkuperäisen kohderyhmän ohitse. Näihin tapauksiin ainakin pari kertaa puututtiin some-ryhmien hallinnoijien taholta. He poistivat vastaavanlaisia postauksia kokonaan näkyvistä. 

Ryhmien lisäksi olen kuullut myös puskaradioiden kautta vaikka minkälaisista säätäjistä. Esimerkiksi kotona omia alle kouluikäisiä lapsia hoitava, perusterve ja nuorehko äiti on katsonut oikeudekseen kiilata rokotejonon kärkeen. On luokitellut itsensä childcare- eli lastenhoidon työntekijäksi. Eihän tällainen alle kouluikäisiä lapsia kotona hoitava ole pakon edessä edes altistumassa virukselle missään! Tässä vaiheessa siis vielä syöpää sairastavatkaan eivät olleet omia rokotteitaan saaneet, joten etuilu tuntui minusta erityisen pahalle. Sitten yksi oma ryhmänsä ovat olleet ihan suoranaisesti rokoteajanvarauslomakkeeseen valehtelijat. Lomake on virallinen hallinnon dokumentti, joten tiedot pitäisi totta kai olla oikein täytettyinä ja väärien tietojen antamisesta voi saada sanktioita. Silti ihmiset ovat täysin surutta valehdelleet omia ammattejaan tai asuin- ja työskentelypaikkakuntiaan. Yksikin IT-alan yrityksessä työskentelevä, nyt kotoaan etätöitä tekevä insinööri oli kuulemma vain valehdellut olevansa opettaja ja sai rokotteen.

Reilu viikko sitten kuohuntaa aiheutti vielä seuraava tapaus: Piilaaksossa sijaitsee pienehkö Athertonin kaupunki. Sen postinumeroalue on koko Yhdysvaltojen kallein asuinalue. Todellakin, koko USA:n. Keskimääräinen kodinostohinta Athertonissa on seitsemän miljoonaa dollaria. San Francisco Chroniclen julkaiseman artikkelin mukaan maaliskuun lopussa peräti 75 % Athertonin asukkaista oli saanut jo koronarokotteen, vaikka väestöjakauman mukaan vasta 33 % oli kelpoisia siihen. Samaan aikaan vain alle 10 kilometrin päässä Athertonista sijaitsevassa East Palo Altossa, joka on matalan tulotason asuinaluetta ja ihmisten pitäisi näin ollen olla rokotejonossa kärjessä, oli rokotettujen ihmisten osuus vasta 24 %. Artikkeli viimeistään toi esiin, etteivät rokotukset ole edenneet Piilaaksossa oikeudenmukaisella tavalla.

Turhautunut

Niinpä tämän kaiken sekavan rokotejärjestyksen ja suoranaisen vilunkipelin sivusta seuraaminen on tuntunut ajoittain todella turhauttavalle. Jo ihan siitäkin syystä, että ukkokullalla on tämä yksi riskitekijä viruksen kannalta ja hän on ollut edelleen ilman rokotetta, vaikka hänet jo kerran julistettiin kelpoiseksi rokotejonossa. Minulle puolestaan koronarokotteen saaminen on ollut se kovasti kaivattu pääsylippu hakeutua vihdoinkin takaisin työmaailmaan. Kyllä yli vuoden kotonaoleilun ja työttömyyden jälkeen on nuppia aika ajoin todellakin puristanut. Niinpä olen yrittänyt viimeiset viikot kaivaa meille rokoteaikoja joka kivenkolosta. Kuten ystävänikin totesi, olin tehnyt siitä jo taidetta, hahah. Ja kyllä, olen todellakin käyttänyt tunteja ja tunteja mahdollisten ylijäämärokotteiden metsästykseen. Olen esimerkiksi käynyt paikan päällä ja soittanut lukuisiin apteekkeihin, joissa tällaisia jämärokotteiden odotuslistoja on ryhmissä kerrottu olevan. Mutta ei, ei ole meidän kohdalla onnistanut. Listat ovat yleensä olleet jo täynnä, sisältäen satoja ellei tuhansia nimiä, eikä niihin enää uusia oteta. Osa apteekeista ei pidä odotuslistoja ollenkaan. Näiden eri someryhmien seuraamisen lisäksi olen seurannut peräti viittä eri nettisivua ja yhtä päivittyvää Excel-taulukkoa, joilla rokotteiden saatavuudesta ihan yksittäisten rokottajien tarkkuudella kerrotaan. Tulinpa asentaneeksi myös kokonaan uuden sovelluksenkin puhelimeen. Sitä kautta on saanut reaaliaikaista tietoa, missä apteekeissa tai terveystaloissa on rokoteaikoja juuri n-y-t- NYT varattavissa. Ryhmissähän on sitten osattu suositella laittamaan kello soimaan esimerkiksi klo 2:30, jolloin tietyn apteekin uudet vapaat rokotusajat julkistetaan. Itse olen sentään nukkunut yöni varausasioilta rauhassa, mutta onhan tämä ihan hullun hommaa! Yksi ystävistämme näki painajaista, ettei saa rokoteaikaa miehelleen. Kertoo jotakin ihmisten stressitasosta. Eikä tässä ole kovin matalat stressitasot omallakaan kohdalla olleet. 

Jotenkin vierestä seuratessa koko tätä rokotesirkusta on välillä tuntunut, ettei Piilaaksossa muita olekaan kuin rokotejonon kärkipäähän kuuluvia. Kaikki tuntuvat nyt olevan jollakin keinotekoisella verukkeella ns. essential worker. Mihin ne kaikki Piilaakson sadattuhannet nuoret ja terveet IT-nörtit ovat yhtäkkiä kadonneet, kun kaikki tuntuvat olleen oikeutettuja kiilaamaan rokotejonossa jo viikkoja sitten? Ja kyllä, tiedän oikein hyvin tämän olevan isommassa mittakaavassa hyväosaisen valitusta. Täällä rokotteita sentään on. On monia maita, joilla ei ole, eikä tule olemaan varaa ostaa rokotteita laisinkaan. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin muistaa myös se, että viruskin on jyllännyt Yhdysvalloissa aivan erilaisissa sfääreissä kuin monessa muussa maassa. Täällä osa lapsista on käynyt etäkoulua yli vuoden putkeen! Se kertokoon jo jotain. Ripeä rokottaminen on täällä siis se ainoa lääke päästä tästä suosta nyt eteenpäin. Mutta se, että meidän hyväosaisten joukosta löytyy heitä vieläkin hyväosaisempia, jotka katsovat olevansa oikeutettuja rokotteeseen keinoilla millä hyvänsä, ei vain jotenkin ole uponnut omaan oikeustajuntaani.

Lottovoitto

Mutta viikko sitten perjantaina myöhään illalla kohdalle osui ihme, suorastaan lottovoitto. Olin jo menossa nukkumaan, kun huomasinkin tuoreen twiittauksen. Yli kolmen tunnin ajomatkan päässä eteläisemmässä Kaliforniassa olisi yksityisen terveysklinikan rokotepiste, jossa oli avattu rokoteajanvaraus kaikille yli 16-vuotiaille kalifornialaisille. Kaiken kukkuraksi heillä oli tuhansia aikoja vapaana seuraavien lähiviikkojen aikana. Wow, kyllä siinä jo unihiekkaiset silmämunani pyörähtivät pari kertaa ympyrää! Niinpä äkkiä heidän ajanvaraussivustollensa ja rokoteajat varaukseen. Saimme ajat, joita pystyimme muutamaa päivää myöhemmin vielä peruutusaikojen ilmaannuttua aikaistamaan. Eilen perjantaina teimme siis kahdeksan tunnin automatkan ja nuo rokotteet olkavarsiimme saimme. Jee! Kyllä siinä onnen kyynel tirahti. Minkä työn ja tuskan jälkeen nuo rokoteajat meille lopulta järjestyivät! Ja kaiken lisäksi omatunto on puhdas, sillä emme vajonneet vilunkipeleihin, emme vieneet kenenkään toisen rokotepaikkaa, vaan käytimme täysin rehellistä kanavaa. Yhteensä seitsemän tuntia ajamista se meiltä vaati, mutta oli sen arvoista! Kyllä näitä piikkejä olikin kuulkaa odotettu.

Rokotuspaikka oli drive-thru-tyyliin järjestetty. Autosta ei siis välttämättä tarvinnut nousta ollenkaan rokotteen saamiseksi. Kaikki sujui rokotuspaikalla todella jouhevasti.

Hetken jouduimme rokotuspisteellä odottelemaan vuoroamme, kun piikkejä valmisteltiin. Oli aikaa napata kuva eri rokotuskaistoista.

Rokotuspäivän kunniaksi ostin eräältä automatkan taukopaikalta meille rokotuspullat. Eikös sitä Suomessakin ostettu aina katsastuspullat, kun auto pääsi katsastuksesta läpi? Hahah.

Tällaista piikikästä menoa tällä kertaa. Nyt sanoin teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Koronarokotuksista ja ilmiöistä niiden ympärillä

Yhdysvalloissa koronarokotukset ovat aika mukavassa vauhdissa. Näillä näppäimillä saadaan rokoterepertuaariin kolmas rokote mukaan ja tahdin odotetaan kiihtyvän entisestään. Mutta uskokaa tai älkää, tämänhetkisen tiedon valossa minä ja ukkokulta missasimme ensimmäisen mahdollisuutemme koronarokotteeseen! Postauksessa siitä lisää. Tässä postauksessa siis hiukan koronarokotuksista ja ilmiöistä niiden ympärillä.

Niin korona kuin koronarokotteetkin voivat kuumentaa tunteita, joten otetaanpa tähän alkuun kaunis kuva kukkivasta magnoliapuusta. Ne ovat nyt parhaimmillaan ja kerrassaan upeita täällä Piilaaksossa ja jaksavat sykähdyttää minua ihan joka kevät.

Rokotuksissa ongelmia toisensa perään

Vuoden 2020 loppupuolella koronarokotteet olivat olleet uutisissa pinnalla ja hyvässä myötätuulessa jo monta kuukautta. Valoa tunnelin päässä oli siis näkyvissä. Ensimmäiset rokotukset piikitettiin jo vuoden 2020 puolella. Niinpä toivonkipinä hehkui punaisena. Sitten kuitenkin rokotteiden saanti muodostui pullonkaulaksi. Seuraavaksi ilmeni säilytys- ja jakeluongelmia. Kaikenlaista mutkaa tuli matkaan. Rokotustahti hidastui. Kipinä, että tämä piina pian loppuisi, hiipui.

Alkupään ongelmat saatiin ratkottua ja rokotukset käyntiin, mutta aivan viime aikoina täällä Yhdysvalloissa on aloitettu uutisoimaan uudenlaisesta haasteesta. Sellaisesta, jota en itse osannut kyllä lainkaan odottaa. Kaliforniassa kaikki rokotukset ovat ainakin omien tietojeni mukaan hoidettu tähän mennessä pääosin ajanvarauksella. Nyt kuitenkin on uutisoitu, että jopa tuhansia varattuja rokotusaikoja on jätetty käyttämättä! Kyllä, kun volyymit ovat isoja, myös käyttämättä jääneitä rokotusaikoja on todella tuhansia. Pelkästään meidän piirikunnassamme Santa Clarassa yhdellä viikolla uutisoitiin 4 000 käyttämättä jäänyttä rokotusaikaa. Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi 11 000 käyttämättä jätettyä koronarokoteaikaa yhden viikon aikana. Ilmeisesti ihmiset joko unohtavat varatun ajan tai jänistävät viime hetkellä, eivätkä menekään rokotetta ottamaan. Pohjimmaisia syitä näihin väliinjättämisiin ei vielä ole tiedotettu. Ehkä niitä ei edes tiedetä.

Tämä taas on aiheuttanut uuden ongelman. Rokotteita uhkaa mennä vanhaksi, sillä niitä ei ole saatukaan piikitettyä suunniteltujen ajanvarausten mukaisesti. Puhutaan ns. leftover- eli ylijäämärokotteista. Joidenkin rokotepaikkojen kulmilla tiedetään ihmisten odottelevan tuntikaupalla, jos tällaisiä ylijäämärokotteita sattuisi päivän päätteeksi jäämään. Osaa odottajista näissä on ilmeisesti lykästänytkin. 

Ylijäämärokotteista aiheutuu myös muunlaista hässäkkää ja sellaiseen "sotkeuduimme" tietämättämme itsekin. Viime maanantaina ukkokulta sai kollegaltaan työtiiminsä chattiin viestin, että Bay Arealla sijaitsevalla massarokotepaikalla ei ole saatu ihmisiä tarpeeksi rokotteisiin ja nyt erä rokotteita uhkaisi mennä vanhaksi. Parin kolmen päivän sisään olisi varattavissa aikoja ja nämä olisivat kenen tahansa vapaasti varattavissa. Päätavoitteena oli saada rokotteet pistetyiksi mahdollisimman nopeasti. Kollega oli saanut koodin, jolla rokotteiden ajanvarausjärjestelmässä pystyi "ohittamaan" tällä hetkellä rokotuksiin vaadittavan ikävaatimuksen ja varauksen tekeminen onnistui. Ettäkö ikävaatimuksen ohittava koodi? Kuulostaa hieman epäilyttävälle. Kollega kuitenkin vielä soitti koronarokotteiden kuumaan linjaan ja kysyi, onko todella ok mennä nyt varaamaan rokoteaika tällaisella koodilla, vaikkei nykyisiin rokotteiden saannin ikä- tai riskiryhmiin vielä kuuluisi. Kuuman linjan mukaan varaus oli "good to go". Hiukan siinä itsekin epäilimme, että meneekö tämä nyt oikein, mutta kollegan soitto "auttavaan puhelimeen" ja sieltä saatu vastaus vahvistivat, että toiminta olisi kaikinpuolin ok. 

Saimme ukkokullan kanssa rokoteajat takkuilevasta ja ilmeisen kuormitetusta järjestelmästä keskiviikoksi. Siis vain 1,5 vuorokauden päähän. Olin edelleen jännittynyt, että niinköhän tämä nyt näin nopealla varoajalla ja yks' kaks' yllättäen onnistuu! No, sittenpä tiistaina myöhäisuutisissa tulikin, että kyseisen massarokotuspaikan jakamat koodit, tai ainakin osa niistä, olivatkin tarkoitettu värillisille vähemmistöille (mustat, latinot) ja matalan tulotason ihmisille. Pian siitä uutisoi jo useampi uutiskanava. Joku oli siis vuotanut varauskoodit julki ja sana lähti leviämään tavoitellun kohderyhmän ulkopuolelle. Televisiouutisen mukaan koodia käyttäneet väärät ihmisryhmät tulisivat saamaan järjestelmän kautta automaattisesti rokotusajan peruuntumisen. Olimme uutisesta hämmentyneitä. Olimmeko mekin käyttäneet tietämättämme nyt väärin koodia, jolla etuilisimme rokotejonossa, mitä emme missään nimessä halunneet tehdä? 

Meidän rokotusaikojamme ei oltu vielä tiistaiseen myöhäisiltaan mennessä peruttu. Päinvastoin, olimme saaneet ajanvarauksistamme tiistaina vielä tekstiviestimuistutukset. Heti uutisen kuultuamme yritimme itse soittaa rokotteiden kuumaan linjaan. Siihen samaan ja ainoaan numeroon, joka ajanvarausvahvistuksissamme oli ilmoitettu, mikäli kysyttävää on. Kello oli jo yli kymmenen illalla ja puhelu meni vastaajaan. Tilanne jäi avoimeksi. Hermostutti, sillä rokoteaikamme olisivat keskiviikkona heti klo 12 jälkeen. 

Soitimme uudestaan rokotteiden neuvovaan puhelimeen heti keskiviikkoaamuna. Yritimme kysyä, mikä nyt on oikea tilanne. No, nainen puhelimen päässä oli pihalla kuin lumiukko. Ei tiennyt mistään jaetuista koodeista mitään, vaikka samantapaisia koodeja oltiin jaettu myös Los Angelesin massarokotuspaikalle ja näin ollen asia koski ainakin satoja ellei tuhansia ihmisiä. Aksentista päätellen puhelinneuvojanainen oli jostakin USA:n eteläisestä osavaltiosta, eikä näin ollen ollut perillä näistä aivan viimeaikaisista käänteistä Kaliforniassa. (Tämä on varmastikin valtakunnallisen auttavan puhelinnumeron miinuspuolia. Ainakaan meidän tapauksessamme tiukan paikan tullen ts. vain muutamaa tuntia ennen rokotushetkeä siitä ei ollut oikein mitään hyötyä.) Ukkokulta yritti puhelimessa rautalangasta vääntää moneen kertaan tapahtumien kulkua, mutta tuntui, ettei nainen kyllä hypännyt kärryille ollenkaan. Lopulta naisen ohje oli, että toimikaa oman intuitionne mukaan. Just! No, meidän intuitio soitti kyllä hälytyskelloja jo silloin tiistai-iltana ja niinpä peruimme omat rokotusaikamme välittömästi, vain neljä tuntia ennen rokotusaikaamme. Jospa he saisivat tilalle toiset rokotettavat ja nimenomaan heitä, joille rokotteet oli alunpitäen tarkoitettu. Ainakin nyt itse tunsimme toimivamme tilanteessa suoraselkäisesti ja oikein, emme etuilisi ketään. Ukkokullan kollegalta saamamme viestin perusteella olimme todella siinä uskossa, että rokotteita laitettaisiin nyt roskiin, ellei paikalle saatu nopeasti satoja käsivarsia riiippumatta siitä kenen käsivarsi oli kyseessä. Tilanne tv-uutisten mukaan osoittautui kuitenkin eriksi. Viesti oli varmaankin muuttunut matkan varrella lähdettyään leviämään.

Eräässä someryhmässä joku tapauksesta kiteyttikin aika hyvin. Ettei systeemin pitäisi edes päästää läpi varauksia pelkällä koodilla, vaan muutkin kriteerit tulisi täyttyä rokotusajan saamiseksi.

Jäin kuitenkin koko aika ihmettelemään, ettei meidän varattuja aikojamme peruttu varausjärjestelmän toimesta, kuten uutisen mukaan vääriä koodeja käyttäneille piti käydä. No, ajat oli nyt kuitenkin peruttu ja elämä jatkui. Keskiviikkoiltana ukkokulta sai kuitenkin tiimichattiinsä taas mielenkiintoista infoa. Yhden tiimiläisen kaveri on kyseisen massarokotuspaikan rokotejakelussa mukana ja hän kertoi, että kollegan tiimille jakama koodi olisi ollut ihan oikea käytettäväksi. Vähemmistöille tarkoitettu koodi oli eri koodi ja heidän rokotusaikana on jaettu pidemmälle aikajanalle. Meidänkin käyttämämme varauskoodi oli siis ihan oikeasti tarkoitettu ylijäämäisen rokote-erän nopeaan jakeluun ja tästä syystä aikoja jaettiin vain kolmelle päivälle. Olin tyrmistynyt! Miten sekavaa, huonosti tiedotettua, eikä rokotteiden auttava puhelinkaan osannut ohjata tilanteessa oikein! Joku voi nyt miettiä, miksemme vain menneet rokotuspaikalle ja selvittäneet siellä saammeko rokotetta ottaa. Täällä rokotepaikalla ei saa enää katsoa rokotettavan kelpoisuutta, ainoastaan varaus ja siihen liitetty henkilöllisyys tarkistetaan. Rokotekelpoisuuden tarkistaminen on siis ainoastaan varausjärjestelmän harteilla. 

Että tällainen tapaus tällä viikolla. Aikamoinen ilmiö tämäkin tällainen koodien jakaminen ja niiden kanssa sekoilu. Itse olin ehtinyt elättää toiveita jo lähenevistä työnhakumahdollisuuksista saadun rokotteen myötä, mutta toisin kävi ja niistä sitten toisella kertaa. Mutta seuraavaksi hiukan yleisemmän tason katsauksiin:

Rokotustahdista ja vähän rokotuskateudestakin

Kuten postauksen alussa mainitsin, USA:ssa koronarokotteiden tahti on aika hyvä. Joitakin maita, esim. EU-maita on tuntunut kismittävän se, että USA on saanut ensimmäisten valtioiden joukossa niin paljon rokotteita. Kaikkeen mahdolliseen tähän rokotejakeluun liittyvään en toki ole syvällisesti perehtynyt, mutta sen tiedän, että USA on myös rahoittanut rokotekehitystä isoilla tukisummilla. Elokuussa 2020 julkaistun uutisen mukaan presidentti Trumpin hallinto oli siihen mennessä tukenut koronarokotteen tutkimusta ja tuotekehitystä yli 10 miljardilla dollarilla. Tämän myötä USA päässee rokotteista varmaankin myös ensimmäisten joukossa ns. nauttimaan.

Eiväthän rokotukset toki takkuilematta ole menneet täälläkään, mutta rokotetun väestön prosenttiosuuksissa meillä ei ole ihan huono tilanne kuitenkaan: Koko Yhdysvalloissa on tällä hetkellä saanut 1. rokotepiikin 13,6 % koko väestöstä (mukana kaikki ikäluokat), 40 miljoonan asukkaan Kaliforniassa rokotettujen määrä on 14,3 % ja meidän 2 miljoonan asukkaan piirikunnassa on 15,6 %. Mielenkintoisena huomiona, että manner-USA:n osavaltioista kaikkein pisimmällä rokotuksissa on pohjoinen Alaska, missä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut jo 21,4 % väestöstä. Suomessa rokotettuja koko väestöstä on tällä hetkellä Ylen tietojen mukaan 5,8 %, mutta sielläkin toki eri sairaanhoitopiireissä on isojakin eroja.

Kaliforniassa rokotuksia hoidetaan isoilta osin näiden muutamien massarokotuspisteiden kautta sekä yksittäisten sairaaloiden ja terveyskeskuksien kautta, jotka vastaavat lähinnä omista potilaistaan. Pari viikkoa sitten rokottajien joukkoon liittyivät myös isot valtakunnalliset apteekkiketjut CVS ja Wahlgreens. Apteekit saavat rokotteet liittovaltion kiintiöstä, kun sairaalat ja terveysasemat saavat rokotteensa joko osavaltion tai piirikunnan kiintiöstä. Eli ihan kiitettävän monimutkainen kuvio. Lisäksi viime maanantaina uutisoitiin, että muutamissa eri osavaltioissa yksittäiset Costco-tukkukaupat aloittavat rokotukset. Näissä tukkukaupoissa on siis toki ollut omaa apteekkitoimintaa jo ennen tätä. Tällä hetkellä Bay Arealla vain yksi Costco, Novato, Marinin piirikunnassa aloittaa koronarokotukset.

Meidän piirikunnassa ollaan nyt vaiheesa, jossa rokotetaan yli 65-vuotiaita. Ensimmäisten rokotettujen joukossa olivat luonnollisesti terveydenhuoltohenkilökunta sekä vanhukset, jotka asuvat vanhainkodeissa tai vastaavissa yhteisöllisissä hoitopaikoissa. Tulevana sunnuntaina piirikunnassamme rokotusjoukkoon liittyvät myös uudet ammattiedustajat: opettajat ja lastenhoitajat, ruoka- ja maanviljelystyöntekijät sekä ns. emergency services -työntekijät.

Jos valtiot ovat toisilleen kateellisia rokotemääristä, niin samaa tapahtuu myös yksilötasolla. Juuri alkuviikosta täällä uutisoitiin tapauksesta, jossa losangelesilainen nainen, jonka mies menehtyi koronaan viime vuonna, sai rokotteen ikäänsä nähden aiemmin juuri tällaisesta massarokotepaikan leftover- eli ylijäämärokotesatsista. Ilman noita äkkipikaa jaettuja rokoteaikoja, rokotteet olisivat menneet vanhoiksi. Nainen sai rokotteen ja julkaisi siitä Instagramissaan kuvan. Hän sai seuraajiltaan kauheat haukut, vaikka tilanne meni aivan kuten rokotusvastaavat sen halusivatkin menevän. Ennemmin rokotteet jaetaan vaikka riskiryhmien ulkopuolisille kuin heitettäisiin vanhentuneina roskiin. Uutisessa puhuttiin rokotekateudesta (vaccine envy).

Ja varmaan rokotekateus (vaiko -ahneus) aiheuttaa monenlaisia muitakin kummajaisia. Suomessakin otsikoihin pääsi floridalainen nuorehko naiskaksikko, joka naamioitui mummoiksi saadakseen koronarokotteen aikaisemmin. Lisäksi täällä on varoiteltu huijaustekstiviesteistä, joissa luvataan pääsyä nopeammin rokotettavaksi, jos maksaa tietyn summan rahaa. Nämä eivät tietenkään pidä paikkaansa. Koronarokotukset ovat täälläkin ilmaisia aivan kaikille sen ottajille, kuuluipa terveysvaskuutuksen piiriin tai ei.

Itse olen seurannut ihan päivittäin sekä oman piirikuntamme, Kalifornian osavaltion kuin koko USA:n rokotusten edistymistä. Myös Suomen rokoteluvut kiinnostavat läheisteni vuoksi, totta kai. Luvut nousevat onneksi joka päivä ja itse pyrin ajattelemaan asian niin päin, että jokainen annettu pistos on eteenpäin tässä koronasuossa ja auttaa meitä kaikkia saavuttamaan sitä tavoiteltua laumasuojaa, vapauttamaan sairaalapaikkoja ja sen ylirasittunutta henkilökuntaa sekä pääsemään kohti normaalia elämää, joka toki varmasti tulee alkuun olemaan vielä uudenlainen. Itse jätin siis kateuskortin nurkkaan jo heti rokotusten alkumetreillä, mitä sillä turhaan myrkyttämään vain omaa mieltänsä.

Toisekseen, eihän rokote valitettavasti eloa aivan välittömästi autuaaksi tee. Immuniteetilla kestää oma aikansa kehittyä, eivätkä rokotteet anna 100 % suojaa. Joten villinä, vapaana ja maskittomanahan ei toki pysty lähtemään laitumille kirmaamaan kuin keväinen lehmä, vaikka rokotteen ensimmäisten joukossa saisikin. Mutta toivoa paremmasta, sitä rokote tuo toki hurjasti!

Toivonkin yli kaiken, että meidän kaikkien rokotusajat koittaisivat mahdollisimman pian! Ja käyttäkäämme se, kun sen aika tulee! Arkihan tosiaan jatkuu samanlaisena kuin ennenkin: sosiaalisia etäisyyksiä ja kasvomaskia pitäen ja käsihygieniasta huolehtien. Niin ja täällähän on muuten siirrytty virusmuunnosten myötä suosittelemaan tuplamaskitusta, ellei N95-maskia ole käytettävissä. Tuplamaskeista parhaana on tutkittu olevan yhdistelmä, jossa alla on kirurginen maski ja sen päällä kangasmaski.

Näihin sanoihin päätän tällä kertaa ja sanon teille taas hei, se on sama kuin hello, hi ja halipatsuippa!

PS. Vasta sen jälkeen, kun olimme omat rokoteajat varanneet tästä ylijäämäerästä, minulle selvisi, että esimerkiksi Facebookiin on perustettu oikein sellaisia alueellisia ryhmiä, joissa näistä ylijäämärokotteista tiedotetaan. Meillä täällä Bay Arean alueella toimii ryhmä nimeltä Covid Vaccine Standby (Bay Area). Paikalliset lukijani, liittykää siihen. Siellä näytetään jakavan aktiivisesti tietoa aiheen tiimoilta. Tosin tuoreeltaan on tuntunut, että ryhmä on vähän turhankin aktiivinen ja postauksia jaellaan paljon aiheen vierestäkin. Että liittyminen tietenkin omalla vastuulla. ;-) 

PPS. Sainkin jo lukijalta varsin aiheellisen ihmettelyn, että kuinka rokotteita voi mennä jo vanhaksi. Niin, en osaa sanoa onko kyseessä tilanne 1), että rokotteet otetaan x tuntia ennen pistämistä jääkaappiin sen mukaisesti paljonko rokoteaikoja on varattu ja sitten käyttämättä jätettyjen rokotusaikojen vuoksi ne jäävätkin piikittämättä, eivätkä rokotteet säily jääkaapissa kauaa, vai tilanne 2), että rokotteet on valmistettu jo x kuukautta sitten, minkä jälkeen ne ovat lojuneet aikansa eri varastoissa. USA kun on tosiaan saanut niitä lääkeyhtiöiden aivan ensimmäisenä valmistamia rokote-eriä jaettavaksi.

Meiltä loppuu tehohoitopaikat!

Kun kolme kuukautta sitten kirjoitin monelle lukijalle hyvin katsetta avartavan postauksen Piilaakson koronatoimista ja -rajoituksista, oli tartuntatilanne piirikunnassamme vielä varsin hyvä. Tänään on toisin. Tuolloin lokakuussa uusien todettujen tautitapausten lukumäärä yhden päivän aikana piirikunnassamme oli alle 100, nyt liikutaan luvussa 558. Tällä alueella asuu 2 miljoonaa ihmistä, joten Suomen väkilukuun suhteutettuna meillä todetaan viikossa tällä hetkellä keskimäärin 3 900 uutta tartunnan saanutta henkilöä. Suomessa vastaava luku on 2 780. Meidän piirikunnassamme ja paikoin myös muualla Kaliforniassa tehohoitopaikkojen käyttökapasiteetti alkaa kuitenkin lähestyä jo nyt äärirajojaan, joten olemme saaneet uudet tiukemmat koronarajoitteet osavaltion kuvernöörin ja paikallisten terveysviranomaisten toimesta.

Piirikuntamme terveysviranomainen julkaisi Facebookissa eilen tämän. Kyllähän se pysäytti!

Ulkonaliikkumiskielto

Ulkonaliikkumiskielto asetettiin täällä voimaan jo pari viikkoa sitten. Ulkona liikkuminen on siis kiellettyä klo 22-05 muista kuin erityisen painavista syistä. Tämä rajoite ei käytännössä vaikuta meidän arkeemme kuitenkaan millään tavalla. Noihin aikoihin ei ulos nimittäin ole ollut mitään asiaa sitten maaliskuun alun, kun eihän täällä ole oikein mikään paikka edes auki! Moni siis vähän ihmettelikin, että mikä hyöty tällaisesta ulkonaliikkumiskiellosta sitten on. Uskoisin, että tällä tavoitellaan nuorien aikuisten pitämien kotibileiden ja keväällä esiintulleiden salakapakoiden rajaamista. Myös tietyt etniset ryhmät tykkäävät edelleen kokoontua isoin joukoin ja alkoholiakin noissa tapaamisissa usein nautitaan. No, ainakin asetetun ulkonaliikkumiskiellon myötä poliisilla luulisi olevan paremmat valtuudet puuttua näihin pippaloihin, joissa etäisyyksien ja maskien pitäminen helposti unohdetaan.

Lockdown eli yhteiskunnan sulkeminen

Viime torstaina Kalifornian kuvernööri piti ylimääräisen tiedotustilaisuuden. Osavaltiossamme asetettiin määräys, että mikäli paikallisen sairaanhoidon tehohoitopaikoista on vapaana enää 15 %  tai vähemmän kokonaiskapasiteetista, asetetaan kyseinen alue lockdowniin seuraavaksi kolmeksi viikoksi. Puhutaan myös termistä Stay-at-Home Order eli määräyksestä pysytellä kotona. Kuvernööri osoitti Kaliforniasta viisi aluetta (kuva alla), jotka tuolloin jo lähentelivät tätä tehohoitokapasiteetin kriittistä rajaa. Bay Area eli San Franciscon ja Piilaakson alue oli yksi niistä.

Kuvernöörin antama aikaennuste eri alueiden tehohoitopaikkojen kriittisen rajan lähestymisestä.

Tiedotustilaisuuden hetkellä viime torstaina esimerkiksi meiltä pohjoiseen sijaitsevassa, 550 000 asukkaan Sonoman piirikunnassa oli ainoastaan enää kolme tehohoitopaikkaa vapaana. Siis kolme! Meidän piirikunnassamme (Santa Clara) oli tuolloin tehohoitopaikkoja vapaana 17 %. Useat Bay Arean piirikunnat, mukaan lukien meidän piirikuntamme, ottivat kuitenkin etumatkaa heti seuraavana päivänä ja ilmoittivat lockdownin asettamisesta jo ennakoiden tulevaa.

Piirikunnat, jotka asettivat lockdownin päälle ennakoiden tulevaa. Meillä se astui voimaan sunnuntai-iltana klo 22.

Kuvernöörin tiedotustilaisuudessa arvio meidän alueen hälyyttävän alhaisesta tehohoitopaikkojen määrästä ennustettiin tapahtuvaksi joulukuun jälkimmäisellä puoliskolla. Mutta mitä tapahtuikaan! Eilisissä ilta-uutisissa ilmoitettiin, että olemme tipahtaneet jo nyt, siis vain neljässä päivässä kuvernöörin tiedotustilaisuuden ja tilannearvion jälkeen, tehohoitopaikoissa kriittiseksi katsottuun rajaan 15 %! Näissä lukemissa ei valitettavasti vielä edes näy kiitospäivän sukukokoontumisten aikana tapahtuneet tartunnat. Eli tehohoitopaikkojen tarpeeseen on odotettavissa vielä yksi kasvupiikki lisää!

Tällä hetkellä meillä on enää 50 tehohoitopaikkaa vapaana koko Santa Claran piirikunnassa, siis kaikkien meidän kahden miljoonan asukkaan tarpeisiin. Eilen 24 tunnissa sairaalahoitoon oltiin tuotu 62 uutta potilasta pelkästään Covidin vuoksi. Ja pitää vielä muistaa, että nämä tehohoidon petipaikathan pitäisi olla käytössä myös muiden vakavien sairastapausten kohdalla, ei vain koronapotilaille. 

Tilanne on meillä siis aivan käsittämättömän surullinen.  

Koronasovellus ja valon pilkahdus tunnelin päässä

Tällä viikolla Kaliforniassakin julkaistiin oma, puhelimiin ladattava koronasovellus nimeltään CA Notify. (Sovellus ladattavissa puhelimiin torstaina.) Sovellus toimii hyvin samalla periaatteella kuin vastaava sovellus Suomessa. Latasin itsekin alkusyksystä Koronavilkku-sovelluksen Suomessa ollessani, mutta mielestäni näissä molemmissa on se yksi kompastuskivi: bluetooth-yhteyden pitäminen päällä. Itse en ainakaan pidä sitä päällä koko aikaa esimerkiksi ollessani kotona eli sehän on sitten täysin muistin varassa, tuletko laittaneeksi bluetooth-yhteyden päälle lähtiessäsi esimerkiksi lääkäriin tai apteekkiin, jolloin sovellus ylipäätään rekisteröi ympäriltäsi mitään. Eli ei tämäkään aivan autuaaksi tätä tilannetta ja tietoisuutta tartunnalle altistumisesta tee. (Olen muuten ihmetellyt, ettei Suomen mediassa puhuta Koronavilkusta enää mitään. Miksiköhän?)

Lisäksi ylihuomenna torstaina odotetaan Yhdysvalloissa paikallista hyväksyntää koronarokotteen käyttöönotolle. Valoa pitkän ja synkän tunnelin päässä siis toivon mukaan pilkistää. Ennakkotietojen mukaan Kaliforniaan ollaan saamassa joulukuussa 2,1 miljoonaa rokotetta, siis erä, joka riittää noin ensimmäisen miljoonan riskiryhmäläisen tai eturintamassa työskentelevän rokottamiseen. Tämä on tietenkin 40 miljoonan asukkaan osavaltiossa vasta pisara meressä, mutta hyvä ja lohduttava alku kuitenkin. 

Lockdown käytännössä ja omat fiilikset 

Mitä tämä lockdown sitten käytännön tasolla merkitsee? Kaikki asiointi tulee rajata nyt minimiin ja kaikenlaiset kokoontumiset oman talouden ulkopuolisten kanssa ovat kiellettyjä. Ruokakauppa-, lääkäri- ja apteekkikäynnit ovat toki sallittuja. Esimerkiksi kaikki kaupat saavat ottaa kerrallaan kuitenkin vain maksimissaan 20 % asiakkaista sisään. Lisäksi kaikenlaista matkustusta tulisi välttää ja alueen hotellit ovat vain karanteeni- ja ns. kriittisten työntekijöiden käyttöön. Ruokaravintolat saavat myydä ruokaa jälleen ainoastaan ulos kotipaketeissa. Määräysten rikkomisesta voidaan sakottaa niin yksityishenkilöitä kuin yrittäjiäkin. Toisaalta kuvernööri kannustaa kaikkia ulkoilemaan ihan jo mielenterveydellisistä syistä. Lasten leikkikentät on kuitenkin suljettu nauhoin, mutta osa (harvat) kouluista tarjoaa edelleen lähiopetusta hybridimallilla. Jotkut luonnonpuistot ovat sulkeneet piknik-paikkansa, osa taas sallii piknikit maksimissaan 12 henkilön porukalla, kunhan turvavälit, maskit ja hygieniasäännöt muistetaan. Säännöt eriävät siis paljon ihan piirikunnittain tai kaupungeittain ja ohjeistukset vaihtuvat välillä tiuhaankin, joten ajoittain tämän kaiken hahmottamisen kanssa ei tahdo pysyä edes perässä.

Mutta eipä tässä tee mieli oikein liikkuakaan missään ihmisten ilmoilla. Ruokatoimituksetkin olemme nyt ottaneet nettitilausten kautta kotiin. Rajoittunut elämä jatkuu yhä vain rajoitetumpana. Suoraan sanoen on viime päivinä suututtanut lukea muutamien Suomessa asuvien somevalituksia todella vähäpätöisistä asioista, kun joitakin rajoituksia on tehty. Meillä tätä kovalla kädellä rajoitettua elämää on vietetty jo maaliskuun alusta asti, joten aikuisen, työssäkäyvän ja terveen ihmisen vinkuminen esimerkiksi yksittäisen sisäharrastuksen (kestoltaan 1h/vko) jäämisestä hetkeksi pois omasta viikko-ohjelmasta tuntuu kyllä jotenkin todella itsekkäältä. Ja kun kyseessä oli vieläpä harrastus, jota voi harjoittaa kotioloissakin. No, jos tuo on perheellisen ihmisen ainoa murhe tänä päivänä, on kai elämässä asiat todella hyvin, mikäpä siinä. 

Samoin tahtoo masentaa, että yhä edelleen täällä Piilaaksossakin löytyy niitä ohjeista ja määräyksistä täysin piittaamattomia ihmisiä. Ystäväni oli viime perjantaina iltakävelyllä noin klo 16 aikaan. Hän näki latinojen pitävän vauhdikkaita kotibileitä. Talon edessä oli kerääntyneenä noin 30 autoa, pihaan oli tuotu pari bajamajaa ja musiikkia soitettiin kadulle asti. Ja sattuihan täällä käymään niinkin, että osavaltion kuvernööri sekä San Franciscon ja San Josen kaupunkien pormestarit "kärähtivät" itse, kukin tahoillaan, asetettujen sääntöjen ja määräysten laiminlyönnistä kiitospäivää ennen tai sen aikana. Jokainen niitä sitten vuorollaan julkisesti pahoitteli ja tunnusti, ettei tullut oikein oltua esimerkkinä. Jep.

Mutta eihän tässä muutakaan voi kuin rämpiä rajoitusten suossa eteenpäin ja yrittää tehdä oma osansa mahdollisimman hyvin, jotta tartunnat saataisiin lopulta laskuun ja arvokkaat tehohoitopaikat riittämään. Itse aion ottaa rokotteen heti, kun sitä tarjotaan, mutta siihen taitaa meillä perusterveillä mennä vielä useampi kuukausi. Toivotan teille kaikille nyt terveitä päiviä ja sitkeyttä! Näiden myötä sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

PS. Postauksen lähteenä käytetty paikallisen terveysviranomaisen tiedotuskanavia ja uutissivustoja SFGate, Kron4 News, Abc7 ja Yle.

PPS: Edit 2.1.2021: Piirikunnassamme havaittiin tänään 1 784 uutta tartuntatapausta ja tehohoitopaikkoja on vapaana enää noin 7 %.

Koronatoimista Piilaaksossa ja vähän urputusta

En ole täällä blogin puolella avannut Piilaakson tai Kalifornian koronatoimia ja -rajoituksia tähän mennessä juuri ollenkaan ja tämä on ollut osittain ihan tietoinen valinta. Kun sitten muutamalle Suomessa asuvalle ystävälle olen henkilökohtaisesti tästä meidän nykyisestä, ja siis edelleen voimassa olevasta korona-arjesta kertonut, niin yllätyspä on ollut suuri. Ai kamala, teilläkö on semmoista! Enpä ole kuullutkaan! Ne ovat olleet tyypillisimmät kommentit.

Lisäksi ollessani nyt syksyllä Suomessa viisi viikkoa, silmäni avautuivat toden teolla parissakin asiassa. Toisesta postauksen loppuosassa, mutta ensinnä mainitsen sen, että Suomessa kyllä uutisoitiin ihan päivittäin maailman johtavista koronaluvuista, mukaan lukien totta kai myös USA, mutta koskaan ei kerrottu, millaisia rajoitustoimia täällä on tehty. Taustakuvana näytettiin vain presidenttiä huiskuttamassa kättään joko lentokoneen ovella tai helikopteriin noustessa. Annettiin ymmärtää, että täällä eletään kuin pellossa ja tauti hyppii vapaasti sierainparista toiseen. Tällainen uutisointitapa lietsoo varmasti helposti ilmapiirin, että "kun ei siellä Amerikassa saada edes sitä tautia kuriin" ja "kun ei se Trumppikaan tee mitään sen viruksen estämiseksi". Tämä on hyvin yleinen käsitys suomalaisten keskuudessa ja käy kyllä ilmi, jos vähänkin erehdyt lukaisemaan vaikkapa lehtiartikkelien kommentointikenttiä tai muutamien tyyppien somepostauksia.

Näistä syistä johtuen päätin avata sanaisen arkkuni lopulta myös täällä blogin puolella. Postauksen loppupuolella vielä urputustani Suomen maskitouhuista ja vinkki vitonen rillipäille.

No mask. No service. Se on ollut meidän arkeamme jo pitkään!

Ensin yhden väärinkäsityksen oikaisu

Yhdysvalloissa ei ensinnäkään tehdä koronatoimia liittovaltio- eli siis koko ison maan tasolla, vaan jokainen osavaltio soveltaa ja toimeenpanee pääsääntöisesti omia lakejaan. Lisäksi erilaisia koronarajoituksia toteutetaan vieläkin alueellisemmin, piirikunnittain (vrt. suomalaisittain kunta), kunkin piirikunnan oman ja senhetkisen tautikehityksen mukaan. Jopa yksittäisen kaupungin pormestari voi määrätä tietyn rajoituksen tai höllennyksen kaupunkiinsa. Eli jos Kalifornian Los Angelesissa tauti jyllää pahemmin, siellä tehdään omat rajoituksensa, mutta ne eivät ole voimassa meillä täällä Pohjois-Kaliforniassa. Niinpä USA:n presidentillä on näiden konkreettisten koronatoimien osalta hyvin vähän määräysvaltaa. (Ja kyllä, olisi voinut olla vaikkapa esimerkkinä kasvomaskin pitämisestä jo paljon aikaisemmin ja toimia monessakin asiassa toisin.)

Eli kun seuraavaksi kerron, millaista meidän korona-arkemme on ollut, niin kerron vain Kalifornian Piilaakson alueesta. Hyvin monet kertomani säädökset koskettavat vain omaa piirikuntaamme Santa Clara Countya. Piirikuntamme on pinta-alaltaan noin kolmannes Uudenmaan maakunnasta ja täällä asuu liki kaksi miljoonaa asukasta.

Koronarajoituksia maaliskuusta asti

Olemme eläneet tosi tiukkojen koronarajoitusten määrääminä maaliskuusta asti eli viimeiset seitsemän kuukautta! Osaa rajoituksista ryhdyttiin höllentämään aivan viime viikkoina, syyskuussa tai lokakuun alussa. Eli näissä tunnelmissa viimeiset yli puoli vuotta:

Ruokaravintolat menivät kiinni maaliskuussa kokonaan. Jossakin vaiheessa kevättä, olisikohan ollut toukokuussa, he saivat luvan alkaa myymään ruoka-annoksia ulos kotipaketeissa. Tilaukset siirtyivät monin paikoin nettiin ja puhelimitse tehtäviksi. Kontakteja vältettiin. Kesäkuussa tuli vapautusta sen verran, että ravintolat saivat alkaa tarjoamaan ruokaa ulkona. Patiot avattiin, mutta pöytien piti olla riittävän etäällä toisistaan. Meidänkin kaupungissamme kaupungin pääkatu kiellettiin autoliikenteeltä, jotta ravintolat pystyivät levittämään asiakaspaikkoja jalkakäytävää leveämmälle. Monin paikoin alkoholia ei edelleenkään saa tilattua ilman ruoka-annosta mukana. Kun ulkoruokailu sallittiin, moni ravintola siirtyi käyttämään joko QR-koodilla puhelimeen ladattavia tai paperille tulostettuja kertakäyttöisiä ruokalistoja. Näillä estettiin pöpöjen leviäminen asiakkaan kädestä toiseen ruokalistan kautta.

Ravintoloiden sisätiloissa ruokailu ei siis ole ollut mahdollista sitten maaliskuun. Vasta viime viikolla, siis lokakuussa, mm. San Franciscossa on aloitettu aukaisemaan ruokapaikkoja myös sisällä ruokailijoille, mutta tämäkin hyvin rajallisesti. Ainoastaan 10 - 25 % asiakaspaikoista saa olla käytössä. Meidän piirikunnassa ravintolassa sisällä ruokailua kaavaillaan avattavaksi nyt lokakuun lopussa ja 25 % kapasiteetilla.

Ruokakaupat ovat pysyneet avoinna koko tämän ajan, mutta esimerkiksi nettiruokatilausten kysyntä räjähti keväällä niin käsiin, etteivät kaupat, keräilijät ja kuskit pystyneet kysyntään vastaamaan. Meillä on ollut jo monta monituista kuukautta maskipakko kaikkiin sisätiloihin, mukaan lukien ruokakaupat. Ja nyt siis puhun todellakin maskipakosta. Täällä kauppojen ovilla seisoo vartijat ja ilman maskia sinua ei päästetä kauppaan edes sisään! Lisäksi monissa ruokakaupoissa on merkitty yksisuuntainen kulkusuunta käytävillä, jotta tuntemattomien kohtaamisilta vältyttäisiin. Näiden lisäksi jo toukokuussa meillä astui voimaan sääntö, ettei ruokakauppoihin saanut tuoda omia kestokasseja lainkaan. Ettei tuoda pöpöjä kassien mukana. (Samaan aikaan Suomessa kaverit ottivat kimppaselfieitä poski poskea vasten ja minä olin aivan, että OMG!) Vaihtoehtoina ruokakaupoissa on ollut ostaa/saada muovi- tai paperikassi tai pakata tarvikkeet vasta ulkona parkkipaikalla omiin kasseihin. Jokaisessa ruokakaupassa desinfioidaan ostoskärryjen kahvaosa joko työntekijöiden toimesta tai joka asiakkaalle jaetaan desinfioinitiliina, jolla kahvan voi pyyhkiä itse. Lisäksi ruuhka-aikoina ruokakauppoihin on laskettu vain rajallinen määrä asiakkaita. Uusia asiakkaita lasketaan sisään sitä mukaa, kun jo ostoksensa tehneitä tulee kaupasta ulos. Pitkät asiakasjonot kauppojen ovilla eivät ole olleet mitenkään harvinaisia näkyjä.

Kampaamot, kynsisalongit ja kuntosalit olivat meillä täysin suljettuina yli kuusi kuukautta. Miettikää siitä juurikasvujen ja kaksihaaraisten hiusten määrää! Kertaalleen kampaamoille jo vihreätä valoa näytettiin ja osa jo puotinsa aukaisikin, mutta samana päivänä tuli osavaltiolta määräys sulkea paikat uudestaan. Niinpä aukiolo jäi muutaman hassun tunnin mittaiseksi. (Huomiona, että annettu määräys tehtiin ja todellakin toimeenpantiin vain muutamassa tunnissa. Suomessa hallitus kokoaa ensin joukkonsa ja pohtii. Sitten kun päätös on saatu aikaiseksi, se astuu voimaan vasta parin viikon kuluttua, kuten nyt esimerkiksi tässä viimeisimmässä ravintoloiden ja yökerhojen aukiolojen jappasun suhteen kävi, vaikka tautitapaukset olivat jo silläkin hetkellä villissä nousussa!) Elokuussa kampaamot ja kynsisalongit saivat täällä ryhtyä ottamaan ensimmäisiä asiakkaita vastaan, mutta ainoastaan ulkona putiikkinsa edustalla. Syyskuussa asiakkaat kampaamoiden sisätiloissa olivat sallittuja (25 % kapasiteetilla) ja vasta nyt lokakuussa, siis seitsemän kuukauden jälkeen asiakkaat kuntosaleille olivat hyväksytty. Maksimitäyttöä ei tietenkään voi ottaa. Kuntosaleillekin pitää varata etukäteen oma aikaslotti, jolloin saat käyttää kuntosalia esimerkiksi tunnin kerrallaan. Tämän jälkeen salin tilat pidetään 30 - 60 minuuttia tyhjillään ja ne desinfioidaan ennen kuin uusi pieni erä asiakkaita otetaan sisään. Suihku- ja pukutilat eivät ole edelleenkään käytössä. Kuntosalien kokonaisasiakaskapasiteetista saa olla käytössä vain 10 %.

Elokuussa kynsisalongit saivat vapautuksen ottaa vastaan ensimmäiset asiakkaansa, yhden asiakkaan kerrallaan, ulkona. Kuva Sunnyvalen kaupungista.

Alueellisia liikkumisrajoituksia on ollut pitkin kevättä ja kesää. Naapuripiirikunnassa oli esimerkiksi jossakin vaiheessa sääntö, että sait liikkua kotoasi niin kauas, kun pääsit kävellen. Seuraavaksi sitä höllennettiin, jolloin sait liikkua niin kauas, kun jaksoit pyöräillä. Kyseinen piirikunta sai tuolloin nopeasti omat tartuntamääränsä laskuun. Myöskin esimerkiksi Santa Cruzin rannoilla sait sakot, jos olit tullut Santa Cruzin piirikunnan ulkopuolelta. Rantojen parkkipaikat olivat suljettuina ja varsinkin viikonloppuisin rantoja vahtivat poliisit. Monia muitakin Kalifornian rantoja on suljettu viikonloppukäytöltä kokonaan, jotta ihmiset eivät kokoontuisi rannoille "kuin sillit purkissa".

Lisäksi kaikkien tuntemieni suomalaisperheiden lapset käyvät täällä edelleen etäkoulua. Ovat käyneet sieltä viime alkukeväästä asti. Vain yhden ystäväperheen ala-asteikäinen lapsi on päässyt ohjattuun opetukseen koululleen, koska he asuvat alueella, jossa on paljon vähävaraisia. Tämä tarkoittaa, etteivät sen asuinalueen perheiden vanhemmat voi jäädä etätöihin (jos se on heidän alallaan edes mahdollista) tai pois töistään, eikä lapsilla tietenkään välttämättä ole edes tietokoneita tai nettiliittymiä etäkoulun käymiseksi. Naapuripiirikunnista olen kuullut, että ensimmäiset koulut suunnittelevat koulujensa hyvin varovaisia avaamisia, mutta ns. hybridimallilla, eli kaikki lapset eivät tule samaan aikaan kouluun, vaan he ikäänkuin kierrättävät oppilaita, jotka kulloinkin lähiopetusta saavat. 

Myös etätöihin Piilaaksossa siirryttiin aivan eturintamassa. Kaikki kynnelle kykenevät jäivät kotiin jo aivan maaliskuun alussa. Monet alueen isot firmat ovat linjanneet, että työntekijänsä voivat palata työpaikoille fyysisesti aikaisintaan ensi vuonna tai peräti vasta kesäkuun 2021 jälkeen. Jotkut linjasivat, että etätöiden jatkaminen on ok hamaan maailman tappiin. Ukkokultani on yksi heistä, joka ei tule palaamaan toimistolle ennen heinäkuuta 2021. Etätöitä siis hänellä tämän suunnitelman mukaan 16 kuukautta putkeen!

Tyynenmeren rannalla biitsit kiinni. Meren päällä on savua Kalifornian maastopaloista.

Maskipakko tai sakot

Meillä ei siis ole ollut maskisuositusta, vaan oikeasti maskipakko voimassa jo monta kuukautta. Ei siitä kukaan ole pullikoinut, ainakaan samassa mittakaavassa kuin Suomessa tuntuu käyneen. Vaikka tietenkin aina ne muutamat perusänkyrät löytyvät joka maasta, sehän on selvä. Ja mitä maskipakkoon tulee, niin kyllä, myös meidän piirikuntamme aloitti elokuussa sakotuskäytännön. Mikäli rikot maskipakkoa, etkä pidä 6 jalan eli 1,8 metrin etäisyyttä toisiin, saat sakon suuruudeltaan 50 - 500 dollaria. Monet muut piirikunnat olivat aloittaneet sakotuskäytännön jo meitä paljon aiemmin.

Näiden kaikkien edellä mainittujen valossa näen siis suorastaan punaista, jos joku vähättelee täällä tehtyjä koronatoimenpiteitä. Kyllä meidän arkemme on ollut todella rajoitettua ja säännösteltyä viimeiset 7 kk. Ja jos yhä edelleen tuntuu, "ettei täällä USA:ssa tehdä virustilanteelle mitään", voi vielä muistin virkistykseksi lukea erillisen postaukseni San Franciscon kodittomista. Millaisia toimenpiteitä San Franciscon kaupungissa tehtiin, ettei virus leviäisi valtoimenaan kodittomien keskuudessa.

Että sorry nyt vaan, mutta kaikki se vinkuminen ja vonkuminen Suomessa maskien pitämisestä tuntuu täältä katsottuna aivan naurettavalle. Meillä se on ollut se uusi normaali jo pitkän aikaa. Lisäksi pitää muistaa, että jotkut ihmiset tekevät maskit kasvoillaan töitä päivästä toiseen. Siis esimerkiksi juuri se eturintamassa ja äärirajoilla oleva hoitohenkilökunta. Eivät he valita. Samoin osassa maapalloa maskeja pidetään, vaikka olisi yli 40 asteen helle! Meilläkin oli koko viime viikon päivälämpötilat +34 - +38 Celsius-astetta, silti maski kuului jokapäiväiseen varustukseen.

Auttavatko rajoitteet?

No ovatko nämä rajoitteet sitten auttaneet? Kyllä ja ei. Kyllä sen puolesta, että ainakin meidän piirikunnassamme ollaan menossa juuri oikeaan suuntaan. Tässä tuorein, 6. lokakuuta päivitetty viruskehitys:

Lähde.

Yksi Suomessa asuva kaverinikin kysyi vastikään, että millainen virustilanne meillä täällä tällä hetkellä on. No, se riippuu, mitä aluetta tarkastellaan. Meidän piirikunnassa viimeisen seitsemän päivän aikana havaittuja tartuntatapauksia on oheisen kuvan mukaan noin 100 kpl. Viiden miljoonan ihmismäärään suhteutettuna se olisi 250. Sen sijaan 40-miljoonaisessa Kaliforniassa puolestaan on löydetty n. 21 500 uutta tartuntatapausta viimeisen viikon aikana. Jälleen viiden miljoonan ihmiseen suhteutettuna se olisi lähes 2 700 tapausta. Koko USA:ssa uusia tartuntatapauksia on löydetty viikossa liki 307 000. Viiden miljoonan kansassa se vastaisi 4 600 tartuntatapausta. Suomessa viimeisen viikon aikana uusia tartuntatapauksia on löydetty yli 1 000 (Ylen uutissivun jatkuva seuranta 7.10.2020). Näin ollen meidän kahden miljoonan asukkaan piirikunnassamme menee virustilanteen osalta tällä hetkellä huomattavasti paremmin kuin Suomessa, mutta Kalifornialla ja USA:lla menee Suomea huomattavasti heikommin.

Miksi USA:ssa sitten on koronatapauksia niin paljon?

USA:n tautimääriä pitää yllä monikin seikka, joista tässä mainitsen muutaman. Ensimmäisenä niistä suuri väkiluku ja paikoitellen erittäin suuri asukastiheys. Muistan, kun eräässä somen ryhmässä yksi (ei suomalainen) perhe muutti Piilaaksosta Norjaan. Nainen lähti ns. ovet paukkuen ja vertasi, kuinka hyvin Norja on saanut taudin hallintaan, on koulut auki jne. Hänkin oli sitä mieltä, että kun ei täällä USA:ssa ole tehty yhtikäs mitään. Niin no, hän vertasi 8 miljoonan harvaanasuttua maata 330-miljoonaiseen, ei todellakaan aina niin harvaanasuttuun maahan.

Ja kuten jo postauksen alussa kirjoitinkin, jokainen osavaltio toimii itsenäisesti koronarajoitusten kanssa, osa paremmalla, osa huonommalla menestyksellä.

Kaikki eivät myöskään tunnu muistavan, että tauti iski USA:n itärannikolle, eritoten New York Cityyn aivan ensimmäisten joukossa viruksen levitessä Kiinan rajojen ulkopuolelle. Ei tuolloin helmi-maaliskuussa ollut vielä mitään tietoa, kuinka tautia hoidetaan, mitä kaikkia oireita se aiheuttaa ja kuinka virus edes leviää! Sen jälkeen on saatu paljon tutkimustietoa, luojan kiitos, ja nyt joitakin lääketieteellisiä aseita taudin taltuttamiseksi jo tiedetään. Suomessa ensimmäiset tartunnat tulivat huomattavasti myöhemmin ja muiden maiden "yritä ja erehdy"-kokeiluista voitiin siellä ottaa oppia.

Lisäksi yksi merkittävä tekijä miksi tauti myös leviää ainakin täällä Kaliforniassa ovat latinoyhteisöt. He työskentelevät usein matalapalkka-aloilla, kuten maatiloilla, ja niistä hommista ei jäädä noin vaan etätöihin. Lisäksi nämä perheet asuvat usein hyvin ahtaasti ja saman katon alla voi olla useampi sukupolvi. Niinpä yhden sairastuessa häntä ei niin vain eristetäkään kotosalla muista perheenjäsenistä, kun tilaa ei kertakaikkiaan ole.

Koronatestaus on tietääkseni ilmaista koko USA:ssa, mutta hoito välttämättä ei. Yhden viime alkukevään tilaston mukaan yksi seitsemästä amerikkalaisesta ei uskalla mennä koronaa hoidattamaan ison sairaalalaskun pelossa. Lasku voi olla 20 000 - 50 000 dollaria. Presidentti ja kongressi yrittivät saada koronahoitoa ilmaiseksi ihmisille ilman vakuutusta jo keväällä, mutta nähtävästi asia ei kimurantissa järjestelmässä ole edennyt aivan niin. Lisää esim. täällä.

Voi Suomi ja Suomen maskisekoilut!

Toinen asia, joka oli silmiäavaavaa syksyisellä Suomi-visiitilläni oli Suomen olemattomat koronatoimet ja ihmisten käyttäytyminen. Yksi Piilaaksossa asuva blogini lukija kysyi minulta, ahdistiko minua palata Suomesta tänne tiukkojen rajoitusten Piilaaksoon. Vastasin, että ei. Enemmän minua kauhistutti seurata sitä villiä ja vapaata menoa Suomessa. Ei mitään turvavälejä, ei maskeja, ei vieläkään tarpeeksi testauskapasiteettia ja isoja tapahtumia kuten festareita järjestettiin. (Edit 8.10.2020: Lisäksi vielä esimerkiksi elo-syyskuussa matkustajien kontrollointi Suomen lentokentillä oli olematonta. Omakohtaisen kokemukseni mukaan ketään ei kiinnostanut mistä maasta Suomeen saavuit.) Ja tällä hetkellä valitettavasti, myös Suomen tartuntakäppyrät näyttävät nousevan jyrkkää ylämäkeä.

Suomessa ensinnäkin näytti se kaupoissa tarjolla oleva käsidesi olevan pelastus koko hommaan. "Kun onhan meillä nämä käsidesit tarjolla." Joo, no ne käsidesit ovat yhtä tyhjän kanssa siinä vaiheesa, kun kaupassa tungetaan maitohyllyllä aivan iholle sekä yskitään ja aivastellaan ilman minkäänlaista suojaa! Kun ei niitä maskeja pidetä.

Josta päästäänkin tähän Suomen maskisekoiluun. Voi hyvät hyssykät sentään! Ensinnäkin Suomen huoltovarmuuskeskuksen varastot todettiin auttamattoman vanhentuneiksi. No, varmasti jokainen maa totesi kevään aikana, ettei sen suojavarustevarasto ollut millään tavalla riittävä tämän taudin saapuessa. Muistan, kuinka maalis-huhtikuussa surullisena luin, kun OYS:ssa hoitajana työskentelevä kaverini päivitteli, että heillä oli sinä työpäivänä ollut töissä suojavarusteet, joiden parasta ennen päiväys oli ollut kahdeksan vuotta sitten. Siis kahdeksan vuotta! Ja Suomen maskikauppoihin Tiina Jylhän kanssa en nyt tässä edes sukella...

Ja kun jo keväällä koko muu maailma oli sitä mieltä, että maskeista on hyötyä, niin mitä tekee Suomi? Perustaa oman tutkijaryhmän, joka saa päinvastaisen tuloksen! Maskeja ei missään nimessä suositeltu. Syksyllä alkoi ääni kellossa sitten muuttumaan. Käännettiin kelkka. Nyt maskit olivatkin ihan hyvästä viruksen leviämisen ehkäisyssä. Seuraavaksi suomalaiset peloteltiinkin kauhusta kankeiksi, kuinka kalliiksi kertakäyttömaskien käyttö tulee. (Monikäyttöiset kangasmaskit kun eivät kelvanneet.) Vähävaraisia ja marginaaliryhmiä on täälläkin, mutta samanlaista hulabaloota ei vaan nähty. Kun koko virusehkäisyn ja myös maskihomman pointtina kuitenkin on lopulta vähentää niitä kontakteja mahdollisin keinoin eli että sinne ruokakauppaan ei esimerkiksi lähdetä vain yhden maitolitran vuoksi. Ja sitten lopuksi Suomessa alkoi vielä se järisyttävä jappasu, että millainen maski täyttää kriteerit ja standardit ja mikä on maskin oikeaoppinen käyttö! Olin silloin Suomessa, kun tätä kohtaa maskispekuloinnista käytiin, enkä ollut uskoa korviani miten hankalaksi sekin keskustelu meni.

Eli minun mielestäni Suomen hallituksen ja viranomaisten toiminta koronan suhteen on ollut paikoin hidasta, mutta ennen kaikkea äärimmäisen sekavaa ja poukkoilevaa. Ei ihmekään, jos kansa on siellä ymmällään näistäkin maskeista. Täältä katsottuna koko maskiasiasta on Suomessa tehty jotenkin äärimmäisen vaikea! 

Tässä alla on esimerkiksi Berkeleyn yliopiston ohjeistus sallituista maskeista. Periaate on, että mikä tahansa, vaikka tavallinen huivi oikein aseteltuna suojana, on parempi kuin ei mitään!



Venttiilillä varustetut maskit eivät ole sallittuja, sillä ne päästävät nimenomaan hengitysilman maskista ulos.


Lopuksi vielä vinkki vitonen rillipäille. Moni tuntuu nyt Suomessa tuskailevan, kuinka maskia on vaikea pitää silmälasien kanssa, kun lasit tahtovat huurtua. Tähänkin löytyy apuja. Ensisijaisen tärkeää on tietenkin maskin istuvuus ja tätä voidaan parantaa nenän kohdalla olevan metallin muotoilulla niin, että maski myötäilee tiukasti nenää ja sen vierustoja. Lisäksi näen kuvista, että aika moni pitää maskia aivan liian ylhäällä, heti silmiensä alapuolella. Rilleihin voi tietenkin suihkuttaa myös huurtumisenestoainetta, mutta erinomaisena kikkana pidän myös maskin kuminauhojen asettelua kiertäen. Tämä synnyttää maskin sivuille pienet ilma-aukot, joista höyry pääsee ulos sen sijaan, että se nousisi muutoin luonnollista reittiään suoraan ylöspäin eli sinne silmälaseihin. Alla oleva kuva havainnollistaa:

Photo credit: US Military.

Että tällaista urputusta tällä kertaa. Pitkä postaus jälleen, mutta ugh, nyt olen puhunut ja sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa.

PS. Sana "jappasu" on käytössä Oulussa ja tarkoittaa jotakuinkin turhanpäiväistä ja pitkäveteistä eipäs-juupas-keskustelua. Kiitos lukijakysymyksen, tein selvennyksen sanasta. :-)

Sananen San Franciscon kodittomista koronakeväänä 2020

Monelle San Franciscossa vierailevalle turistille tulee todellisena yllätyksenä, kuinka paljon kodittomia tuon kuuluisan ja monen unelmoiman kaupungin kaduilla makoilee. Yhden virallisen lähteen mukaan kaupungissa oli vuonna 2019 arviolta yli 8 000 koditonta (vuonna 2017 alle 6 900). Joidenkin arvioiden mukaan todellinen määrä voisi kuitenkin olla jopa yli kaksinkertainen. Näiden lukujen yhteydessä on hyvä muistaa, ettei San Francisco ole massiivinen miljoonakaupunki. Kaupunkialueella on vain alle 900 000 asukasta.

Yhdellä sanalla kuvattuna San Franciscon kodittomuustilanne on paha. Erityisesti Tenderloinin kaupunginosassa on aika villiä menoa ihan päiväsaikaankin ja moni matkalainen osuu tuolle alueelle heti ensimmäiseksi lähdettyään kävelemään juna-asemalta kohti keskustan kohteita. Näin on käynyt meidän Suomi-vieraillekin, kovan säikähdyksen tai jopa järkytyksen kera. Varsinkin, jos emme ole muistaneet asiasta etukäteen varoittaa. Sen pyrimme kyllä muistamaan, että suosittelemme tuttujamme ottamaan majoituksen aina jostakin muusta kaupunginosasta kuin Tenderloin. Myöskin San Franciscon kaupungintalon edustalta löytyy pahat kodittomien keskittymät. Osa on pystyttänyt teltan, osa kuljettaa likaisia kamojaan ostoskärryissä, osa matkalaukussa, osalla ei ole mitään. Näiden Piilaaksossa asumiemme vuosien aikana San Franciscon kodittomien määrä on kasvanut hurjasti. Sen olemme havainneet omin silmin. 

Kron 4 News -uutistoimiston kuva San Franciscon kodittomien teltoista jalkakäytävällä.

Kodittomuuden syitä ja tilanteen korjauskampanjoita

Käsittelemättä tässä postauksessa sen kattavammin kodittomuuteen johtaneita syitä, osa on tietenkin ajautunut kadulle monien eri yhteensattumien summana. Yhteisenä tekijänä yleensä ovat taloudelliset vaikeudet. San Franciscossa Haight-Ashburyn alueella, ts. hippikulttuurin kehdossa, löytyy kuitenkin myös ns. wannabe-kodittomia. He ovat rikkaiden perheiden jälkeläisiä, nuoria tai nuoria aikuisia, jotka vaikkapa vain vanhemmilleen kapinoidakseen valitsevat elämän kadulla omaehtoisesti.

Kalifornia ja eritoten San Francisco houkuttelevat kodittomia kulkijoita myös muualta Yhdysvalloista. Kalifornian ilmasto on melko suopea läpi vuoden, kun ajatellaan elämää vietettävän ulkona 24/7. New York Timesin artikkelin mukaan USA:n länsirannikon kaupungeilla kuten Seattle, Portland ja San Francisco on ollut kodittomien määrän kasvaessa myös kampanjoita lähettää kodittomia kaupungista pois. Kodittomille on ostettu yksisuuntainen bussilippu toiselle, pienemmälle paikkakunnalle, jossa heidän on toivottu löytävän pysyvämpi asuinsija itselleen. Tilastoinnin mukaan yksisuuntaiset bussiliput eivät kuitenkaan ole ratkaisseet kasvavaa ongelmaa. Moni bussilipun saanut palaa kaduille ja esimerkiksi San Franciscon kohdalla yksi kahdeksasta matkaan lähetetystä kodittomasta on vuoden sisään todettu palaavan kaupunkiin takaisin.

Tilanne koronakeväänä 2020

Nyt pandemian aikaan San Franciscon kodittomien tilanne on vaatinut kaupungilta uusia toimenpiteitä ja kodittomista on uutisoitu ensimmäisten karanteeniviikkojen jälkeen vähän avoimemmin. Estääkseen viruksen leviämisen kodittomien keskuudessa, ja toki muidenkin kaupunkilaisten keskuudessa, on kaupunki järjestänyt virukseen sairastuneille ja sille altistuneille kodittomille henkilöille hotelli- ja motellimajoituksia. Hotellithan huutavat nyt tyhjyyttään nekin, joten vapaita hotellihuoneita on mistä ottaa. Osa kodittomien karanteenimajoituksista on San Franciscon keskustassa, osa ympäri Kalifornian osavaltiota. Tarkemmin hotelleja, jotka ovat tässä kodittomien karanteenimajoittamisprojektissa mukana, ei ole, eikä tulla paljastamaan julkisesti. Tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi edullisista motellihuoneista tunnettu ketju Motel 6 on jo yksistään tehnyt sopimuksen 5 000 motellihuoneensa käytöstä tässä projektissa. Sairastuneet ja altistuneet saavat majoituspaikoissa terveydenhuoltohenkilökunnan jatkuvan seurannan lisäksi tietenkin ateriapalvelut. Tämä lysti maksaa valtavan määrän dollareita, joskaan summaa ei ole uutisoinneissa julkistettu. Majoituksien tarjoamisella sekä sairastuneiden ja altistuneiden eristämisellä on tietenkin pyritty estämään viruksen massoittainen leviäminen San Franciscon kaduilla ja kaduilta. Niinpä tämä rahankäyttö on mielestäni ollut vielä täysin perusteltua.

Mutta eipä tässä vielä kaikki

Eilen keskiviikkona uutisoitiin kuitenkin lisää San Franciscon kodittomien saamasta "palvelusta" ja nyt en suoraan sanoen enää oikein tiedä, kuinka tähän pitäisi suhtautua. Paikallinen uutistoimisto Kron 4 News nimittäin uutisoi kodittomille San Franciscon hotellihuoneisiin järjestetyistä erilaisista kotiinkuljetuspalveluista. Karanteenimajoituksen saaneille, alkoholiongelmaisille kodittomille toimitetaan hotelli- ja motellihuoneisiin ensinnäkin alkoholia. Jos vieroitusoireista kärsivä koditon alkaa saamaan tärinäkohtauksia, niin aterioiden yhteydessä jaetaan tarvittava määrä alkoholia vieroitusoireiden pitämiseksi aisoissa. Lisäksi kodittomille toimitetaan pyynnöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin kannabista. Kannabishan on tätä nykyä laillista myös viihdekäytössä Kalifornian osavaltiossa, eikä lääkinnälliseen tarkoitukseenkaan lääkärin reseptiä enää tarvita. En siis tiedä, kuinka tämä lääkinnällinen käyttö-, ei viihdetarkoitus näissä tapauksissa todistetaan. Lisäksi kodittomat saavat tilattua huoneisiinsa opioidien korvauslääkkeitä. Jopa yksi koditon, addikti ja alkoholismista toipuva itsekin oli uutisen mukaan hiukan huolissaan uudesta käytännöstä. Sanoi, että jos häneltä kysyttäisiin, mitä addiktoivia tuotteita hän kaipaa ja toivoisi saavansa, hän vastaisi, että ihan kaikkea, heroiinista lähtien.

Miksi?

Tällä kaikella pyritään estämään, etteivät koronaan jo sairastuneet ja virukselle altistuneet lähde karanteenihuoneistaan kaduille hortoilemaan ja etsimään näitä riippuvuuksiensa aiheuttaja-aineita. Samaisen uutistoimiston TV-uutisissa kerrottiin, että jotkut addiktoituneet kodittomat ovat valinneet itselleen vieroitushoidon, sillä sopivien aineiden saanti huoneeseen on ollut hankalaa. Vieroitusapuakin on siis ollut tarjolla. Tämä olisi tietenkin se kaikkein toivottavin päämäärä, mutta tällaisten erilaisten päihteiden kotiinkuljetus hotellihuoneen ovelle on päämäärän kanssa kyllä mielestäni pahasti ristiriidassa. 

Sitä ei uutisissa kerrottu, että paljonko tämä kaikki maksaa. Osa tupakka- ja alkoholihankinnoista on rahoitettu yksityisten lahjoittajien rahoilla. Muut aineet maksetaan nähtävästi DPH:n (The Department of Public Health) pussista.

Kuten jo kirjoitin, tämä uutinen näin tuoreeltaan vaatii ainakin minulta vielä sulattelua. Kuinka suhtautua? Ovatko nämä kodittomille ilmaiset alkoholin, huumeiden, niihin rinnastettavien lääkkeiden ja tupakan kotiinkuljetukset hotellihuoneisiin siihen käytetyn rahamäärän arvoiset? Siihen minulla ei vielä ole omaa kantaa. Asiasta ovat uutisoineet useat muutkin mediakanavat ja addiktoivien aineiden ilmaisjakelu on kuumentanut kovasti ihmisten tunteita. San Franciscon DPH:n vastaus Twitterissä voimassaolevaan käytäntöön oli seuraava:

"These harm reduction based practices, which are not unique to San Francisco, and are not paid for with taxpayer money, help guests successfully complete isolation and quarantine and have significant individual and public health benefits in the COVID-19 pandemic."

- San Francisco Department of Public Health

Että tällainen aikamme ilmiö, omanlaistaan arkirealismia Pohjois-Kaliforniasta tällä kertaa. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Mutka sairaalassa koronapotilaan roolissa

Postauksen julkaisuhetkellä Kalifornian osavaltiossa on liki 700 000 koronatestattua henkilöä ja minä olen yksi heistä. Aikomuksenani on siis liipata aihetta korona. Näkökulma ei kuitenkaan ole ihan se perinteinen (maskit, kauppakäynnit, eristysolot ja aluekohtaiset rajoitukset), vaan ehkä sellainen, jota moni ei joudu tänä aikana omakohtaisesti kurkistamaan. Onneksi. Kirjoitan nimittäin kokemuksistani kalifornialaisen sairaalan päivystyksessä oletettuna koronapotilaana.

Mistä kaikki alkoi?

Jo edeltävällä viikolla olin kokenut parina päivänä outoa, lievää hengenahdistusta. Tämä tuli ilmi päivittäisillä kävelylenkeillä ja päätin ottaa vähän rauhallisemmin. Ensimmäisenä aatoksissa tietenkin oli, että nytkö se tauti sitten iski. Ja varsinkin tällaisena karanteeniaikana, kun omaa vointia on tullut tarkkailtua luonnollisesti vähän tarkemmin. Viime sunnuntaina nämä hengitysvaikeudet ja keuhkoihin pistäminen sitten yltyivät, eikä sunnuntain ja maanantain välisestä yöstä tullut nukkumisen kannalta mitään. Aika kamalaa haukkomista se oli. Myöskään kipu rintakehässä ei ollut ainakaan laantunut. Pisti niin maan per...sti. 

Varhain maanantaiaamuna sain varatuksi videovastaanottoajan lääkärille ja onneksi aika oli tarjolla nopeasti, vain alle tunnin varoajalla. Videosessio lääkärin kanssa painottui oireitteni läpikäyntiin ja moneen kertaan minulta varmistettiin, oliko mitään muita flunssan oireita kuten kuumetta tai kurkkukipua. Ensisijainen diagnoosi lääkäriltä oli totta kai vallitseva virus. Mutta mitään flunssan kaltaisia oireita minulla ei ollut. Videoyhteyden kautta lääkäri ei voinut tietenkään tehdä minkäänlaisia tutkimuksia, joten session päätteeksi hän jatko-ohjasi minut ottamaan yhteyttä Emergency Roomiin (ER). 

(USA:ssa on olemassa kahdenlaisia terveydenhuollon päivystyksiä. Terveyasemilla on ns. Urgent Care -pisteet, joihin voi mennä aikaa varaamatta ja tilanteen ollessa akuutti, mutta ei hengenvaarallinen. Sanotaanko nyt vaikkapa äkillinen ja kivulias korvatulehdus. Toisena ovat sairaaloiden yhteydessä olevat Emergency Roomit, joihin on syytä ottaa yhteys, kun oireet voivat olla henkeä uhkaavia. Näitä ovat mm. rintakivut ja hengitysvaikeudet, joita minullakin juuri oli.)

Apua, että ihan ER? Se vakavimpien tapauksien päivystys. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa lopulta itsekin tajusin, ettei tämä nyt ihan läpihuutojuttu taida ollakaan. 'Kyllä tämä tästä'-toppuuttelut eivät tilanteessani näemmä sittenkään riittäneet. Ukkokulta hyppäsi autonrattiin ja kuljetti minut meidän vakuutuspiirin sairaalan ER-päivystykseen.

Saapuminen sairaalalle

Jo kaukaa ennen sairaalan ER-sisäänkäyntiä isot koronasta varoittavat kyltit huusivat varoituksiaan. Sisäänkäynnin edessä oli myös telttojen ja kojujen kuja, missä nähtävästi oli tehty koronatestejä, mutta sillä hetkellä teltoilla ei tapahtunut mitään. Sairaalan ovet puolestaan olivat käytännössä melkeinpä vuorattu erilaisin ohje- ja kieltokyltein. Kukaan ei päässyt sisään tuulikaappia pidemmälle, eivätkä potilaiden saattajat sisätiloihin ollenkaan. Sairaalan tuulikaappiin oli kyhätty pystyyn väliaikainen ilmoittautumispöytä. Kun sain oireeni kuvatuksi vastaanottohenkilölle, minut istutettiin yhteen tuulikaapin pyörätuoleista ja kärrättiin pyörätuolissa ulos. Ei, ei minua suinkaan käännytetty sairaalasta pois, vaan ensitietojen kerääminen tehtiin pihalla, sairaalatilojen ulkopuolella. Jälkikäteen minua vielä hiukan huvitti, kun minut pyörätuolilla ulos kärrännyt vastaanottovirkailija kysyi, haluanko odottaa vuoroani auringossa vai varjossa. Sille päivälle taisi olla ennustettu +28 asteen lämpötilaa. En tiennyt yhtään kauanko tämä odotusaikani olisi, joten vastasin varmuuden vuoksi: varjossa, kiitos. Se tästä vielä olisi puuttunut, että saisin kaupan päälle auringonpistoksen, joille olen altis ilman päähinettä. Sillä hetkellä kysymys ei kuitenkaan naurattanut. Aivan sama auringossa vaiko varjossa, jos nyt sitä happea ensin saisi keuhkoihinsa vedettyä. 

Odottelin muutaman minuutin ja tässä vaiheessa ukkokulta pystyi olemaan vielä kaverinani. Sairaalan pihalla kun oltiin. Sitten luokseni saapui "esihaastattelija", joka pyysi täyttämään pienen lapun. Lapussa ei kysytty mitään oireista, ainoastaan potilaan nimi ja syntymäaika, sekä oma että läheisen puhelinnumerot. Ihmettelin puhelinnumeroiden kysyntää tässä vaiheessa, mutta sekin selvisi myöhemmin. Lomakkeen täytön jälkeen esihaastattelija häipyi taas sairaalaan sisälle ja käski minun odottaa seuraavaa hoitohenkilöä. Taas muutama minuutti pyörätuolissa, varjossa. Sitten sisältä porhalsi topakan oloinen tätihenkilö ja hän kärräsi minut pyörätuolilla sairaalaan sisään, mutta ei suinkaan ER:n pääovista, vaan rakennuksen sivussa sijaitsevista ovista. Myöhemmin minulle selvisi, että viruksen tartuntariskin minimoimiseksi ER:n vastaanottoaula pidettiin täysin tyhjänä potilaista ja saattajista ja että kulku pääovista tapahtui potilailla vain yhteen suuntaan. Kaikki potilaat tuotiin sisään sivuovista ja ulos pääsi pääovista.

Topakka täti kyseli sitten ne perinteiset terveyshuoltopuolen vastaanotolle saavuttaessa tehtävät kysymykset ja naputteli vastaukset tietokoneelle. Näitä ovat aina mm. oireiden kuvaus, verenpaineen mittaus, pituus ja paino sekä edellinen kuukautiskierto. Nämä kysytään aina, vaikka menisit näyttämään sitä tulehtunutta korvaasi. Lisäksi ehkäpä amerikkalaiselle ER-osastolle kuuluvana erikoiskysymyksenä tiedusteltiin myös, tunnenko oloni turvalliseksi kotonani. Tämä kysytään mahdollisen perheväkivallan kartoittaiseksi. Kysymyksiä oli kaiken kaikkiaan paljon ja minusta tuntui, että tämä vaihe kesti tuskaisen pitkään. Todennäköisesti tunne johtui vain siitä, ettei se happi oikein kulkenut. Tämän jälkeen minut kärrättiin pyörätuolillani omaan alipaineistettuun tutkimushuoneeseen. Sen käytävänpuoleinen seinä liukuovineen oli kokonaan lasia. Tämä lasiseinä tarjosi minulle melkoisen näköalapaikan hoitohenkilökunnan koronan aikaiseen arkeen, huh huh.

Tutkimukset 

Vaihdettuani sairaalakaavun päälleni ja asetuttuani huoneeseen alkoi erilaisten testien kavalkadi ja hyvä niin. Välittömästi aloitettiin peruselintoimintojen kuten pulssi, verenpaine ja happisaturaation monitorointi. Sitten seurasivat EKG sekä verikokeiden ja keuhkoröntgenkuvien otto. Se mikä näistä teki mielestäni normaalikäytännöistä poikkeavaa oli, että nämä kaikki testit tehtiin siinä huoneessani. Jopa röntgenlaite tuotiin huoneen lasiliukuovien taakse ja keuhkojen röntgenkuva napattiin niin, että vain toinen, supersuojavarustuksessa oleva röntgenhoitaja oli tekemisissä kanssani. Toinen käytti röntgenlaitetta käytävältä käsin. Eli potilaiden kuljettamista käytävillä ja yhteisiin tutkimustiloihin, kuten vaikkapa röntgensaliin oli minimoitu.

Toinen mikä poikkesi normaalista käytännöstä oli asioiden hoitaminen puhelimitse. Esimerkiksi vakuutustietojen ylösottaja ja omavastuuosuuden (meillä 250 dollaria) laskuttaja hoiti asiat kanssani pelkästään puhelimitse. Ja tätä varten niitä puhelinnumeroita erilliselle lapulle siis alun alkaen kysyttiin. Henkilö oli kylläkin käynyt minua ensin nopeasti tervehtimässä liukuoven raosta ja kertomassa, että varsinaiset asiat hoidetaan kontaktien minimoimiseksi puhelimessa. Niinpä annoin terveysvakuutukseni ja luottokorttini tiedot puhelinkeskustelussa tämän virkailijan kanssa. Myöskin lääkäri piti ensimmäisen käynnin jälkeen yhteyttä ainoastaan puhelimen välityksellä. Kaikella tällä pyrittiin välttämään toistuvia kontakteja potilaan kanssa. Lääkäri selittikin tilanteen todella hyvin. Lisäksi hän sanoi, että vaikka minulla ei koronaa todettaisikaan, heidät on määrätty näillä lukuisilla turvatoimilla kohtelemaan jokaista potilasta kuin koronapotilasta.

Lasiseinän takaa havaittua

Lasiseinän takaa sain todistaa hoitohenkilökunnan suojavarustusrumbaa. Etenkin verikokeen ottajalla suojavarustus oli tosi järeä. Ennen huoneeseeni astumistaan hän puki itsensä kokovartalosuojapukuun. Kengille oli omat suojansa, sitten hattu, hanskat ja lopuksi vielä visiiri kasvoille. Laskin, että näytteenottajalta meni lähes 10 minuuttia pukea se kaikki varustus yllensä. Sitten näytteenotto, joka vei aikaa maksimissaan kaksi minuuttia ja sen jälkeen hän riisui koko tuon suojavarustuksensa huoneeni roskikseen. Riisuminen kävi ehkä hiukan nopeammin, mutta kyllä siinä lähemmäs viisi minuuttia mieheltä meni siinäkin. Oli aika silmiä avaavaa huomata, kuinka vähän aikaa tiettyä suojaa voidaan lopulta käyttää ja uutisissakin mainittu miljoonien ja miljoonien suojavarusteiden tarve on kyllä taivahan totta.

Heti verikokeen oton jälkeen sattuikin lääkäri soittamaan minulle ja kyseli senhetkistä vointiani. Se oli onneksi jo hitusen parempi ja toki olin helpottunut saadessani jo kuulla, ettei ainakaan sydämessä ollut mitään poikkeavaa. Lääkäri surkutteli, ettei ole vielä saanut verikokeitteni tuloksia nähtäväksi ja että näytteenotossa on kuulemma viivettä. Kerroin lääkärille, että näyte käytiin vasta aivan pari minuuttia sitten ottamassa. Enkä yhtään ihmettele, jos viivettä todella oli. Näytteenottajallahan meni minun tapaukseeni kaikkinensa noin 20 minuuttia sisältäen kaiken sen varustuksen kanssa ähräämisen, vaikka itse näytteenotto oli tosi nopea toimenpide.

Tutkimushuoneeni lasiseinä tarjosi minulle siis omanlaisensa aitiopaikan seurata hoitohenkilökunnan arkea tällaisen pandemian aikana. Mitään ruuhkaa ER:ssä ei minun siellä ollessani ollut, eikä kukaan esimerkiksi joutunut makoilemaan sairaalapedillä käytävillä. Osa henkilökunnasta oli selvästi jo väsyneitä, erityisesti se topakka täti, joka tuntui ottavan kierroksia niin toimimattomasta automaattiovesta kuin ovien kynnyksistäkin. Melkein kuulin, kun hänen verenpaineensa noissa tilanteissa nousi. Mutta saamani hoito ja "palvelu" olivat kyllä kaikin puolin kiitettävää. Parempaa ja kattavampaa tutkimusta en olisi voinut sillä hetkellä saada. Enkä aivan heti unohda sen yhden hoitajan helpottunutta hymyä ja syvää huokausta, kun hän sai käytävällä poistaa maskin kasvoiltaan.

Ikkuna hoitohenkilökunnan arkeen.

Koronatesti

Edellä mainittujen testien lisäksi minulta otettiin tietenkin myös Covid19-testi. Kun sydän ja keuhkot oli todettu moitteettomiksi, jäi ensisijaiseksi diagnoosiksi kohdallani juurikin korona. Testi otettiin kuten lukuisissa tv-uutisissakin on näytetty, työntämällä pitkä vanupuikko sieraimista sisään ja tyyliin takaraivoon saakka. Minulla vanupuikkoa hierottiin molemmista sieraimista nenäontelon perukoille ja kyllähän se tosi inhottava tunne oli. Tämän jälkeen vanupuikko lähetettiin Stanfordin tutkimusyksikköön tutkittavaksi ja testin tulokset luvattiin minulle kahdessa päivässä.

Laskin, että olin tuolla päivystyskäynnilläni tekemisissä yhteensä yhdeksän eri hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa. Kyllähän siinä riskit välittää virusta suuntaan tai toiseen ovat olleet isot. Suojavarustuksista ja käsideseistä huolimatta. Aika näyttää.

Summa summarum ja koronatestin tulokset 

Sairaalakäyntini kesti kaiken kaikkiaan vajaa viisi tuntia ja loppuajasta lähinnä vain odottelin niitä verikokeiden tuloksia. Lohdullista tietenkin oli, että matkan varrella oltiin jo voitu poissulkea tiettyjä vakavia sairauksia sydämen ja keuhkojen ollessa kunnossa. Koska oireeni olivat helpottamaan päin, eikä happivajettakaan lopulta ollut, sain lääkäriltä vapautuksen lähteä kotiin. Poistuin sairaalasta epäiltynä koronapotilaana ja saamani lisäohjeet eristäytymiseen, myös kotona muusta perheestä, olivat kovat.

Kaksi päivää myöhemmin sain puhelinsoiton. Koronatestini tulos oli negatiivinen. Mikä siis nuo melko vakavatkin oireet sitten aiheutti, on edelleen mysteeri. Ensi viikolla omalääkärin kanssa tutkimuksia jatketaan. Tällä hetkellä vointini on kuitenkin jo onneksi ihan hyvä. Toteankin, että hapensaanti ja henkiin jääminen tuntuvat kuulkaas aika ihanille! 

Pysykäähän terveinä, lukijani. Nyt sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!