Näytetään tekstit, joissa on tunniste sauna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sauna. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. elokuuta 2022

Aikamatka Piilaakson historiaan saunan lauteilta

Amerikkalaiset saunat ovat sangen mielenkiintoisia paikkoja. Jo vuonna 2020 listasin postaukseeni, kuinka monella tavalla saunakokemus voidaankaan suomalaisittain katsottuna sössiä. Vettä ei saa heittää kiukaalle, vesipiste suihkuineen voi puuttua saunan yhteydestä kokonaan ja löylykauhakin saattaa olla saunassa tulikuumaksi muuttuvaa metallia. Kiuluna voi toimia kastelukannu. 

Myös reissu piilaaksolaisen kuntosalin saunassa voi johtaa vaikka ja mihin. Milloin saan ihastella aasialaismummojen saunanjälkeisiä kauneudenhoitorutiineja ja milloin ajaudun pukuhuoneessa mielenkiintoisiin juttutuokioihin. Toisinaan saan tai joudun olemaan kuuntelevana korvaparina muiden keskusteluille. Viimeisin saunareissuni oli tätä lajia.

Pukuhuoneessa aasialaisnainen kommentoi näkevänsä ympärilläni paljon kukkia. Hauska havainto. Ja totta, sekä joogamattoni, saunatarvikekassini kuin käsilaukkunikin olivat kaikki kukkakuvioisia. Olipa sattumaa.

Tällä kertaa kokoonpano lauteilla oli poikkeuksellinen: ei yhtään aasialaista naista. Ei naisia ollenkaan. Löylyseuranani oli ainoastaan miehiä. Ja heistä vain yksi hintelämpi aasialainen, iäkäs herra. Muut miehen köriläitä. Aasialainen makasi lauteilla selällään jo saunaan tullessani. Oli vetänyt koipensa sellaiseen venytyssolmuun, että kankeampaa hirvitti. Muut löylyttelijäukot olivat asettuneet tasaisin välein pitkin U:n muotoisia lauteita. Onneksi sauna oli kuitenkin tilava ja lempipaikkani kahden kiukaan välissä oli vielä vapaana.

Istahdan lauteille ja alan siemailla vesipullostani. Sauna on piilaaksolaisittain hyvä. Siellä on sen verran kuuma, että hien saa pintaan ilman löylyn heittämistäkin. Olen tullut rentoutumaan ja nautin siitä, että on hiljaista. Kunnes... Yksi ukko aukaisee sanaisen arkkunsa. Hän näyttää harmaiden hapsiensa, tuuhean partansa ja möhömahansa ansiosta joulupukilta, pukilta ilman nuttua. 

Hän tuumaa: "Joko olette valmiita 49ersien tulevaan pelikauteen?"

49ers on San Franciscon kotijoukkue amerikkalaisessa jalkapallossa. Tässä vaiheessa tekee mieleni parahtaa. Siihen meni suomalaisen saunassa arvostama hiljaisuus ja että puheenaiheeksi otetaan vieläpä urheilu. Ja laji, jota en seuraa Super Bowlia lukuun ottamatta ollenkaan. Anna minun kaikki kestää. Kiuas huokaa puolestani. 

Vastapuolelta lauteita kysymyksestä ottaa kopin havaijishortsinen mies. Harmaahapsi hänkin. 

Mies vastaa: "No jaa, tavallaan. Paitsi en minä välitä Kalifornian joukkueista. Olen lähtöisin Nebraskasta. Tosin olen ollut siellä viimeksi 14-vuotiaana. Nyt olen 74."

"Wau, sehän on lähes 50 vuotta sitten!", Joulupukki toteaa.

Tekee mieleni korjata, että nyt meni pukilla matematiikka hitusen pieleen, mutta pysyn hiljaa. Myös nebraskalainen antaa asian olla, koska sylkensä tuo suuhun jo aivan muita asioita. Alkaa ukkojen taukoamaton pulputus, jossa keskustelunaiheet vaihtuvat nopeasti.

Havaijishortsinen Nebraskan mies jatkaa: "Joo, jonakin päivänä aion muuttaa vielä takaisin Nebraskaan. Vaikka eihän siellä ole kuin maissipeltoja. Niin sanoi aina vaimonikin, nyt jo edesmennyt. Yritin houkutella häntä muuttamaan kanssani sinne, mutta hän olisi halunnut Havaijille. Hän oli puoliksi havaijilainen, puoliksi portugalilainen."

"Jaa, vai muuttaisit takaisin Nebraskaan. Hyvä ystäväni on Nebraskasta."

Kenties Joulupukki olisi halunnut kertoa ystävästään lisää, mutta havaijishortsinen jatkaa puheripuliaan kommentista välittämättä: 

"Oli se aikaa, kun muutimme tänne. Äitini oli ostanut talon -50-luvun lopulla Palo Altosta 11 000 dollarilla. Myös anoppini oli ostanut talon Palo Altosta ja täsmälleen samaan hintaan. Mutta kun poikamme osti muutama vuosi sitten oman talon täältä, mutta halvemmalta alueelta, hän maksoi siitä 1,8 miljoonaa. On tämä hullua. Ja Havaiji, siellä kaikki on niin kallista nykyään. Siksi en antanut vaimolleni periksi muuttaa sinne."

Keskustelu alkaa käydä mielenkiintoiseksi. Aikoinaan talot Piilaakson Palo Alton kaupungista ovat maksaneet todellakin noin vähän. Nykyrahassa ajatellen naurettavan vähän. Tänä päivänä Palo Alto on koko USA:n 12. kallein postinumeroalue ja talojen mediaanimyyntihinta on 3,8 miljoonaa. 

Havaijishortsinen jatkaa edelleen: "Mutta tämä Sunnyvalen kaupunki on oikein kiva. Asun nykyään täällä. Nyt olen jo eläkkeellä, mutta olin töissä HP:lla pitkästi yli 20 vuotta. Niin oli vaimonikin, hän oli insinööri. Muistatko sinä sen HP:n konttorin siinä ja siinä kohtaa? Vastapäätä oli baari, jonne menimme aina olusille työporukan kanssa. Joskus juhlimme toimistolla aamuneljään asti. Se oli HP:n kulta-aikaa, ennen kuin markkinoille rynnistivät Applet ja muut."

Joulupukki mutisee paikkoja ja yrittää tuoda keskusteluun jotakin toista ravintolaa. Mutta vauhtiin päästyään havaijishortsiselta ei puhe pääse tyrehtymään: 

"Niin, ja muistatko ne kaikki valtavat mansikkaviljelmät? Nykyisen Lawrence Expresswayn McDonald'sin kohdalla oli isot mansikkapellot. Ja Moffet Airfield. Ennen lentokenttää siellä oli valtavasti kirsikkapuita ja..."

"Oliivipuita, erilaisia oliiveja, eikö ollutkin?", yrittää Joulupukki huikata väliin. 

"Ei, ei siellä oliiveja kasvanut, mutta aprikooseja, niitä oli valtavasti. Äitimme laittoi meidät lapsina sinne kesätöihin poimimaan niitä."

"Joo, mekin menimme joka kesä tätini luokse Fresnoon. Ja isämme laittoi meidät myös tienaamaan rahaa ja poimimme hedelmätarhoilla milloin mitäkin. Ensimmäinen palkkani oli 1,25 dollaria ja menimme veljeni kanssa heti ostamaan jäätelöä. Mutta opimmepa tekemään töitä. Toisin kuin nämä nykyiset kalifornialaiset. He saattavat tehdä työpäivänsä aikana vähän jotakin, sitten he keskustelevat keskenään aikansa ja sitten taas tekevät vähän jotakin. Tämä minun hyvä ystäväni Nebraskasta. Kun hän muutti tänne, niin olivathan kaikki ihmeissään. Hän ei juuri jutellut, vaan paiski hommia taukoamatta. Hän oli kova työmies."

Mietin, millä alalla Joulupukki ja nebraskalainen ystävänsä ovat mahtaneet työskennellä. Oma käsitykseni kalifornialaisten työnteosta on aivan erilainen.

Lopulta miehiltä loppuu puhti saunoa. Mutta ei puhti puhua. He lähtevät yhtä matkaa uima-altaiden puolelle ja taukoamaton tarinavirta jatkuu edelleen. Miesten poistuttua löylyhuoneeseen laskeutuu hiljaisuus. Lauteille kanssani jäänyt aasialaismies huokaa syvään. Kenties kireydet koivissaan alkavat helpottamaan tai korvansa tykkäävät hiljaisuudesta.

Ajatukseni lähtevät kirmaamaan -60-luvun Piilaaksoon. Olisipa kiva olla kärpäsenä taivaalla. Kuvittelen aprikoosit ja kirsikkapuut Moffet Airfieldin tilalle. Nykyään se on vilkas siviili- ja sotilaslentokenttä Googlen pääkonttorin ja NASA:n tutkimuskeskuksen kupeessa. Entuudestaan tiedän, että Googlen pääkampuksen kohdalla on laiduntanut aikoinaan lehmiä. Lawrence Expressway puolestaan on itäistä Sunnyvalea halkova, vilkkaasti liikennöity ajoväylä. Kaistoja on neljästä viiteen yhteen suuntaan. Miten valtavasti Piilaakso on muuttunut vuosien saatossa! Hedelmätarhoista lentokentiksi sekä asuin- ja toimistoalueiksi. Mansikkapelloista ajoväyliksi ja pikaruokapaikoiksi. Ja ainakin havaijishortsinen on nähnyt kaiken tuon kehityksen viimeisen 60 vuoden aikana. 

Nautin saunasta vielä hetken, kunnes on aika lähteä peseytymään. Poistuessani en ehdi avata löylyhuoneen ovea, sillä se avataan minulle. Joulupukkihan se siinä. Hymyilee minulle iloisesti. Olisin halunnut kiittää mielenkiintoisesta aikamatkasta menneisyyteen, mutta en saa suunvuoroa. Havaijishortsinen istuu uima-altaan reunalla ja puhua pulputtaa Joulupukille yhä taukoamatonta tarinaansa. 

Sellainen saunareissu tällä kertaa. Nyt sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Sössityt saunakokemukset, case USA

Mihin sinä aiot mennä ensimmäiseksi, kun tämä näkymätön, mutta vahva eristyskahle ympäriltämme jonakin päivänä puretaan? Minä aion mennä saunaan! Tällä hetkellä voin vain haaveilla saunomisesta, sillä meillä ei Kalifornian kodissamme ole omaa saunaa. Käyn täällä tyypillisesti saunomassa kuntosalilla, mutta nekin ovat tietenkin tällä hetkellä kiinni. Sauna on ollut minulle aina tärkeä, minä suorastaan rakastan saunomista. Niinpä kaipaan omaa saunaa ja saunomista täällä asuessamme kovasti. Ja hih, aivan kuin minun pieneksi kiusaksi, takapihan aitamme takana asuva suomalainen pystytti tänä talvena pihalleen tynnyrisaunan. Palaan tynnyrisaunoihin postauksen lopussa.

Näiden saunomishaaveiden keskellä kaivoin postausluonnosteni joukosta tämän sauna-aiheisen tekstini. Olen kerännyt siihen kokemuksiani näiden USA-vuosien aikana. Nyt kaihoisana on mukava muistella, ettei ne saunakokemukset tällä puolella rapakkoa aina ihan priimaa ole olleet. Toki on onnistuneitakin kokemuksia ollut!
Löylykiulu kuvattu FAHA:lla (Finnish American Home Assosciation), Pohjois-Kalifornian Sonomassa. Siellä on hyvät saunat! 

Sitä suomalaisena on suorastaan yllättynyt kuinka monella tavalla nautinnollinen saunakokemus voidaankaan ryssiä! Juuri, kun luulit jo nähneesi ja kokeneesi kaikki klassiset mokat, niin eiköhän tule eteen vielä amerikkalainen "sauna", jossa on jälleen kerran taituroitu jokin osuus päin honkia. Välillä olen nauranut, että onko tämä saunomisen ihanuuden pilaaminen jo suorastaan oma taiteenlajinsa, sillä niin "nerokkaita" keksintöjä on täkäläisissä saunoissa kyetty toteuttamaan. Tähän postaukseen olen yrittänyt koota ne erikoisuudet, joihin täällä Amerikan mantereella olen tähän mennessä suomalaisena himosaunojana törmännyt. Onhan näitä jo aikamoinen lista, mutta silti tuntuu, että kaikkea en vielä ole nähnyt.


Paikallisten saunojen ABC


Joitakin saunaan liittyviä kokemuksia olen sivunnut blogissani jo aiemmin, mutta kertaan tähän alkuun paikallisten saunojen perusasiat. Saunat ovat ensinnäkin useimmiten yhteissaunoja miesten ja naisten kesken. Jo tästäkin johtuen saunassa tulee aina olla vähintäänkin uimapuku päällä. Ja vaikka saunatiloissa olisi omat osastonsa miehille ja naisille, olen varma, että ainakin amerikkalainen pukeutuisi saunaan silloinkin, sillä alastomuus on täällä edelleen melkoinen tabu. Eli ei kuten suomalainen, joka voi mennä lauteille alasti tuikituntemattomienkin (samansukupuolisten) kanssa. 

Toisena perussääntönä on, ettei kiukaalle saa missään nimessä heittää vettä. Kyseessähän on katsokaas sähkölaite! (Puukiuasta en ole nähnyt vielä missään!) Lisäksi löylyhuoneen oven pielessä on usein varoituskyltti jos toinenkin. Saunomisesta on ensinnäkin syytä keskustella ensin oman lääkärin kanssa. Saunomista ei suositella alle 18-vuotiaille, eikä muidenkaan tule olla löylyissä liian pitkään. Maksimissaan 10 tai 15 minuuttia kerrallaan. Hah, minähän pääsen 15 minuutissa vasta parhaaseen tunnelmaan! Varsinkin, jos kiuas ei ole kovin kuumalla, niin vartissa ei ehdi kummoisia vielä tapahtumaan. Saunaan ei saa tuoda juomia, saippuoita tai hiustenhoitotuotteita, joten näin pitkähiuksisen epäonneksi hoitoaineen pitäminen löylyissä on kiellettyä. (Tässä kyllä tunnustan, että viimeisen puolen vuoden aikana olen alkanut ihan tietoisesti rikkomaan tätä sääntöä, iiks.) 

Käymilläni kuntosaliketjun saleilla saunojen välittömässä läheisyydestä löytyy kuitenkin suihkut, mutta näin ei todellakaan ole aina muualla. Seuraavaksi joitakin mielenkiintoisia saunaratkaisuja amerikkalaisten hotellien, motellien ja mökkimajoitusten saunoista:


Motelli- ja hotellisaunojen "aatelia"


Olemme sattuneet vuosien varrella löytämään muutamia motelleja, hotelleja tai vuokramökkejä, joissa on voinut saunoa. Näissä pienissä saunoissa on saanut heittää vettä kiukaalle. Jes, mahtavaa! Saunaratkaisua ei kuitenkaan ole mietitty aina ihan loppuun saakka, sillä useinkaan saunan yhteyteen ei ole tehty minkäänlaista vesipistettä, ei saunojien suihkutteluun eikä saunakiulun täyttämiseksi. Yhdessäkin Lake Tahoen vuokramökissä sauna sijaitsi kellarissa, mutta saunaveden jouduimme hakemaan kerrosta ylempää. Eräässä kalifornialaisessa motellissa sen sijaan lähin vesipiste oli piiitkän motellikäytävän toisessa päässä. Lopulta oma huoneemme oli lähempänä vaikka sekin sijaitsi eri kerroksessa ja sinnekin oli matkaa. Parissa tällaisessa majapaikassa olemme ratkoneet tilanteen sillä, että olemme täyttäneet tyhjiä vesipulloja mukaamme kassiin ja heittäneet löylyä sitten niistä pulloista.
Saunaan mukaan pakattuja hanavedellä täytettyjä pulloja.

Nimittäin, kun ei se saunakiulu tai löylykauhakaan ole täällä kaikille tuttu juttu. Yhdessä motellissa Arizonassa lähellä Grand Canyonia saunakiulun ja -kauhan yhteisvirkaa toimitti iso, vihreä kastelukannu. Siis sellainen, jota käytetään puutarhoissa kukkien kasteluun. Ja mitä löylykauhoihin tulee, niin ehkäpä kaikkein huvittavin löylykauhakokemus oli tämä:
Löylykauhana kokometallinen soppakauha! Just. Ei tullut mieleen, että metalli kuumuu saunassa aika tavalla! :-D

Suomalaisena on tottunut, että löylyhuoneen oven takana on välittömästi pesuhuone ja/tai pukuhuone. Näin ei ole täällä. Arizonalaisessa motellisaunassa löylyhuoneen ulkopuolella oli suoraan piha. Sää oli kylmä, lähellä 0 Celsius-astetta, joten lämpötilavaihtelut olivat aikamoisia. Pesutilat olivat siis ulkokautta, liki pakkasessa kiertäen omassa huoneessa. Pohjanoteeraus on kuitenkin ollut yksi motelli, jonka löylyhuoneen ulkopuolella oli motellin kuntosali, kokolattiamatolla! Kuntosalin laitteet nekin nyt olivat joltakin -70-luvulta, mutta tuo kokolattimatto heti saunahuoneen edessä oli tietenkin aivan homeessa. Saunassa sentään ei ollut kokolattiamattoa. Uskomatonta kyllä, mutta olemme valinneet tämän motellin majapaikaksemme viikonloppureissuillemme peräti jo kahteen kertaan, koska juuri kyseisen motellin saunassa sai todella hyvät löylyt! Se ei täkäläisissä saunoissa ole mitenkään itsestäänselvyys. 
Tuon oven takana se sauna on. Varoituskylttejä monta oven molemminpuolin. Käynti saunaan kuntosalin puolelta. Huomatkaa myös tuo etualan kuntopyörä. Siis miltä vuosikymmeneltä se oikein on!
 
Ja tässä sitten pientä kosteusvauriota kokolattiamatossa saunan edustalla. Jaiks! 


Jälkimmäisellä  majoittumiskerralla tuossa motellin saunassa sattuikin hauska tapaus. Saimme saunan lauteille amerikkalaisen pariskunnan seuraksemme ja mies kertoi meille olevansa varsin kokenut saunoja. Me kerroimme perinteiset "olemme Suomesta ja olemme saunoneet pienestä pitäen"-stoorit. Ukkokulta sitten vielä varmisti pariskunnalta, että onhan ok, että hän heittää hiukan löylyä. Amerikkalaisukko nyökytti, toki, toki. No, kun ukkokulta heitti löylyä, tai siis lorotti vesipullosta vettä kiukaalle, olikin pariskunnan ilmeet näkemisen arvoiset. Oikein ihmettelivät OMG-parahdusten kera, kuinka tulikin yhtäkkiä kuumaa vesihöyryä iholle! Nii-in. Sehän se tarkoitus ikäänkuin onkin. Eli ei ollut tämä "asiantuntijasaunoja" kuitenkaan löylynheittoa aiemmin kokenut. Aika pian tämän jälkeen pariskunta luikki lauteilta alas ja ulos kuntosalin puolelle, eikä heitä sen koommin näkynyt. Yhdet löylyt näemmä riittivät, hih!

Myös saunojen pohja- ja rakennusratkaisuissa ei aina ole onnistuttu. Vaikka joissakin saunoissa tilaa olisi ollut sijoittaa kiuas toisinkin, niin se on kuitenkin aina pitänyt lykätä heti löylyhuoneen oven viereen. Niinpä jokaisella ovenaukaisulla lämpöä karkaa harakoille ja taas saa odottaa, että lämpötila saunan puolella nousisi. Myös ovet tai niiden karmit ovat olleet melko lenkoja ja niinpä ovenpielien raoista vetää ulkopuolelta kylmää ilmaa. Siitä annettakoon kuitenkin plussapisteet, että joka paikassa sentään saunan lauteet on hoksattu tehdä puusta, eikä ole päässyt ahteri kärähtämään.
Tässäkin! Kiuas on ollut ihan pakko sijoittaa heti oven viereen!

Kaikkien aikojen pohjanoteeraus tulee kuitenkin tässä. Etsin n. 1,5 vuotta sitten itselleni uutta kuntosalia ja yhtenä kriteerinä kuntosalin valintaan minulla oli juurikin saunomismahdollisuus samalla kuntosalijäsenyydellä. Valinnassa loppukahinoihin oli päässyt kaksi kuntosaliketjua, mutta toisen salin sauna oli aika tyrmäävä. Joo, olihan siellä kiuas, muttei kiukaassa ainoatakaan kiveä! Että minä nauroin. Arvaatte varmaan, etten tullut tätä kuntosaliketjua sitten valinneeksi, hah hah. Mutta kuvan otin, kiuas ilman kiviä, kas tässä:
Eli kun edellistä kuvaa katsoo vähän tarkemmin, niin näkee kiukaan koko komeuden! :-D

Suomalaiselle tuttavapariskunnalle vuorostaan oli käynyt aikoinaan päinvastoin. Hekin olivat joskus valinneet reissunsa majapaikan sen vuoksi, että siellä oli käytettävissä sauna. No, siellä saunassa "löylyhuoneen" nurkassa oli ollut pelkkä kasa kylmiä kiviä, muttei kiuasta. Saivat unohtaa saunomisen sikseen.


Lauteilla nähtyä ja kuultua


Jos taas palataan käyttämieni kuntosalien isohkoihin saunoihin, on sielläkin lauteilla nähtävissä ja kuultavissa monen moista. Hyvin monet tulevat ensinnäkin saunaan kännykkänsä kanssa. Osa soittaa hiljaisella musiikkia, puhuipa kerran yksi intialaisukko bisnespuheluaankin. Aasialaisnaiset tykkäävät venytellä lauteilla, toisinaan asentonsa ovat vähän irvokkaitakin. Parilla iäkkäämmällä aasialaisukolla puolestaan olen nähnyt omat saunarutiininsa. He istuvat silmät suljettuina lootusasennossa ja tekevät eräänlaisia nytkyttäviä liikesarjoja niska- ja hartialihaksille. Vietnamilaisrouvat sen sijaan kulkevat porukoissa ja tykkäävät puhua pälpättää vähän liiankin kanssa. Jos osuu lauteille heidän kanssaan samaan aikaan, saa saunarauhan unohtaa. Se mikä lauteilla inhottaa kuitenkin eniten on se, kun jotkut ihmiset tulevat suoraan kuntosalilta salikamppeissaan lauteille hikoilemaan. Heillä voi olla päällään kokonainen verkkaripuku tai shortsit ja paita, mutta suihkun kautta he eivät saunaan ainakaan ole tulleet. Joidenkin kohdalla haju on sitten sen mukainen. Yh!


Oma sauna? 


Jotkuthan täällä ovat laittaneet takapihoilleen myös omia tynnyrisaunoja. Kuten se meidän Suomi-naapurimmekin on tehnyt. Voi konna! Hahah! Me emme ole saunan hankintaan ainakaan vielä ryhtyneet, koska asumme ensinnäkin vuokralla. Toisena aika painavana tekijänä on hinta. Tätä postausta kirjoittaessani tukkuliike Costco mainostaa neljän hengen tynnyrisaunaa tarjouksessa 3 000 dollaria. Tämä ei kuitenkaan ole vielä koko lystin hinta, sillä kuulemani mukaan kiukaan vaatimat sähkötyöt pihamaalle voivat maksaa jopa 5 000 dollaria päälle!
Neljän hengen tynnyrisaunapaketti sisältäen suomalaisen 6 kW:n kiukaan. Kivetkin tulevat mukaan. ;-) Isompi, kuuden hengen tynnyrisauna maksaisi 4 700 dollaria ja ne näyttivät tätä kirjoittaessani olevan Costcossa loppuunmyytyjä.

Tästäpä postauksesta tulikin mieleeni vielä kuntosalien pukuhuonetilat, joista minulla on myös jäänyt mieleeni pari tapausta. Niistä kerron teille ensi kerralla. Nyt toivotan teille ihanaa pääsiäistä ja nauttikaahan pääsiäissaunoistanne, jos sellainen suinkin on tarjolla! Nyt sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

lauantai 24. helmikuuta 2018

Kun Pohjois-Kalifornian Suomi-yhdistykseltä rahat kähvellettiin...

Tulin viime postauksessani maininneeksi FAHAn, Finnish American Home Associationin, ja mieleeni palautui tämä postausluonnokseni. 
FAHAn päärakennusta.

FAHA lyhyesti 


FAHA on yli 40 vuotta sitten perustettu, voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka päätoimintana on tarjota edullista senioriasumista Pohjois-Kalifornian Sonomassa. Yhdistys pitää myös omalla tavallaan suomalaista kulttuuria yllä ja vaalii suomalaisia perinteitä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tarjoamalla esimerkiksi suomalaista kirjallisuutta kirjastossaan. Ja FAHAn tiloista löytyy tietenkin se supisuomalainen sauna, jonne pääsee pientä maksua vastaan (tai jäsenenä ilmaiseksi) saunomaan joka lauantai vuoden ympäri ja kesäaikaan myös sunnuntaisin. Lisäksi tarjolla on uima-allas, grillipaikka ja mahdollisuus vaikkapa telttailla piha-alueen viheriöllä. Myös muutamia vierashuoneita on vuokrattavissa. FAHAn tilat sijaitsevat Sonomassa, reilun tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta pohjoiseen. 
FAHAn juhlasalissa riittää tilaa vaikka minkälaisille kekkereille.

FAHAn toiminnassa ja tapahtumissa on luonnollisesti mukana iäkkäämpää väkeä ja kaikki Bay Arealla asuvat suomalaiset eivät ole liioin janonneet FAHAn tapahtumiin mukaan juurikin tämän ikäjakauman vuoksi. Moni tuumaa paikan myös sijaitsevan liian kaukana pelkän saunomisen näkökulmasta, mutta samaan reissuunhan voi halutessaan helposti yhdistää muitakin vierailukohteita, kuten vaikkapa Sonoma-laakson viinitiloja tai Sonoma Raceway -kilpa-ajoradan. 

Olemme itse nyt käyneet kaksi kertaa yhdistyksen järjestämässä Winter Sauna Fest -tapahtumassa. Tapahtumaan osallistuminen on ollut molemmilla kerroilla ilmaista, mutta tarjolla on ollut esimerkiksi mahdollisuus hernekeitto ja pannukakku -lounaaseen pientä kustannusta vastaan. Baaritiskin takaa on ollut mahdollisuus ostaa myös saunajuomia, prosenteilla tai ilman. Lisäksi paikan päältä on voinut hankkia kotiin viemisiksi suomalaisia herkkuja kuten Fazerin suklaata tai kotitekoisia korvapuusteja ja karjalanpiirakoita. 

Vastatuulta


Viime kuussa sain kuitenkin lukea uutisen, jossa FAHAn kerrottiin kokeneen kovia. Toiminnassa mukana ollut mies oli rikostoverinsa kanssa varastanut yhdistyksen rahoja vuodesta 2010 lähtien. Tapaus oli paljastunut yhdistykselle noin 1,5 vuotta sitten ja asia oli viety poliisille. Aivan pienistä summista ei ole kyse, sillä vuosien saatossa varastettu kokonaispotti on yli 100 000 dollaria! Nyt maaliskuussa 2018 tapaus on tulossa oikeuden käsittelyyn, jonka tarkemmat tiedot näkyvät julkisesti täällä. Parivaljakolla tuntui olevan muitakin rötöksiä selvitettävänään ja vain yhtenä rikosnimikkeenä oli Theft from Elder, vanhuksilta varastaminen. Liekö tuollainen on täällä vieläpä raskauttava asianhaara? Sietäisi kyllä olla ja toivonkin, että paha saa tulevassa oikeuskäsittelyssä palkkansa, konnat saadaan kuriin ja korvaamaan!

Voi, voi. Ei kai tähän voi muuta todeta kuin että voroja on kaikkialla. Erityisesti tuo tapaus säälittää, sillä FAHA tekee hyvää työtä ja vieläpä voittoa tavoittelemattomasti ja sitten tulee moisia häikäilemättömiä pelureita kuvioihin mukaan ja saa talousasiat sekaisin. Kun sain tietää tämän rahojen kähvellyksen, niin tuntui erityisen tärkeälle ja kivalle tänä vuonna mennä saunatapahtumaan mukaan ja tehdä siellä pieniä ruoka- ja juomaostoksia. Näin sain omalta pieneltä osaltani kantaa korteni kekoon yhdistyksen kassan kasvattamisessa. Ja kuten jo viime postauksessanikin mainitsin, eipä FAHAn löylyissäkään ollut valittamista, päinvastoin!
Paluumatkalla saunatapahtumasta kotiin kuvasin auton ikkunasta Sonoman viiniviljelmiä. Vuodenajasta johtuen viiniköynnökset eivät vielä vihertäneet, muu kasvillisuus kylläkin.

Tällaisia juttuja tällä kertaa. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

maanantai 7. marraskuuta 2016

Ensimmäistä kertaa saunaan!

Tämä postaus kertoo ulkosuomalaisen ensimmäisestä saunakäynnistä omalla asuinalueellaan ulkomailla. Millaisia ajatuksia saunominen päähän toikaan? Eihän se nimittäin mennyt ihan niin kuin Strömsössä.
Saunan lämpömittarissa luki lupaavasti Finlandia Sauna, mutta kuinkas sitten kävikään.

Taustaa


Liityin jo muutama kuukausi sitten paikallisen kuntosaliketjun jäseneksi, mutta tänä syksynä olen ollut paljon sairaana ja urheilut jääneet pakosta harmillisen vähiin. Yksi kriteeri kuntosaliketjun valinnassa minulle olikin, että läheiseltä salilta löytyy myös sauna ja ns. höyryhuone. Viime viikolla saunahimooni tuli sitten kerta kaikkiaan sellainen piikki, että päätin vihdoin ja viimein kokeilla saliketjun saunaa. Tähän astihan olen saanut saunottua aina vähän varastoonkin Suomi-visiiteilläni ja toisekseen en ole uskaltanut asettaa odotuksen rimaa kovin korkealle tuon piilaaksolaisen saunan suhteen. Sitä kun on suomalaisena varmasti tottunut aika korkeaankin saunomisen laatuun, niin kuin nyt esimerkiksi siihen, että saisi jukopliut heittää edes vettä kiukaalle! Heh, heh.

Nyt kuitenkin alkoi olla jo kova tarve saunalle, sillä kun useamman kuukauden löträä aurinkorasvoilla ja hikoilee milloin auringossa, milloin kuumassa autossa, milloin urheillessa, niin iholle pääsee kertymään sellainen möhnä, ettei se pelkällä suihkulla inahda mihinkään. Tai ehkä se sitten vain on minun ihoni ja minä, joka olen supisuomalaisena himosaunojana tottunut kunnon löylyihin puhdistuakseni putipuhtaaksi. No, ei muuta kuin härkää sarvista ja piilaaksolaista kuntosaliketjun saunaa kokeilemaan!

Sauna


Mitään erillisiä miesten ja naisten puolia "saunaosastolla" ei ollut, vaan kyseessä oli yhteissauna. Tästä johtuen saunassa vaadittiin olevan myös vaatetusta eli uimapuvut päällä. Sauna oli pinta-alaltaan noin 8 - 10 m2 ja oven vieressä oli iso kyltti kaikkine kymmenine ohjeineen ja varoituksineen. Saunominen pitäisi esimerkiksi rajoittaa maksimissaan 10 minuuttiin. Hah, hah, haa, anna mun kaikki kestää! Eihän tuollainen riitä suomalaiselle ei alkuunkaan. Varsinkaan, kun saunassa ei tietenkään saanut heittää vettä kiukaalle! Ohjeessa oli korostettu, että katsokaapas ihmiset, kun kyseessä on sähkölaite. Wau, ihanko totta?! 

Kiuas saunassa tuntuikin olevan kuin tarkoin varjeltu valtiosalaisuus! Kiukaan ympärille oli tehty kaksinkertaiset turvakehikot. Lähimpänä kiuasta oli metallinen tiheä kehikko, niin tiheä, ettei kiuasta edes nähnyt. Siellä se mystinen sähkölaite siis oli. Sitten alle metrin etäisyydelle kiukaasta oli vielä kyhätty miehenkorkuinen puuaita suojaamaan, ettei kukaan vain horjahda kiukaan päälle. No, sen aidan ylittämiseksi olisi pitänyt olla seiväshyppääjän välineet, joten varmaankin aita oli luokiteltu sääntö-USA:ssa ihan turvalliseksi.

Omat kokemukset ja ajatuksia saunoessa


Lämpötila saunassa oli mielestäni kuitenkin aika hyvä, n. 170 Fahrenheit-astetta (77 Celsius-astetta). Mutta eihän siihen ensimmäiseen "sallittuun" 10 minuuttiin tahtonut saada vielä edes ensimmäistäkään hikikarpaloa pintaansa, kun ei sitä samperin löylyä saanut heittää! Kun olin ensimmäiset 20 minuuttia ilman löylynheittoa lauteilla kärvistellyt ja käsi hapuillut löylyvettä kuin luonnostaan, tuli mieleen, että tekisipä mieleni tuollekin saunan ohjekyltin kirjoittajalle sähkölaitteet näyttää! Verkkokalvoilla vilahti jo näky, kuinka heitän töpseli seinässä olevan leivänpaahtimen kylpyammeeseen. Siinä sulle sähkölaitetta kerrakseen! Mutta hei, enhän minä nyt tosissani, e-hei, pois se minusta. 

Muutenkaan en tällä ensimmäisellä saunomiskerralla aivan täydellistä rentoutumista vielä saavuttanut. Olin olettanut, että saisin varmastikin keskellä arkipäivää saunoa yksikseni, mutta samaan aikaan sattui kolme muutakin saunojaa. Kaikki muut olivat miehiä. Onneksi kukaan ei alkanut puhua pälpättämään jonninjoutavia, vaan jokainen keskittyi omaan hikoiluunsa. Tai sen yritykseen. Pientä levottomuutta aiheutti myös se, että yhden karvaisen ukon piti siinä kävellä saunan keskellä vähän väliä ympyrää, venytellä itseään ähisten ja lihaksistoaan esitellen. Ällötys. Niinpä siinä ei oikein tehnyt meikäläisen mieli silmiään täysin ummistaa...

Koko saunomisen ajan olisin siis kovasti halunnut vettä kiukaalle loiskauttaa. Itselläni oli juomapullo lauteilla mukana, mikä muuten myös oli kiellettyä. Jos olisin ollut saunassa yksin, olisi varmasti ollut iso kiusaus testata juomaveden kiukaalle heittämistä. No, meikäläisen tuurillahan homma olisi päätynyt siihen, että koko kuntosalilta olisi mennyt sähköt ja piipaa-auto paikalle. Minut käsirautoihin ja käsky mennä vankilaan, mennä suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta.


Summa summarum


Tähän mennessä olen päässyt Yhdysvalloissa saunomaan jo pari kertaa aikaisemminkin. Ensimmäinen kerta niistä oli Lake Tahoella Kalifornian ja Nevadan rajalla ja toinen road tripillämme Arizonassa. Niisk, noissa saunoissa sentään sai molemmissa heittää löylyvettä kiukaalle, Arizonassa oikein kastelukannukaupalla! No, kiuas sentään pelaa tässäkin lähellä sijaitsevassa saunassa eli onneksi ei tarvitse ajaa Kalifornian rajalle tai sen yli saunoakseen.
Nyt on Suomesta kiikuttamani karhea pesusienikin päässyt tositoimiin!

Mutta joo, kaiken kaikkiaan piilaaksolaisesta saunakokemuksesta jäi kuitenkin oikein positiivinen fiilis. Kun jaksoi sen 40 - 45 minuuttia lauteilla istuksia, niin kyllä siellä hyvän hien sai lopulta pintaan. Aah, kylläpä se rentouttikin. Nyt on niin puhdas olo ja tuntuu, että ihokin hengittää taas aivan eri tavalla! Tätä fiilistä minä olen kaivannut ja kovasti! Taitaa siis olla, että tästä tuli minulle nyt viikoittainen ilo ja alan käydä nauttimassa tuosta "valtiosalaisuudesta" säännöllisesti!

Tarkoitus olisi alkaa pikku hiljaa testailemaan Piilaakson ja Bay Arean muitakin saunoja, joten suosituksia hyvistä löylypaikoista otetaan oikein mielellään vastaan. Niin ja Washington D.C:ssä sijaitseva Suomen suurlähetystöhän ilmoitti muuten juuri, että ensi vuonna Yhdysvaltoja lähtee kiertämään Traveling Sauna eli "matkustava sauna". Kyseessä on Suomen 100-vuotismaskotti, huippua! Sauna saapuu Bay Arealle maaliskuun lopussa 2017 ja saunan reitti näkyy alla olevasta suurlähetystön julkaisemasta kartasta:

Muistakaahan tekin löylyttää itseänne, kenellä siihen mahdollisuus on! Huomenna onkin sitten Yhdysvaltain presidentivaalipäivä, joten jännityksestä kuumat ja hikoiluttavat olosuhteet voi olla ilman saunaakin. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!