tiistai 22. elokuuta 2017

Tällä välin Yhdysvalloissa

Kuinka monta kertaa olenkaan harmitellut lähtiessäni Kaliforniasta Suomeen, mistä kaikesta kivasta juuri sen reissun aikana jään paitsi. Samoin toiseen suuntaan. Kun taas palaan Suomesta takaisin Kaliforniaan, jää usein fiilis, että juuri lähtöni jälkeen olisi Suomessa vaikka mitä mukavaa luvassa. Tämänkertainen Suomi-reissuni tuntui aiheuttavan tätä fiilistä oikein erityisen paljon ja kaiken kukkuraksi tuli vielä eräänlainen pommi. Suomi-reissultani vedettiin nimittäin matto kokonaan alta, kun olin jo Suomessa!


Keikka ja katukekkereitä


Jouduin siis ajoittamaan matkani Suomeen erästä tärkeää tapahtumaa silmällä pitäen. Kun lentoja eri päivämäärille halvimmasta päästä haarukoin, huomasin joutuvani unohtamaan aikeet mennä Lady Gagan keikalle. Lady Gaga olisi vetänyt oletetun spektaakkelinsa juuri saman päivän iltana San Franciscossa, kun minä hyppäsin Finnairin koneeseen. No, ei voinut mitään. Suomessa oloaikanani Piilaakson alueella tuntui tapahtuvan myös paljon muita mielenkiintoisia tapahtumia ja katukekkereitä, mutta nekin sain nyt jättää väliin.

No, nämähän olivat vielä pieniä harmituksia verrattuna seuraavaan:



Auringonpimennys 2017


Juuri, kun olin poissa Yhdysvalloista, tapahtui siellä vuosisadan suuri ja täydellinen auringonpimennys. Tapahtuma sai harvinaisuudessaan USA:ssa todella isot mittasuhteet ja sen tiimoilta kovasti häärättiin jo minun vielä ollessani rapakon takana. Edellisen kerran yhtä täydellinen auringonpimennys on ollut nähtävissä Yhdysvaltojen poikki 99 vuotta sitten, joten tämä olisi ollut todellakin ns. once in a lifetime -kokemus USA:n kamaralla. Seuraava täydellinen auringonpimennys USA:n yllä on odotettavissa vuonna 2024, mutta se ei tule esimerkiksi Kalifornian ylle, vaan jää huomattavasti etelämmäksi. 

Niinpä monet amerikkalaiset olivat nyt ottaneet maanantain 21. elokuuta lomapäiväksi ja matkasivat sille 125 kilometrin levyiselle, koko Yhdysvaltoja halkovalle kaistaleelle, missä auringonpimennys täydellisenä näkyi. Pimennyksen katsomiseen tarvittavien suojalasien kohdalla oltiin myyty ei oota jo pitkän aikaa ennen h-hetkeä, samoin majapaikat tuolta 125 kilometrin kaistaleelta ja sen läheisyydestä oli varattu täyteen jo aikoja sitten. Paikalliset maajussit saivat idean tehdä ylimääräistä rahaa ja myivät telttapaikkoja maatiloiltaan pitkien automatkojan päästä tuleville turisteille. Ja aivan pienistä kansanliikkeistä ei nyt puhuta, sillä pelkästään Missourin osavaltioon odotettiin tulevan 1,2 miljoonaa turistia auringonpimennystä katsomaan. Olisihan tämä hurmos ollut mahtava kokea siellä lähempänä, mutta nyt sain jäädä nuolemaan näppejäni täältä Suomesta käsin. Onneksi ukkokulta ja kaverit laittelivat sieltä kuvia tästä megaluokan tapauksesta.
Tässä ukkokullan otos auringonpimennyksestä. Pimennys näkyi siellä meillä noin 75 %:sti. Ukkokullan työpaikka tarjosi muuten donitsit henkilöstölle auringonpimennyksen kunniaksi eli juhlaa oli sielläkin.

Ja tältähän se buumi sitten Google Mapsissa näytti. :-D Eli tummanpunaista ruuhkaa oli pukannut juuri auringonpimennyskaistaleen kohdalle.

No, eipä tässä vielä kaikki.


Suomi-kuuluisuus lähes kotikulmillamme!


Noin viikkoa ennen Suomeen lähtöäni bongasi ukkokulta vanhojen kilpa-autojen kokoontumistapahtuman, joka järjestettäisiin Laguna Seca -kilparadalla Montereyssa, alle 1,5 tunnin ajomatkan päässä kodistamme. Ja kuinkas ollakaan, Mika Häkkinen oli lupautunut ajamaan siellä vanhaa McLarenin kilpa-autoa! OMG! Siis että Mika Häkkinen tulisi aivan kotikulmillemme juuri silloin, kun minä olen Suomessa. Argh! Taisi siinä meikäläisellä pari samperia ilmoille pärähtää. Sanoin vielä ennen lähtöäni Suomeen ukkokullalle lähinnä vitsillä, että no kerrohan sitten Mikalle terveisiä. Mutta älähän mitään, ukkokulta meni kaverin kanssa tapahtumaan jo aamutuimaan ja osui kuin osuikin Häkkisen kanssa yksiin varikkoalueella. Sai sitten sanottua Mikalle kättä päivää, otettua kimppaselfiet ja pyydettyä nimikirjoituksen meidän Suomen lippuumme. Jee! 



Häkkinen vaimonsa kera. Häkkisen ajama auto oli kuulemma Emerson Fittipaldin maailmanmestaruusauto vuodelta 1974. Että kai ihan wau, kun en minä näistä autoista niin ymmärrä. :-D

Kaiken kukkuraksi sain myös heti Suomeen saavuttuani ihka ensimmäisen varteenotettavan yhteydenoton eräästä piilaaksolaisesta työpaikasta! No, senkin aikaikkuna tässä ehtii kivasti umpeutua, kunnes olen takaisin Kaliforniassa. Jep. Muuta en voi todeta.


Lisää vastoinkäymisiä Suomessa


Tämä kaikki siis tapahtui Yhdysvalloissa ja/tai Kaliforniassa sillä välin, kun olen ollut itse Suomessa. Ja sittenhän minulle tuli tosiaan se pikku pommi vielä vastaan täälläkin. Onkin tuntunut, että se lähtöpäivänä tapahtunut luottokorttiskimmaus oli matkani vastoinkäymisten osalta vielä kevyttä alkusoittoa. Syy, miksi siis tulin Suomeen juuri nyt, oli eräs tärkeä tapahtuma ja sen pitkähkö jälkihoito. Mutta voitteko kuvitella mitä tapahtui?! Vain 18 tuntia ennen tätä tapahtumaa, se peruttiin! Tapahtuma siirrettiin kuukaudella eteenpäin syyskuulle, jolloin en itse sitten pysty täällä paikan päällä enää olemaan. Kerrassaan mahtava juttu! Pari päivää meni yksinkertaisesti vain tätä shokkiuutista sulatellessa ja sen jälkeen tässä onkin nyt mennyt suunnitelmat radikaalisti uusiksi. 

On siis ollut aika vahvasti tunne, että olen ollut todellakin väärässä paikassa väärään aikaan. Tai paremminkin väärällä mantereella väärään aikaan. Jotta Suomen reissuni ei nyt sitten olisi aivan turha, olen yrittänyt toki ottaa ilon irti muulla tavoin. Kävin mm. mustikkametsässä ja sain niitä kovasti kaipaamiani tuoreita metsämustikoita. Kun sitten leivoin mustikoista mustikkapiirakan, totesin sen olevan elämäni kallein mustikkapiirakka.
Elämäni kallein mustikkapiirakka. Hinnaksi tuli meno-paluuliput Kaliforniasta Suomeen ja ehkäpä myös yksi menetty työpaikka. 

Että tällaista tökkivää menoa tällä kertaa. Nyt sanon taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!