Ulkosuomalaisen pahin painajainen

Olin jo valmistellut postaustani kertoakseni teille kotiosavaltiomme Kalifornian avautumisesta pandemian jälkeiseen elämään. Tämä tapahtui viime tiistaina 15. kesäkuuta. Moni Yhdysvaltain osavaltio on toteuttanut rohkeampaa linjaa ja avannut oman yhteiskuntansa jo paljon Kaliforniaa aiemmin. Kalifornia piti tiukkaa linjaa todella pitkään, vaikka tartuntalukemat olivat olleet liki minimaaliset jo useita viikkoja, kiitos rokotusten.

Olin myös aikeissa kertoa maskipakon poistumisesta 15,5 kuukauden jälkeen tiettyjä poikkeuspaikkoja ja -tilanteita lukuunottamatta. Maskipakon, jonka rikkomisesta sai meillä paikoitellen jopa satojen dollarien sakkoja. Ja olin kertomassa, kuinka San Franciscosta povattiin koko Yhdysvaltojen ensimmäistä kaupunkia, jossa laumaimmuniteetti saavutettaisiin. Kaupungin aikuisväestöstä (ikäryhmät 16+) jo yli 80 % on saanut kattavan rokotuksen. Aivan pandemian alkumetreillä laumaimmuniteettin tavoittamiseksi arvioitiin riittävän, kun väestöstä 67 % olisi rokotettu. Nyt uusien ja ärhäköiden virusvarianttien myötä laumasuojan saavuttaminen voikin vaatia huomattavasti korkeamman, jopa yli 80 % rokotuskattavuuden väestössä. Näin tuumasi asiantuntija televisiouutisissamme.

Näin jo tunnelin päässä valoa, että pian voimme heittää maskit nurkkaan päivittäisessä elossamme, mutta kas, sitten minut nakattiinkin Suomeen ja sen maskisuositusten alaisuuteen.

Olin kirjoittamassa paljon muustakin pandemian jälkeisestä elämästä, mutta sitten kohtasin painajaisen. Sen ulkosuomalaisen pahimman painajaisen. Mikä se sellainen on? Se on se, kun saat sen pahoin pelkäämäsi puhelun tai muun yhteydenoton Suomesta. Kuulet Suomessa asuvien läheistesi vakavia terveysuutisia tai jopa kuolinilmoituksen. Ja tokihan tällaiset uutiset ovat painajaista aivan kaikille, mutta omalla kohdallani lisäkierteen tuo välimatka, jota on sen puolikkaan maapallon ja kymmenen tunnin aikaeron verran. Viime postaukseni jälkeen oma painajaiseni kävi toteen ja olen jo ottanut äkkilähdön Suomeen. Matkustaminen tällaisena aikana Yhdysvalloista Eurooppaan ja Suomeen oli kaikkea muuta kuin stressitöntä. Äkillisistä ja vakavista käänteistä, matkaan ja sen ennakkovalmisteluihin liittyvästä stressistä, oman elämäni pikaistakin pikaisempi uudelleenjärjestely ja läheisiäni koskevien huolien vuoksi niin kroppani kuin mielenikin ovat nyt aika tavalla rauniona. Niinpä postaukseni kuvitukseksi sopii seuraava:

Kotikaupunkimme 50-vuotisen maamerkin, Macy's-tavaratalon purkutoimet. Kroppa, mieli ja entinen Macy's, kaikki enemmän tai vähemmän raunioina juuri nyt.

Tämä teksti on kirjoitettu aikaerorasituksen sumentamilla aivoilla yöllä kello kolme Suomen aikaa. Tähän aikaan vuorokaudesta Pohjois-Suomessa aurinko on jo noussut. Ihastelen suomalaista yötöntä yötä. Ihastelen, vaikkei se helpota oikeaan vuorokausirytmiin pääsemistäni ei sitten pätkääkään, päinvastoin. Mutta kaunis se on silti, yötön yö. Kuten Suomen kesäkin.

Perhesyistä johtuen blogiini tullee jonkinmittainen tauko. Tai enhän tiedä, jos vaikka kaipaankin kirjoittamisen pariin ottaakseni pientä irtiottoa nykyhetkestä. Se jää nähtäväksi. Palaamisiin sitten taas jossakin vaiheessa. Pitäkäämme huolta läheisistämme jatkossakin. Nyt sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Elokuvateatterikokemus parhaimmasta päästä

Kotikaupunkimme Piilaaksossa on ollut siitä onnekas, että kaupungin keskustaan on jo tullut ja on vielä tulossa kaikenlaista kohennusta. Yksi näistä on ihkauusi elokuvateatteri. Toisaalta mukana oli myös hiukan epäonnea siinä mielessä, että teatteri valmistui juuri pandemian kynnyksellä ja se päästiin avaamaan yleisölle vasta muutama viikko sitten. Lähdimme eilen perjantaina kokeilemaan tätä uutukaista teatteria ja täytyy kyllä sanoa, ettei elokuvateatteri enää kokemuksena voine kai enää paljoakaan parantua. Koko kakun tietenkin kuorrutti kermalla vielä se, että pääsimme nyt käymään elokuvissa ensimmäistä kertaa yli 1,5 vuoteen! Oma lisäviehätyksensä siitäkin.

Tilat olivat ensinnäkin upeat sisältä. Ero piilaaksolaisiin -80-lukulaisiin kokolattiamattoluoliin oli huikea. Toki monissa elokuvateattereissa täällä on salit, niiden istuimet ja äänentoisto laitettu nykyvaatimusten tasolle ellei jopa viimeisen päälle, mutta yleisilme monessa teatterissa on vanha ja nuhjuinen. Niinpä tämä teatteri raikkaine yleisilmeineen tuntui todella virkistävältä tuulahdukselta.

Sisustus tuntui jotenkin skandinaaviselle. Erityisesti pidin tuosta kattovalaisinhässäkästä.

Aulan odotustiloja.

Teatteri on niin sanottu dine-in-teatteri eli voit tilata joko paikan päältä tai etukäteen netistä ruoka-annokset tuotaviksi istuinpaikoillesi elokuvasaliin elokuvan alkaessa. Vai sanoisinko paremminkin makuupaikoille, sillä tämänkin teatterin löhötuolit saa lähes makuuasentoon. Lisäksi aulassa oli baari alkoholijuomineen, suomalaisittain sanottuna A-oikeuksin. Saliin sai viedä baarin antimia halutessaan.

Varmaan nuo baaritiskin yläpuolella olevat lampt pääsevät pimeällä paremmin oikeuksiinsa. Onkohan mulla joku lamppukuume? Pitää varmaan kotosalla uusia joku lamppu, hahah.

Lisäksi teatterissa oli ulkoterassi toisessa kerroksessa, jossa mekin sitten ennen näytöstä söimme ruoka-annokset lämpimän ilta-auringonpaisteen helliessä. Emme halunneet viedä tai tilata ruokia varsinaiseen elokuvasaliin, vaan keskittyä elokuvaan ilman murusteluja ja suupielistä valuvia BBQ-kastikkeita. Ruoatkin olivat maullaan, ei valittamista.

Mikäpäs tässä oli ruokaillessa ulkoterassilla.

Juoma-automaatit. Ja kiiltävät lattiat - ainakin vielä.

Elokuvasalissa kivan yllätyksen recliner-istuimissa teki vielä penkkien yksi lisäominaisuus, johon en ole ennen törmännytkään elokuvasaleissa. Istuimiin sai nimittäin halutessaan myös lämmityksen päälle! Minunkaltaiselleni vilukissalle tulee tuollainen lämmitinnappi kyllä tarpeeseen, kunhan joskus talvisena vesisadepäivänä päätämme mennä elokuviin.

Oikein kiva ja onnistunut ensikokemus siis uudesta teatteristamme. Aiomme käydä toistekin ja nyt tuntuu, ettei niihin nuhjuisiin ja "hikisiin" vanhoihin teattereihin ole enää niin hinku mennäkään. Ja minähän jo ajattelin, kuinka kiva olisi viedä tänne joskus Suomi-vieraitakin, kunhan joku päivä USA:n maarajat taas aukeavat. Ja kun koko tämän teatterihommanhan kruunaa vielä sekin, että nyt meidän on jatkossa mahdollista päästä elokuviin kävellen, siis kävellen Piilaaksossa, wow! Ihan huikeata!

Leffateatteri ulkoa. Alakerrassa myös pandemian aikana avattu Whole Foods -ruokakauppa, jota voisi verrata suomalaiseen Stockmannin Herkkuun. Ja tämä kaikki kävelymatkan päässä. Kyllä meidän nyt kelpaa!

Teatterin yleisissä tiloissa oli edelleen voimassa maskipakko, mutta tietenkin syödessä ja juodessa sai maskin poistaa. Lisäksi, kun näytös loppui, oli salin ovien takana jo desinfiointiarmeija kärryineen odottamassa saliin pääsyä ja penkkien desinfiontia. Tulevalla viikollahan Kalifornian osavaltio aukeaa ensimmäistä kertaa pandemian jälkeen, mutta siitä minun olisi tarkoitus kirjoittaa seuraavassa postauksessa lisää. Siihen asti sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

Blogin sähköpostiin tilaaminen ehkä loppuu ja muuta kummaa

Olen käyttänyt blogissani blogialustana Bloggeria. Olikohan jo viime kuussa, kun alustalle ilmestyi seuraava ilmoitus: 

"FollowByEmail-widget (FeedBurner) poistuu käytöstä

Saat tämän tiedon, koska blogissasi käytetään FollowByEmail-widgetiä (FeedBurner).
FeedBurner-tiimi on äskettäin julkaissut järjestelmäpäivitystä koskevan ilmoituksen, jonka mukaan sähköpostitilauspalvelun päättymisajankohta on heinäkuu 2021.

Syötteesi toimii edelleen päättymisajankohdan (heinäkuu 2021) jälkeen, mutta tilaajillesi lähetettäviä automaattisia sähköpostiviestejä ei enää tueta. Jos haluat jatkaa sähköpostien lähettämistä, voit ladata tilaajiesi yhteystiedot."

Tekstin jälkeen oli vielä linkki lisätietoihin, jotka kävin myöskin lukemassa. Ja tilaajieni sähköpostiosoitteetkin kävin lataamassa. Nyt minulle on kuitenkin epäselvää, että kuinka blogini tilaaminen jatkossa sähköpostitse siis toimii, vai toimiiko edes? Teitä sähköpostitilaajiakin kun blogilleni on, kiitos vaan, mutta tarkoittaako tuo viesti, että minun pitäisi jokaisen postauksen julkaisun jälkeen käydä erikseen lähettämässä sama teille tilaajille? Toivon mukaan näin ei olisi. Katsotaanpa nyt sitten, kuinka käytäntö heinäkuussa jatkuu. Tämä siis tiedoksi niille lukijoille, jotka odottavat automaattisesti uutta postausta sähköpostiinsa jatkossakin. Jos heinäkuussa postausten tulo loppuu, syynä on mitä todennäköisimmin tämä muutos, ei se, että olisin lopettanut bloggaamisen. Niin, ja jos joku asiaan perehtynyt teknisempi velho tästä enemmän ymmärtää, niin valaisepas minuakin, kiitos. Itsellä ei tällä hetkellä riitä tarmo näiden koukeroiden tutkimiseen.

Yritin lähettää näitä kukkasia syntymäpäiväonnitteluina tädilleni Facebookin kautta, mutta sekään ei jostakin syystä onnistunut. Laitoin toisen kukkakuvan. Että mikä lienee näissä pampuloissa sitten vikana?

Toukokuussa sattui myös toinen tilanne, jolloin sain raapia päätäni aivan tosissaan. Sain Bloggerilta seuraavan viestin:

"Hei

Kuten ehkä tiedätkin, yhteisömme säännöissä (https://blogger.com/go/contentpolicy) kerrotaan, millainen sisältö on sallittua ja mikä puolestaan ei ole sallittua Bloggerissa. Meitä on pyydetty tarkistamaan postauksesi nimeltä Clint Eastwoodin ex-ravintola
Hog's Breath Inn (Carmel, Kalifornia). Olemme tulleet siihen tulokseen,
että aiemmin osoitteessa http://ribsandcoke.blogspot.com/2019/10/hogs-breath.html ollut postaus on sääntöjemme vastainen, ja olemme poistaneet sen.

Miksi blogipostaus poistettiin? Sisältösi rikkoo haittaohjelmia ja viruksia koskevaa käytäntöämme. Katso lisätietoja Yhteisön säännöt ‑sivun linkistä, jonka löydät tästä sähköpostista.

Suosittelemme, että tarkistat blogipostaustesi koko sisällön ja varmistat, että ne noudattavat normejamme. Jos havaitsemme uusia rikkomuksia, blogisi voidaan lopettaa."

Jep. Menin tästä viestistä kyllä enemmän kuin hämilleni. Sen, että olen kertonut käyneeni ruokaravintolassa Carmelissa Kaliforniassa ja postannut sieltä kuvia, ei pitäisi rikkoa mitään sääntöjä. No, enpä ehtinyt paneutua asiaan sen suuremmin, kun jo heti seuraavana päivänä sain uuden viestin:

"Hei!

Tarkistimme, noudattaako postaus "Clint Eastwoodin ex-ravintola Hog's Breath Inn (Carmel, Kalifornia)" yhteisön sääntöjä: https://blogger.com/go/contentpolicy. Tarkistuksen tuloksena postauksesi on palautettu. Postaus löytyy osoitteesta http://ribsandcoke.blogspot.com/2019/10/hogs-breath.html.

Terveisin
Blogger-tiimi"

Että otapa tästä nyt sitten selvää. Kuka on ensinnäkin voinut pyytää jonkin yksittäisen postauksen tarkistamista ja mikä on ollut moisen teon motiivi? Vai onko tällainen normaalia tämän päivän blogimaailmassa? Kertokaa, jos tiedätte.

Kun tässä on nyt sitten oikein saatu ylemmän tahon armosta, hahhah, lupa jatkaa tätä kirjoittelua, niin tuleviakin postauksia siis piisaa. Nämä blogimaailman ihmettelyt nyt tällä kertaa ja sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!