Kolonoskopia Suomi vs. USA

Nyt olisi luvassa vähän suolistoasiaa. Lupaan olla menemättä likaisiin yksityiskohtiin, joten voit huoletta lukea eteenpäin.

Minulle on tehty suolentähystys elämässäni kolme kertaa. Näistä ensimmäinen tehtiin Suomessa, kun haluttiin tutkia, olivatko äkilliset ja ärhäkät vatsakipuni johtuneet umpisuolentulehduksesta. (No, tuolloin jonotusaikani operaatioon oli niin pitkä, että mahdolliset tulehduksen näkyvät oireet olivat mitä todennäköisimmin jo hyvinkin kaikonneet.) Tuossa tutkimuksessa minulla kuitenkin todettiin taipumusta polyyppeihin, jolloin lääkäri suositteli kolonoskopiaa viiden vuoden välein. Niinpä olen käynyt kyseisessä toimenpiteessä nyt jo kaksi kertaa Yhdysvalloissa. Kokemukseni eroavat maakohtaisesti niin paljon, että ajattelin kirjoittaa niistä teillekin.

Marjat ovat suolistolle terveysruokaa. Tässä luomumarjoja Meksikosta. Minua nauratti, että kourallinen marjoja tarkoitti näiden kohdalla kolmea marjaa.

Valmistautuminen operaatioon

Tässä osuudessa ei eroja juurikaan ole. Suolentyhjentämiseksi juotavan litkun "nauttiminen" on ihan yhtä kamalaa, olipa asuinmanner mikä tahansa. Nyttemmin olen tosin kuullut, että täällä tyhjennykseen olisi saatavissa myös tablettimuotoinen helpotus, mutta ainakin minulle määrättiin vielä tänäkin keväänä se perinteinen, ällöttävän makuinen litku. Ehkä uusin lääke ei ole täällä vielä yhtä hyvin terveysvakuutusten korvaama ja siksi suositaan yhä perinteistä tapaa. Tämä kylläkin on vain omaa arviotani.

Operaatio Suomessa

Minulla Suomessa tehdystä operaatiosta on tietenkin hurahtanut aikaa jo 15 vuotta, mutta muistan sen edelleen suorastaan valitettavan hyvin. Kotona pyydettiin etukäteen ottamaan ibuprofeiinia, mutta eipä se auttanut: toimenpide oli minulle todella kivulias. Lisäksi vatsa oli kaiken sen jälkeen aivan valtavan turvonnut, kuin kuumailmapallo. Vatsan saaminen takaisin normaalikuntoon vei aikansa, eikä ollut todellakaan kivutonta ja kivaa.

Operaatio USA:ssa

Olin jo saanut etukäteen tietää ennen ensimmäistä Yhdysvalloissa tehtyä kolonoskopiaa, että täällä potilas ns. humautetaan eli nukutetaan kevyesti juuri ennen toimenpidettä. Tämä minua tietenkin etukäteen jännitti, sillä siihen mennessä minua ei oltu vielä koskaan aikaisemmin nukutettu. Nyt toisella tähystyskerralla tämäkään ei oikeastaan enää jänskättänyt. Niinpä myös operaation esitoimenpiteet ovat mittavammat kuin Suomessa: potilaalle laitetaan IV-tippa ja erilaisia seuranta-anturoita, kysellään todella tarkasti eri sairaudet ja mahdolliset aiemmat allergiset reaktiot ja tiedustellaan lähiomaiset yhteystietoineen. Ja koskapa potilas ei ole operaation jälkeen niin sanotusti tolkuissaan, hän ei saa itse lähteä ajamaan autolla, vaan hänellä tulee olla noutaja kotiin. (Tämä sääntö taisi olla voimassa Suomessakin.)

Tämän kevytnukutuksen ansiosta olen saanut nukkua molemmilla kerroilla operaation ohitse kuin vauva. Itselläni ei ole ollut mitään käsitystä toimenpiteestä, ei kipuja, ja mikä myös ihanaa, vatsa on normaalissa mitoissaan tähystyksen jälkeen. Niinpä senkään kanssa ei tarvitse vaikerrella seuraavaa vuorokautta. Mutta. Onhan se yleisolotila heti toimenpiteen jälkeen totta kai enemmän tai vähemmän tokkurainen. Viime kerralta jäi mieleeni, etten esimerkiksi saanut kenkää takaisin jalkaani, mikä minua kovasti siinä tilanteessa nauratti. Jalkani ei vain ottanut osuakseen tennariin. Hoitaja sitten ystävällisesti auttoi, ettei tarvinnut sukkajalassa kotiin lähteä.

Päiväsairaalan liukuestesukat jäivät muistoksi. Liukuesteet sukissa sekä ylä- että alapuolella. Ehkä ihan hyvä niin, sillä tokkurassa saattoi olla sukat miten sattuu. :-D

Heti samana iltana minulle lähetettiin terveysportaaliin kirjallinen selvitys, mitä toimenpiteessä oli tehty ja löydetty. Mutta tottahan olin skarppina lukemaan sitä vasta seuraavana aamuna. Ja ilmankos oli olo ollut tokkurainen. Näin raportista minulle edellisenä päivänä operaation yhteydessä annetun lääkityksen, joka oli ihan suhteellisen järeä:

---

MEDICATIONS:
Versed 7 mg in divided doses
Fentanyl 100 mcg in divided doses

Sedation medications administered by RN under my direction and RN was the independent trained observer assisting in the monitoring of the patient's level of consciousness and physiological status.

Total sedation time: 14 minutes

----

Seuraavana päivänä minulle vielä myös soitettiin, kuinka voin ja onko minkäänlaisia komplikaatioita. Huolenpito tuntui hyvälle. Onneksi mitään valitettavaa ei ollut. 

Kustannukset

15 vuoden takaisista kustannuksistani Suomessa en toki muista enää mitään, mutta Pohjois-Suomessa asuva ystäväni kävi samassa toimenpiteessä juuri tänä keväänä. Niinpä kyselin tuoreita kustannustietoja häneltä. Ystäväni kuuluu sairautensa vuoksi tämän alan poliklinikan vakioasiakkaisiin ja käy tähystyksessä kolmen vuoden välein. Hän olisi saanut tyhjennyslitkut poliklinikalta ilmaiseksi, mutta noutoajat työssäkäyvälle olivat hankalat, joten hän osti ne apteekista itse. Kustannus oli ollut noin 25 euroa. Tämän lisäksi tuli poliklinikkamaksu noin 46 euroa. 

Minulle molemmilla kerroilla amerikkalainen terveysvakuutus on korvannut tyhjennyslitkun 100-prosenttisesti ja tänä vuonna myös toimenpide oli minulle maksuton. Viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa sain noin 350 dollarin laskun jälkikäteen, koska yksi toimenpiteeseen osallistunut anestesiahoitaja ei kuulunutkaan vakuutukseni 100-prosenttisesti kattamaan verkostoon.

Iso kuva Yhdysvalloissa

Viimeisen viiden vuoden aikana suolistosyöpiin on ryhdytty täällä kiinnittämään entistä enemmän huomiota, koska kyseiset syövät ovat yleistymässä. Amerikan syöpäyhdistys suosittelee tammikuussa 2024 päivitetyn ohjeistuksensa mukaan, että kaikki yli 45-vuotiaat aloittaisivat säännölliset suolistosyöpäseulonnat. Jos henkilö ei kuulu korkean riskin ryhmään, yhdistyksen suositus on ottaa tiettyjä ulostenäytetestejä jopa vuoden välein ja/tai tehdä kolonoskopia 10 vuoden välein. Korkeamman riskin henkilöille suositus testeille ja tähystyksille on tietenkin tiheämpi, esimerkiksi Crohnin tautia sairastaville kolonoskopia jopa 1-3 vuoden välein. Useimmat amerikkalaiset terveysvakuutukset kattavat nykyään juuri nämä ennaltaehkäisevät tutkimukset 100-prosenttisesti.

Tuleeko sinulla vielä joitakin eroavaisuuksia näiden operaatioiden osalta mieleen? Oletko käynyt toimenpiteessä jossakin muussa maassa? Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia. Tähän päätän tällä kertaa ja sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!