Suomen laki, joka voi yllättää ulkosuomalaisen

Kun suomalainen tai kokonainen suomalainen perhe tekee päätöksen muuttaa ulkomaille, alkaa luonnollisesti vinha tutustuminen uuden asuinmaan kulttuuriin ja käytäntöihin. Kuinka paikallinen terveydenhuolto toimii? Mikä alue olisi hyvä asua? Ostaako vai vuokrata koti? Mistä saada ajokortti? Onko oikeutta tehdä töitä ja kuinka saada lapselle päivähoito- tai koulupaikka? Ovatko rokotukset kunnossa? Ilmassa leijuu siis valtavasti selvitettäviä asioita ja luonnollisesti niitä on into piukeana uudesta asuinmaastaan selvittämässä. Mutta. Harva tulee tässä vaiheessa paneutuneeksi niihin sääntöihin ja lakeihin, jotka odottavat, jos ja kun päättää jonakin päivänä muuttaa takaisin Suomeen!

Tämänkertaisessa postauksessani kerron siis eräästä Suomen laista, joka valkeni yllättäen itsellenikin vasta siinä vaiheessa, kun jälleen yksi suomalainen perhe teki paluumuuttoa Piilaaksosta takaisin Suomeen. Postausaihe on ollut minulla odottamassa jo noin 9 kk ajan ja nyt kun olen Suomessa itsekin, tuntui sopivalle kirjoittaa juuri tästä.  

Jäätyneet jalanjäljet. Kuvattu Oulussa 28.4.2017, siis vain pari päivää ennen vappua! Suomen kevät on käsittämättömän myöhässä! Lisää jäätävää menoa postauksessani, jatkahan lukemista.

Postaukseni aiheena on paluumuuttajan oikeus suomalaiseen työttömyysturvaan. Sepä ei nimittäin olekaan ihan suitsait-juttu. Seuraavaksi tulee sitten hiukan lakitekstiä, niin byrokraattista kuin se onkin:

Työttömyysturvalain 5 luvun 10 §:n 1 ja 2 momentin mukaan

Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei myönnetä työttömyyspäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työssäoloehdon. Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön tai aloittanut yritystoiminnan.

Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä taikka on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa tai on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Henkilöllä katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, apurahakauden, vuorotteluvapaan, vankeusrangaistuksen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta.

Tämä säännös siis tarkoittaa, että palkansaajan työssäoloehto voidaan menettää ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneen työmarkkinoilta poissaolon johdosta. Jos henkilö on työ- tai virkavapaalla, hänellä tulee lisäksi olla hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta, jotta työssäoloehto säilyy voimassa.

Työssäoloehdolla tässä tarkoitetaan 26 viikon työssäoloa 28 kk tarkastelujakson aikana. Ja nyt tulee se varsin monelle ulkosuomalaiselle tärkeä pointti: Hyväksyttäväksi syyksi olla pois suomalaisilta työmarkkinoilta EI katsota asumista ulkomailla puolison työn vuoksi!

Eli lyhyesti: Jos siis asut yli 6 kk ulkomailla puolisosi työn vuoksi ja ilman pätevää lisäsyytä, et ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen palatessasi Suomeen.

Lisäksi on vielä eroavaisuuksia eri maiden välillä:

Jos on työskennellyt muussa kuin EU/ETA-maassa, ei voida lukea hyväksi toisessa maassa kertyneitä vakuutus- ja työskentelykausia. Suomalaista työttömyyspäivärahaa saadakseen tulee olla Suomessa asuva ja täyttää kaikki etuuden saamisen edellytykset Suomessa.

Jos kuitenkin on työskennellyt suomalaisen työnantajan lähetettynä työntekijänä ulkomailla, työttömyysturvan osalta toimitaan kuin olisi työskennellyt Suomessa. Näissä tilanteissa kannattaa pitää jäsenyys voimassa suomalaisessa työttömyyskassassa.

Eli lyhyesti: Jos teet työtä muussa kuin EU/ETA-maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, se ei kartuta Suomessa työttömyyskorvauksen saantiin vaadittavaa työssäoloehtoa päivääkään. 

Jos postaukseni aihe on jollekin lukijalle erityisen ajankohtainen, kannattaa toki tutustua vielä tarkemmin ja selvittää toteutuuko omalla kohdalla jokin poikkeuksen poikkeus. Lisää infoa on luettavissa esimerkiksi täältä. 

Omia ajatuksia aiheen tiimoilta

Tulin tästä säännöstä suorastaan kiukkuiseksi! Nimittäin: Jostakin kumman syystä Suomessahan on aina taottu takaraivoon, että on syytä kuulua johonkin liittoon tai työttömyyskassaan. Tällä turvaat selustaasi, jos jäät jonakin päivänä työttömäksi. Näin tein minäkin jo opiskeluaikanani ja olen maksanut liiton jäsenmaksua jokaisesta palkastani noista opiskeluvuosistani lähtien. Isossa osassa ulkosuomalaisten tapauksia tämä ei kuitenkaan pelasta pätkän vertaa! Näin tulee olemaan minunkin kohdallani. Olen siis maksanut liittoni jäsenmaksua käytännössä aivan turhaan kaikki nämä vuodet, ainakin työttömyyttä silmällä pitäen, ja vain, koska ulkomaat yli 6 kk mieheni työn vuoksi. Ja jos juuri Piilaaksoakin ajatellaan, niin kyseessähän on oikein klassikkotapaus! Perhe muuttaa jomman kumman työn perässä toisen jäädessä Suomen työsuhteestaan pitkälle vapaalle tai joutuen irtisanoutumaan siitä kokonaan.

Lisäksi, jos ruoditaan vielä kuvitteellista, mutta varsin mahdollista tapausta, missä perheen toisen aikuisen vaihtoehtona olisi ollut joko jäädä työttömyyskortistoon Suomeen tai vastaanottaa työpaikka ulkomailta, vaikkapa sieltä Piilaaksosta. Jos hän päättää lähteä töihin ulkomaille (EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle) ja koko perhe muuttaa mukana, niin jos jonakin päivänä perhe muuttaa takaisin Suomeen, niin kumpikaan perheen aikuisista ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan! Koska EU- ja ETA-maiden ulkopuolinen maa. Tämähän tuntuu lähinnä pienelle rangaistukselle, sillä alunpitäenhän perhe päätti muuttaa ulkomaille juurikin siksi, ettei toinen aikuisista jäisi työttömyyskortistoon ns. muiden kustannettavaksi! Niinpä se, että edes toisella perheen aikuisista olisi paluumuuttaessa työpaikka Suomessa katsottuna, olisi ensiarvoisen tärkeää. Mutta entä jos ei ole, millä sitten eletään? Ja jos ulkomailta ei todellakaan palata Suomen kamaralle pullottavien rahasäkkien kanssa. Mitäs sitten?

Kysyin tätä asiaa liittoni lakimieheltä (saan nyt siis liitostani edes jotakin rahanarvoista hyötyä kaikkien noiden maksamieni jäsenmaksujeni vastineeksi, heh heh). Hänen ohjeensa oli, että sitten on Kelasta haettavissa työmarkkinatukea. Aha. Tämäpä tiedoksi muillekin. Itse en moisesta tiennyt. 

Että tämmöinen tapaus. Kiukkuni asian suhteen on nyttemmin jo laantunut. Ja eihän se auta itku markkinoilla, laki on laki. Mietin muuten pitkään tämän postauksen otsikointia. Koskettaako asia nimenomaan ulkosuomalaisia vaiko jo paluumuuttajia? Valitsin otsikkoon kuitenkin ulkosuomalaisen, sillä toivon mukaan asia olisi paluumuuttopäätöksensä tehneille jo tiedossa ja niinpä asian tulo nimenomaan yllätyksenä koskettaisi valtaosin ulkosuomalaisia. Ja kyllähän asia on niin, että tuskin kukaan ulkosuomalainen tekee paluumuuttopäätöstä vain sillä, että lähdenpä tästä Suomeen nostamaan työttömyyskorvausta! Kyllä taustalla on paljon suurempia syitä ja painavampia perusteluja. Niinpä tuntuu tosi raivostuttavalle, kun muistaa lukeneensa niitä lukuisia paluumuuttajiin kohdistettuja nälviviä kommentteja, kuinka Suomeen palataan poimimaan vain rusinat pullasta! Just. Ei se välttämättä aina niin helppoa ole, kuin päältä päin saattaisi näyttää. No, enpä vaahtoa nyt tällä erää enempää. Johan tässä tätä avautumista jo tulikin. 

On siis hyvä aika sanoa taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa! 

(Päivitys 11.5.2017: USA:ssa työskentelyä ei hyväksytä työssäoloehtoon, mutta työskentely USA:ssa tarkoittaa, että ei ole poissa työmarkkinoilta. Eli kun palaa Suomeen, katsotaan, että on ollut työmarkkinoilla, vaikkakin kolmannessa valtiossa ja USA:ssa työskentely on ns. ylihypättävää aikaa. Työssäoloehdon tarkastelujakso on normaalisti 28 kuukautta, mutta sen voi pidentää enintään 7 vuoteen. Esimerkiksi opiskelu pidentää tarkastelujaksoa. Tarkastelujakson aikana tulee siis olla 26 viikkoa Suomessa tehtyä työtä.)