Ensimmäinen ja toinen maanantai
Kuukausi sitten maanantaina jouduin ensiapupäivystykseen, ehkäpä muistattekin tapauksen. Henki ei siis kulkenut oikein mitenkään päin, eikä elämä sillä hetkellä juurikaan naurattanut. Kirjoitin tapauksesta blogiinikin ja postauksen voi halutessaan lukea täältä. Edellisen kerranhan jouduin turvautumaan urgent care -päivystykseen polveni kanssa tammikuussa. Oli muuten maanantai sekin.
No, koitti ensiapupäivystystä seuraava maanantai. Huonoja uutisia. Meillä on ollut nykyisen kotimme vuokrasopimuksen uusiminen ajankohtaisena ja olimme aloittaneet neuvottelut jatkosta hyvissä ajoin. Halusimme nimittäin vielä kerran keskustella mahdollisesta kissan ottamisesta. Meni aikaa. Talon omistaja on ollut jälleen kerran yllätys, yllätys Kiinassa ja neuvottelut etenivät jo aikaeronkin vuoksi hitaasti vuokranvälittäjän kautta. Lisäksi talon omistajalla tuntuu olevan aina sillä hetkellä ns. urgent matters, kun häneen yritetään yhteyttä ottaa. Vuokranvälittäjä kuitenkin jopa soitti meille ja haastatteli meitä mahdollisina kissanomistajina. Kyllä, haastatteli. Toivo pilkahti. Mutta sitten. Tuli taas maanantai. Talon omistaja eli vuokranantajamme ei edelleenkään myöntynyt kissan ottamiselle. Otti aika paljon pannuun. Se oli paska maanantai numero 2.
 |
| Tällä hetkellä emme pääse edes kenenkään ystäviemme kissavahdiksi, koska kukaan ei luonnollisestikaan matkusta minnekään. Pientä lievitystä kissakuumeeseen ovat tuoneet naapuruston kissat, joista parhaimpia pääsee päivittäisillä kävelylenkeillä rapsuttelemaan. Kuvassa hurmaava Echo-villikissa. |
Kolmantena maanantaina meni hermot
Koitti tämän sarjan kolmas maanantai. Olin jo sunnuntaina sanonut ukkokullalle, että saapa nähdä mitä huominen tuo taas tullessaan. Ja toihan se. Minun isona suunnitelmanahan oli viettää juuri tällä hetkellä pidempi aika Suomessa. No, lentoni peruttiin British Airways -lentoyhtiön toimesta jo maaliskuussa. Päivä sattui olemaan maanantai. Viime viikon maanantaina päätin lopulta ryhtyä selvittämään lentoyhtiön kautta, mitä vaihtoehtoja minulla jo maksettujen lentolippujen suhteen oli. Tilannehan nyt on elänyt kaikilla lentoyhtiöilläkin lähes viikottain, eikä tarkkaa kuvaa lentoliikenteen tulevaisuudesta ole tietenkään ollut kenelläkään. Niinpä olin pitkittänyt yhteydenottoani näinkin pitkään, että pahin ruuhka olisi ensinnäkin kenties jo takana ja että lentoyhtiöiden korvauspolitiikka peruuntuneista lennoista olisi selkeämpi.
No, yritin avata omaa varaustani koskevaa linkkiä, jota lentoyhtiö suositteli ensisijaiseksi yhteydenottokanavaksi. Linkki ei toiminut. Surffailua lentoyhtiön nettisivuilla lisätietoja etsien ja keskusteluyhteys auki heidän chattipalvelunsa kanssa. Chatissa oli vastassa vain robotti, ei oikea ihminen. Robotti lateli keskusteluruutuumme perusvastauksia, joista mikään ei kuitenkaan auttanut minun tapauksessani eteenpäin. Lopulta robotti jäi vastauksinensa luuppiin, pyörimään ympyrää. Jo tässä vaiheessa alkoivat Korpelan kierrokset käydä ja kovaa. Tällaiset täysin toimimattomat systeemit ja erityisesti silloin, kun on isompi tukku omia rahoja kyseessä, niin minulla alkaa kattila keittämään aika nopeasti!
En kuitenkaan luovuttanut, vaan sain kaivettua lentoyhtiön nettisivujen uumenista sähköpostitse lähetettävän yhteydenottolomakkeen. Kirjoitin kohteliaan viestin, hiukan hammasta purren tosin. Viestini tuli kuitenkin välittömästi bumerangina takaisin: lentoyhtiön itsensä antamista otsikkovaihtoehdoista juurikin otsikolla "peruuntuneiden lentojen uudelleen varaaminen ja tiedustelut" lähetettyihin sähköposteihin ei vastattaisi ollenkaan. Pyydettiin soittamaan. Just. Miksi siellä sitten oli sellainen otsikko valikosta edes valittavana? Lisää kierroksia.
Kaivoin maaliskuisesta lentojen peruutusviestistä lentoyhtiön asiakaspalvelunumeron USA:ssa ja soitin siihen. Puheluita USA:n asiakaspalveluun ei otettu edes vastaan! Nähtävästi linja oli niin ruuhkautunut. Että mulla meni hermo. Siis yksikään lentoyhtiön yhteydenottokanavista ei toiminut! Ei yksikään! Jouduin siltä päivältä jättämään leikin lentoyhtiön kanssa sikseen, koska tunsin, että verenpaineeni alkoi nousta huolestuttaviin lukemiin. Siis minulla, joka yleensä kärsin liian alhaisesta verenpaineesta!
Neljäs maanantai
Myös tämän viikon maanantai toi mukanaan erittäin huonoja uutisia. Jo viime viikonlopun aikana vuoti Finnairin suorien kaukolentoreittien tulevat suunnitelmat ennenaikaisesti julkisuuteen ja tänään maanantaina suunnitelmat vahvistettiin. Finnair mm. lopettaa kaikki suorat lentonsa USA:n länsirannikolle (kohteet San Francisco ja Los Angeles) ainakin vuoden 2021 maaliskuun loppuun saakka! Siis puhutaan liki vuodesta. Tämä on kyllä todella iso ja ikävä takaisku meille länsirannikon suomalaisille, jotka ovat tähän asti pyrkineet käymään Suomessa edes jotakuinkin säännöllisesti. (Kerrottakoon, että Finnairin suorilla lennoilla olen päässyt matkustamaan San Franciscosta Ouluun vain kahdella lennolla yhteensä alle 13 tunnissa, kun ilman suoria lentoja olen matkannut samaa väliä pahimmillaan 26 tuntia!)
Minullakin oli varattuina juuri nämä Finnairin suorat lennot San Franciscosta Helsinkiin, mutta olin ne varannut edullisemman hintansa vuoksi British Airwaysin kautta. Alunperin British Aiways vaati, että jo varatut ja maksetut lennot voisi käyttää uudestaan vain ja ainoastaan samalle lentoreitille ja -kohteelle. Nyt tuota samaa reittiä ei olisi olemassakaan ainakaan seuraavaan 10,5 kuukauteen ja kuka tietää, avaako Finnair noita USA:n länsirannikon suoria yhteyksiä enää ollenkaan.
Niinpä tänä maanantaina otin ja soitin taas lentoyhtiön USA:n asiakaspalveluun. Kappas, tällä kertaa pääsin jopa jonoon. Odotettuani 75 minuuttia ja kuunneltuani koko tuon ajan yhtä ja samaa espanjalaistyylistä kappaletta, sain vihdoinkin puhelimen päähän ihka elävän asiakaspalvelijan. Siis ihmisen, jee! Näihin päiviin asti on uutisoitu kuinka lentoyhtiöt yrittävät pullikoida vastaan asiakkaidensa jo maksamien lentomaksujen palautuksissa. Olin siis varautunut pahimpaan. Mutta kuinka ollakaan, asiani käsittely kesti ehkä kolme minuuttia ja seuraavan 21 työpäivän aikana rahojeni palautuspyyntö tulisi olla käsiteltynä. Rahojen lopullista näkymistä tililläni saan todennäköisesti odottaa huomattavasti pidempään, mutta jo se, että asiani on jossakin käsittelyjonossa odottamassa vuoroaan, oli helpotuksen huokauksen arvoinen. Sentään jotakin hyvääkin, edes yhtenä maanantaina.
Eli vähän kurjia käänteitä ovat kaikki viimeisimmät maanantait mukanaan tuoneet. Ja kyllä, eivät nämä maailmoja kaatavia ongelmia ole olleet, mutta jokainen epäonninen tapaus osaltaan (terveys, lemmikki, pääsy Suomeen, yritys saada lentolippurahoja takaisin) on vaikuttanut sillä hetkellä elämänlaatuuni negatiivisesti. Osa enemmän, osa vähemmän. Mutta e-hei, en ole vaipunut synkkyyteen. Onneksi on ollut muita iloa tuottavia asioita, kuten nyt vaikkapa pihapiirimme upeiden greippiraakileiden kypsymisen seuraaminen:
Saapa nähdä, jatkuuko tämä huono-onnisten maanantaiden sarja vai olisiko vaihteeksi luvassa jo mukavempia aloituksia viikoille. Yritän siis kovasti lämmitellä suhteeni maanantain kanssa taas kuntoon. Nyt sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti