Pakkasin viime kesänä Suomesta matkalaukkuuni pienen erän esikoiskirjaani. Ajattelin, jos onnistuisin myymään niitä täältä Piilaaksosta käsin amerikansuomalaisille joululahjoiksi ja lomalukemiseksi. Ja onnistuinhan minä. Kirjat menivätkin loppuvuodesta niin kivasti kaupaksi, että viimeiselle ostajahalukkaalle jouduin myymään jo ei oota.
Mutta arvatkaapas! Vaikka maailmantilanne näyttää välillä erityisen pahalta, niin vielä tältä pallolta löytyy myös aivan ihania ja auttavaisia ihmisiä. Ystäväni Seattlesta oli menossa viettämään joululomaa Ouluun ja tarjoutui tuomaan paluumatkallaan kirjoja lisää Yhdysvaltoihin. Laukussaan oli kuulemma hyvin tilaa. Lopulta tämä uusi kirjaerä pääsi Piilaaksoon hänen miehensä työmatkan ansiosta. Olin niin kiitollinen tästä valtavasta kädenojennuksesta, ja totta kai sovitulla tavalla "kuriireille" apunsa myös korvasin.
No sittenpä tammikuussa ilmoittelin yhdessä amerikansuomalaisten ryhmässä, että kirjaani olisi nyt jälleen saatavilla. Ja kas, ihanan moni halusi kirjani vielä tilata. Joulun alla asia oli mennyt heiltä ehkä kiireessä kokonaan ohi. Ja niinpä minä jälleen lähetin näille kirjatilaajille Facebookin Messengerin kautta kirjan hintatiedot, maksutapavaihtoehdot ja kyselin osoitteen, mihin kirjan voisin lähettää. Kaikki meni vielä kuudennen kirjan kanssa hyvin, mutta seitsemännen kohdalla homma niin sanotusti pomppasi pois raiteiltaan. Sain Facebookissa yllättäen seuraavan ilmoituksen:
Siis mitä ihmettä? Olin saanut niin kutsutun bannin viikoksi ja nämä rajoitukset astuivat voimaan parissa minuutissa. Kun avasin perustelut linkin takaa, kerrottiin minun rikkoneen Facebookin yhteisönormeja kyberturvallisuuden osalta. Että siis kuinka? Olinhan minä äimänä! Ja kun klikkasin eteenpäin, sain lisää perusteluja:
Lisäksi outoa oli, että olin jo aiemmin jakanut edellisen blogipostaukseni maanjäristyskokemuksista Ulkosuomalaisten blogit -ryhmään, mutta postaukseni poistettiin sieltä jälkikäteen. Tästä poistosta ei tullut minulle mitään ilmoitusta. Omalla sivullani blogipostaukseni edelleen sen sijaan säilyi. Eli toisin kuin Facebookin antamissa rajoituksissa luki, myös aikaisempiin toimiini Facebookissa kajottiin.
Yritin sinnikkäästi kokeilla, saisinko postauksen vielä blogien someryhmässä julkaistua, mutta sain ilmoituksen, että postaukseni menisi ylläpidon katselmoitavaksi. Tämä ei ole ryhmässä yleinen käytäntö.
Vasta tunti pari rajoitusilmoitusta myöhemmin hoksasin, mistä oli kysymys. Kun olin kysynyt kirjani tilaajilta heidän osoitteitaan, oli tämä katsottu tietojen kalasteluksi! Siis todennäköisesti jokin teköälyavusteinen robotti oli näin tulkinnut. Voi hyvänen aika. Minä suuri rikollinen!
 |
| Kirjoja paketoituina ja odottamassa vientiä postiin. Näin minä ovela ja pahamaineinen hakkeri hyödynsin kalastelemiani osoitteita. |
Onneksi tämä rajoitus oli nyt toistaiseksi voimassa vain viikon ja pystyn jo jakamaan mm. tämän uuden postaukseni. Mutta kyllä harmitti, että koko sotku syntyi täysin viattomasta kirjamyynnistä! Erityisesti Messenger-viestien rajoittaminen kismitti. En esimerkiksi voinut kuitata kirjatilaajille siinä vaiheessa, kun heidän maksunsa tulivat onnistuneesti perille. Ja niin monta muutakin chat-ryhmää ystävien kesken jäi ilman reagointiani ja kommenttejani.
 |
| Kirja signeerattuna. Ja sitten pakettiin! |
 |
| Se kyllä huvitti, että Messengerissä oli oikein tällainen laskuri, milloin rajoitukset loppuvat. Ensin oli päivien lukumäärä ja lopuksi tämä "lähtölaskenta" tuntien tarkkuudella. Aivan kuin minä sormi näppäimellä olisin odottanut, milloin rajoitukset purkautuvat, hahah. |
Mutta enpä olisi uskonut, että tällaisiakin mutkia voi esikoiskirjan myyntitaipaleella eteen tulla. Jospa moinen mutka jäisi kuitenkin sekä ensimmäiseksi että viimeiseksi. Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti