Tillitöntä menoa

Yksi asia se on kuulkaas täällä Kaliforniassa nyppinyt! Nimittäin se, ettei täällä ymmärretä yhtään mitään tuoreen tillin päälle! Ei tillipätkän vertaa. Ou-to-a! Siis sitä ei ole ollut myynnissä ruokakaupoissa, vaikka kaiken maailman muita rehuja ja yrttejä on tarjolla pilvin pimein. Mutta ei tilliä! En käsitä. Tilliä löytyy kyllä kuivattuna maustehyllyistä, mutta se tuore versio hevi-osastoilta puuttuu. Ja nyt kun oikein kaivelin muistini sopukoita, niin ei tuoretta tilliä kyllä ole näkynyt ravintoloidenkaan kala-annoksissa, joita olen täällä syönyt. 

Tätä Suomi-herkkua olen voinut täällä vain kaihoisasti muistella. Tilliä, tuoretta tilliä, graavilohta ja sitruunaa paahdetun ruisleivän päällä!

Aluksi pidin täällä aina katseen valppaana eri ruokakaupoissa, josko sillä kertaa yllätykseksi tuoretta tilliä löytyisikin, mutta ei. Ei sitä koskaan ollut. Yhdessä salaattisekoituspussissa sitä on ollut toisinaan mukana, höytyvä siellä, toinen täällä. Lopulta ainainen pettymys hevi-osastoilla sai unohtamaan koko tämän tillipälyilyn. Ei sitä kuitenkaan löytyisi. Tillitön meno jatkui.

Kotirouvan vastaisku

No nyt kun tuo meidän oma ihana sitruunapuummekin pukkaa tuota satoa, on odotettavissa, että tulee tehtyä vaikkapa uunilohta tai muita kalaruokia kotona hiukan useammin. Ja niihinkös sitä olisi niin maistuvaa lisätä pari riukua tuoretta tilliäkin. Mutta jälleen paluu ongelman alkulähteille, sitä tuoretta tilliä kun ei ole. Ja kuivattu tilli nyt vaan on... kuivaa.

No, kätevänä emäntänä minä sitten menin ja ostin paikallisesta puutarhakaupasta tillin siemeniä ja laitoin ne tällä viikolla multaan. Jes! Jospa Kalifornian aurinko antaisi kasvulle heti oikein kunnon buustin ja pääsisin sitten piakkoin oman sadon sitruunoilla ja tillillä herkuttelemaan. Satoa odotellessa.

Tillin siemeniä hetki ennen kylvöä. Ja huomaattekos, tillin käyttövinkeissä ei mainita mitään kalasta! Sellainenhan pitäisi lukea ensimmäisenä! Ne ei siis vaan tajua tätä tilli-kala-juttua täällä!

Ivaako?

No ettepä sitten arvaa, kuinka kävi! Kun tillin siemenet olivat mullassa ja minä satoa odottelen, niin eiköhän meidän ruokakauppaan, jossa useimmiten käymme, ollut tullut tuoretta tilliä tarjolle! Ja oikein kahdelta eri farmarilta! Anna mun kaikki kestää! Mitä ihmeen ivailua tämä nyt sitten on? Ensin sitä ei ole yli vuoteen, mutta nyt sitä sitten muka myydään, kun on omat siemenet jo mullassa. Pah, pidä kuule kauppa tillitunkkisi, minä kasvatan omat! Paitsi, jos omat eivät lähde kasvamaan, niin onhan se sitten pakko mennä maksullisten tilliapajien äärelle, heh heh.

Siinä sitä nyt on tyrkyllä. Molemmat kaupan tillit olivat tätä valmiiksi leikattua mallia. Ruukussa myytävää tilliä en ole vielä kertaakaan nähnyt ja nämäkin leikatut tillit olivat siis minulle ensimmäiset koko Amerikka-historiassani! 

Ja joo, tiedetään, onhan tämä tällainen "first world problem", mutta sainpahan avautua teillekin tästä minua nyppineestä tilanteesta. Sitä kun on joitakin asioita oppinut Suomessa pitämään itsestäänselvinä, kuten että ruokakaupasta saa tuoretta tilliä totta kai, niin eipä se sitten maailman toisessa kolkassa olekaan aina niin. 

Nyt jää nähtäväksi, muuttuuko elo Kaliforniassa lähiaikoina tillittömästä suorastaan hillittömäksi, joko oman tillisadon tai kaupan tarjonnan kautta. Jääkäämme jännäämään ja tätä myötä sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!