Operaatio hyasintinmetsästys ja muita joulun valmisteluja

Viime lauantaina allekirjoittaneen ohjelmanumerona oli metsästää hyasintti. Toisin kuin Suomessa, täällä hyasintti mielletään kevään kukaksi, joten kukkivan hyasintin löytäminen joulun alla voi olla haastavaa. Olen nähnyt keväisin ihmisten pihoilla hyasintteja kukkimassa maahan istutettuina. Kauniita ovat silloinkin. Nyt kuitenkin suomalainen ystäväni, joka on viettämässä ensimmäistä jouluaan Piilaaksossa, kyseli jokin aika sitten hyasinttien perään. Ja siitäpä se idea sitten lähti. Jos jostakin kolosta onnistuisi kukkivan hyasintin löytämään ja näin saamaan jouluun tuttua ja olennaisena osana kuuluvaa hurmaavaa tuoksua.

Operaatio hyasintinmetsästys kuulosti huomattavasti helpommalle kuin oli. Jonkin someryhmän vihjeiden mukaan paikallinen rautakauppaketju Lowe's (vrt. suomalainen Bauhaus) oli myynyt jossakin päin maata hyasintteja. No, lauantaina kolusin kahden eri rautakauppaketjun viherosastot, mutta kummastakaan ei hyasintteja löytynyt. Sittenpä joku mainitsi, että ainakin eteläisemmissä osissa Yhdysvaltoja hyasintteja olisi myyty valmiissa kukka-asetelmissa ruokakauppa Trader Joe'ssa. Vielä niitä ei kuitenkaan kuulemani mukaan ole tänne meille asti "pohjoiseen" rantautunut. Ehkäpä ensi viikolla yritän käydä katsastamassa asian, jos löytyisi kyseisestä kaupasta sellainen ruuhkaton rako. Yleensä ei kylläkään löydy. Näin korona-aikaan kauppaan on aina pitkä jono ulkona.

Rautakaupoilla oli myös joulukuusimyynti täydessä vauhdissa. Tässä rivi mallikappaleita. Onneksi nämä rautakauppojen viherosastot olivat joko kokonaan tai osittain ulkoilmatiloja, niin ei tarvinnut pelätä pöpöjen leviämistä.

Hyasintinmetsästykseni siis jatkuu. Useinhan vastaavanlaisissa tenkkapoo-tilanteissa auttaa Amazonin verkkokauppa. Mutta ei auta tällä kertaa. Amazonissa on myynnissä hyasintteja vain kukkasipuleina. Olisi siis pitänyt tajuta asia jo joskus syyskuussa, laittaa kukka-asia vireille jo silloin ja kasvattaa sipulista oma. No, eipä käynyt mielessäkään eli etsintäni jatkukoon. Jos joku piilaaksolainen saa näköhavaintoja hyasinteista, saa vinkata minulle!

Ei löytynyt hyasintteja rautakaupasta, mutta mukaan tarttui tämä joulukaktus, kuten niitä on meillä suvussa aina nimitetty. Löytyi ihanan pinkki versio ja se kuiskasi kutsuvasti, että ota minut!

Oli muuten hauska huomata, että myös orvokkien myyntiaika näyttää täällä olevan näin joulukuussa. Kesäisin täällä on varmastikin orvokeille aivan liian kuuma, mutta viileämmät talvikuukaudet sopivat niille paremmin.

Monet koristelevat pihansa joulutähdillä eli täällä joulutähdet pärjäävät talven läpi ulkosalla.

Muita jouluvalmisteluja

Jouluaattoon on aikaa enää alle kaksi viikkoa, hui! Niinpä tässä on saanut laittaa jo muitakin tarvittavia jouluvalmisteluja käyntiin kovenevalla höyryllä. Suomalaisittain joulupöytään kuuluu tietenkin kinkku. Sekin on täällä omanlaisensa erikoistuote eli kauppojen pakastealtaat eivät pullota kinkuista tähän aikaan vuodesta niin kuin Suomessa. Eikä meidän paikallislehdistä löydy jokavuotista "Kinkut loppuu" -paniikkiotsikkoa. Osa paikallisista suomalaisista ostaa sopivanlaisen possunlihakimpaleen ja suolaa sen itse. Me haluamme kuitenkin valmiiksi suolatun, mutta itse paistettavan kinkun. Sellaisen, johon saa sitten itse kärtsäyttää uunissa sen sinappihunnun. Ainakin yhdestä paikallisesta lihakaupasta tällaisen itse paistettavan ja valmiiksi suolatun kinkun saa, mutta vaatii tosiaan tilaamisen etukäteen. Tuote tunnetaan täällä nimellä Swedish ham, ruotsalainen kinkku. Olemme laittaneet kinkun jo tilaukseen ja se pitäisi olla noudettavissa jouluviikolla.

Myös joululaatikoidenkin, lanttu- ja porkkanasellaisten valmistukseen olen alkanut jo varautumaan. Lanttujakaan ei nimittäin välttämättä löydy täältä joka kaupasta, joskin mielestäni nykyään jo paremmin kuin vielä kuusi vuotta sitten. Saati, että täällä olisi valmiita juuressoseita joululaatikoiden tekoa nopeuttamaan. Niitä on kyllä tullut Suomesta kaivattua nyt pariinkin otteeseen. Paikallisella Farmers Marketilla eli lähituottajien ulkomyyntikojuilla lanttuja ei ollut kenelläkään, mutta onnistuin kuitenkin saamaan lanttusatsin uudehkosta lähikaupastamme Whole Foodsista. Jos tarkkoja ollaan, ostin kaupan tyhjäksi lantuista eli kaikki ne viisi lanttua, jotka hyllyssä olivat.

Ja jouluhan ei saavu ilman suomalaisia joulukonvehteja. Niinpä teimme ystäväperheen kanssa kimppatilauksen ja tilasimme suomalaisia suklaakonvehteja sekä vähän muitakin Suomi-herkkuja. Toimitus maksoi maltaita, mutta minkäs teet. Ilman suomalaisia suklaakonvehteja ei joulutunnelmaan yksinkertaisesti pääse, hahah.

Näistä vauhtia jouluun! Vielä muutama vuosi sitten Budapest-suklaat jäivät minulla aina pahnan pohjimmaisiksi, mutta nyt tuntui, että niitäkin oli ihan pakko saada.

Tietynlaista joulutunnelmaan virittäytymistä on myös paikallisten, suomalaisin silmin katsottuna täysin övereiksi vedettyjen jouluvalohässäköiden katselu (lue: taivastelu) eri asuinalueilla. Joissakin Piilaakson kaupungeissa on kokonaisia katuja omakotitaloalueilla, joissa jokainen talo on laittanut jouluvalojen kanssa ns. parastaan. Joillakin taloilla voi soida jopa oma joulumusiikkinsa. Tässä pari kuvaa paikallisesta jouluvalokoristelusta:

Hello Kitty ja joulupukki. Kaikilla kasvomaskit asiallisesti ja maassa social distancing -kyltti turvaväleistä muistuttamassa. 

Moni koristelee pihapuunsa erilaisin ornamentein ja valopalloin. Eikä puun tarvitse todellakaan olla aina kuusipuu. Lehdetön koivu on ihan jees.

Näiden jouluvaloviritysten rinnalla oma yksittäinen jouluvalomme (kuva alla) on kieltämättä aika vaatimaton, heh heh. Saimme nämä valot "perintönä" Piilaaksosta poismuuttaneelta ystäväpariskunnalta vuosi sitten ja asensimme valot ulos ensimmäistä kertaa nyt viikonloppuna. Mutta kiva pieni yllätys näiden valojen mukana tulikin! Koska valo on tuollaista kylmää valoa, saavat ne ainakin minulle aikaiseksi illuusion: aivan kuin niiden takana olisi puhtaanvalkoinen lumi maassa. Pieni pala satumaista jouluntaikaa siis!

Minun kuvitteellinen luminen joulumaailmani.

Suomessa sitä on tottunut, että tällaiset joulun ajan hankinnat kuten kinkku, hyasintti, luumuhillo tai valmis lanttusose onnistuvat kaikki samalla kauppareissulla tuosta vain suitsait, mutta täällä on tietenkin vähän toisin. Täällä jokainen vaatii vähän omanlaistaan vaivannäköä, ehkä etsintää ja hyasintin kohdalla varmasti ihan onneakin tarvitaan. Luumuhillokaan ei ole osunut silmään tänä vuonna, joten pitää sekin sitten pyöräyttää kätevänä emäntänä itse. 

Tällaisia keveitä joulunalustunnelmia tällä kertaa. Nyt sanon teille kaikille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!