torstai 12. maaliskuuta 2015

Kalifornian ajokorttia ajamassa, osa 1

Sen siitä sitten saa, kun asiaa lykkää aikansa. Rimakauhun. Olisi pitänyt vain laittaa homma heti työn alle, kun tänne muutti. Nimittäin Kalifornian ajokortin ajaminen. Nyt kun aikaa oli ehtinyt kulumaan, olin ehtinyt imeä kaikki kauhutarinat itseeni ja koko autokoulusta oli tulla melkoinen mörkö.


Kootut selitykset


Aluksi tulin kuitenkin ajaneeksi melko vähän, joten en sen vuoksi kiirehtinyt ajokortin kanssa. Samoin asiasta liikkuu hyvin erilaisia käsityksiä, kuinka nopeasti ajokortti tulee täällä suorittaa, mikäli aikeissa on autoillakin. Joidenkin mukaan aikaa olisi 10 päivää, joidenkin mielestä 3 kk. En tiedä, mikä on lopulta se oikea aikaraja. Veikkaan, että tuo 10 päivää. Suomalainen ajokortti ei käy täällä virallisesta henkilöllisyystodistuksesta ja jos poliisi sinut autoillessasi pysäyttää ja ajokorttia kysyy, on poliisin suhtautuminen suomalaiseen ajokorttiin yhtä arpapeliä kuin nopan heittäminen. Voi käydä hyvin, voi käydä huonosti, pahimpien uhkakuvien mukaan voi käydä hyvin huonosti.

Lopulta sain kuitenkin aikaiseksi tilata ajan ajokortin suorittamista varten. Osittain näiden pahimpien kauhukuvien pakottamana. Ne pistivät kummasti vipinää kinttuihini ja hyvä niin, nyt on prosessi käynnissä.


San Franciscon katukuvasta bongattu punainen Ferrari (vm. -05).

Mutta kuinka tuon ajokortin täällä sitten saa? Siitä kerron teille tällä kertaa.


Ajokortin suorittaminen


Kalifornian ajokortin suorittaminen tapahtuu kahdessa osassa. Ensin on kirjallinen teoriakoe ja mikäli sen läpäisee, on edessä vielä ajokoe eli ns. Behind-the-wheel-test. Ennen kirjallista koetta tarkistetaan myös näkö. Ajokortti suoritetaan jossakin DMV:n (Department of Motor Vehicle) toimipisteistä. 

Kirjalliseen kokeeseen mennään itsenäisen opiskelun (tai opiskelemattomuuden) jälkeen. Netistä löytyy liki 100-sivuinen opus Kalifornian liikennelaeista ja -säännöistä. Liikennekäyttäytyminenhän ei hirvittävästi täällä eroa suomalaisesta liikenteestä. Isoimpina eroavaisuuksina lienevät:

- nopeusrajoitukset
- ns. kimppa- eli carpool-kaistat
- ns. 4-suuntaiset STOP-risteykset ja väistämisvelvollisuudet niissä
- risteyksissä oikealle kääntyminen punaisilla liikennevaloilla
- pysähtyneen koulubussin ja tietä ylittävien jalankulkijoiden korostunut kunnioittaminen sekä 
- pysäköintisäännöt eri väristen katukiveysten kohdalla.

Moniin koekysymyksiin on mahdollista vastata oikein pelkällä maalaisjärjen käytöllä, mutta kokeessa testataan myös erilaista nippelitietoa. Yhtenä kysymyksenä voi olla vaikka, että millä nopeudella vaarallisten aineiden rekka saa ylittää rautatien.


Punaisen katukiveyksen kohdalla ei saa pysähtyä, eikä pysäköidä missään tilanteessa.

Ajokortin hinta Kaliforniassa on 33 dollaria. Uusintayritys ajokokeessa maksaa aina kuusi dollaria. Hinnan kiroissa ajokortin hankkiminen ei täällä siis todellakaan ole. Hankinta on kuitenkin käytännössä pakollinen kaikille, jotka autoilla aikovat. Lomamatkoillaan täällä käyvät ja vuokra-autoillaan ajavat pärjäävät tietenkin oman maansa ajokortilla. Turistin ei siis tarvitse lähteä paikallista ajokorttia suorittamaan.


Paperisesta sähköiseen


Nykyään kirjallinen koe suoritetaan sähköisesti. Viime kesänä, kun ukkokulta suoritti omaa ajokorttiaan, koe tehtiin kynä- ja paperimenetelmällä. Kirjallisessa kokeessa saa olla maksimissaan kuusi virhettä, kysymyksiä on 30-40 kpl, ja koetta saa yrittää suorittaa kolmella eri ns. appointment-ajalla. Yhdellä appointment-ajalla saa kuitenkin yrittää suorittaa koetta niin monta kertaa kuin haluaa. Jos koetta ei saa kolmella appointment-ajalla läpi, tulee ilmeisesti osallistua jonkinlaiseen autokouluopetukseen eli koulunpenkille, mars!


Heinäkuussa 2014 ajokortin teoriakoe suoritettiin vielä paperilla.


Sähköistä koetta suorittaessa saa kokeen aikana hypätä yli kolme kysymystä, jolloin saa tilalle uuden kysymyksen. Tiettyihin kysymyksiin on kuitenkin pakko vastata. Luulen, että esimerkiksi nopeusrajoitukset ja promillerajat ovat yksi tällainen ohittamattomien kysymysten luokka.

Olenkin aiemmissa postauksissani kirjoittanut amerikkalaisten löyhemmästä suhtautumisesta autolla ajamiseen drinkin tai parin jälkeen. Kalifornian liikennesääntöopas ei aihepiiriä kuitenkaan ole jättänyt mitenkään vähälle käsittelylle, sillä tuosta liki 100-sivuisesta opuksesta kuusi sivua käsittelee pelkästään alkoholirajoja ja rangaistuksia, joita rattijuopumuksesta seuraa. Sakkojen lisäksi rattijuopumuksesta voi seurata mm. kortin joutuminen hyllylle, alkolukon asentaminen autoon tai passitus erilaisiin hoito-ohjelmiin. 

Alkoholin suhteen alaikäisillä eli alle 21-vuotiailla promillerajakin on huomattavasti tiukempi: 0,1 promillea, kun täysi-ikäisillä se on 0,8. Lisäksi, jos alaikäinen kärähtää rattijuopumuksesta siirtyy heidän ajokorttinsa saanti. Oikeusteitse kortin saanti voi siirtyä tai voimassa oleva kortti voidaan evätä jopa kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

Laajahkon alkoholiosuuden lisäksi oppaasta jäi erityisesti mieleeni yksi erityismaininta: Liikennemerkkien ammuskelu aseella on kielletty. Aijaa, okei, tämä onkin tuiki tärkeä tieto minulle. Pitääpä pitää mielessä. :-)


Tunnelissa pitää olla ajovalot päällä.


"Meillä on juuri nyt ruuhkaa..."


Ajokortin saaminen Piilaaksossa kestää! Täällä kirjalliseen kokeeseen pitää varata aika etukäteen ja vaikka valittavana lähialueillamme on useita DMV:n toimipisteitä, oli ensimmäinen saatavilla oleva aika kirjalliseen kokeeseen yli kolmen viikon päässä. Kirjallisen kokeen jälkeen, mikäli se menee läpi, saa käyttöönsä väliaikaisen ajokortin. Sen jälkeen on lupa varata aika ajokokeelle. Ajokortin suorittaminen tapahtuu siis vaiheittain, joten molempia koeaikoja ei pysty varaamaan samalla kertaa, vaan ensin pitää suorittaa kirjallinen koe onnistuneesti.

Itse sain myös ajokokeelle ajan vasta kolmen viikon päähän. Se lienee ollut joku peruutusaika, sillä ystäväni, joka tuli kirjalliseen kokeeseen samana päivänä 4 h myöhemmin, sai seuraavan vapaana olevan ajan, joka oli viiden viikon päässä. Toisaalta taas, yksi ystävämme otti ja soitti samalla viikolla varatakseen ajokoeaikaa ja sai ajan seuraavalle päivälle. Ota tuosta selvää, mikä logiikka aikojen varauksessa toimii, vai onko logiikkaa ollenkaan.

Tilanne on täällä muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana vieläkin ruuhkaisempaaan suuntaan. Kesällä, kun ukkokulta suoritti omaa ajokorttiaan, annettiin läpimennen teoriakokeen jälkeen väliaikainen ajokortti, joka oli voimassa 1 kk. Toisin sanoen oletusarvona oli, että varsinaisen kortin ehtii sekä suorittaa, että saada kortin postitse tuon yhden kuukauden aikana. Tällä hetkellä Piilaaksossa annettavat väliaikaiset kortit ovat voimassa 3 kk.
Väliaikainen ajokortti on kokoa A5 oleva paperilappunen.


Toista se on itärannikolla


Otan tähän vertailukohteeksi tuoreen esimerkin Yhdysvaltain itärannikolta. Sattumoisin nimittäin kollegani muutti vaimonsa kanssa samoihin aikoihin tänne Jenkkilään, mutta itärannikolle. He marssivat paikalliseen DMV:n toimistoon ilman ajanvarausta ja joutuivat odottamaan noin tunnin ennen kuin pääsivät tekemään kirjallista koetta. Heille kovasti pahoiteltiin, kun juuri silloin oli niin ruuhkaa. Yliopistokaupunkiinsa tuli kuulema samanaikaisesti nyt niin paljon väkeä, että homma oli ns. tukossa. Kirjallisen kokeen suoritettuaan kollegani ja vaimonsa pääsivät molemmat heti ajamaan myös ajokokeen. Näin ollen koko homma kesti heillä 2-3 h. Minulla on tähän mennessä aikaa kulunut ensimmäisestä yhteydenotostani DMV:lle, ajanvarauksesta, yli viisi viikkoa ja ajokokeeseen pääsen ensi viikolla.


Kalifornian ajokortteja tuhansittain


Ja kyllähän täällä jokunen ajokortti myönnetäänkin. Maaliskuun alussa uutisissa tuli juttua elinluovuttajista. Nykyään myös Kalifornian ajokorttia hakevilta kysytään, haluavatko he luovuttajiksi. Uutisen yhteydessä tuotiin esiin tilastolukuja. Vuonna 2015 maaliskuun alkuun mennessä, eli kahden kuukauden aikana Kaliforniassa on myönnetty jo 110 000 ajokorttia! Saavat siinä pari kertaa leimaa paperiin jos toiseenkin paukauttaa. 
(Uutiseen liittyen kerrottakoon, että näistä 110 000 ajokortin saaneesta melkein puolet on lupautunut elinluovuttajaksi. Nousua aikaisempaan vuoteen on tähän mennessä 30 %.)


AB60-laki


Yksi seikka, joka varmasti on lisännyt ajokorttiruuhkaa Kaliforniassa ja Piilaaksossa entisestään juuri nyt, ovat laittomat siirtolaiset. Kaliforniassa nimittäin astui vuoden alussa voimaan laki, joka antaa luvan laittomien siirtolaisten hakea itselleen määräaikaista ajokorttia. Kyllä! Luit aivan oikein, laittomien! Onhan se melko erikoinen käytäntö ja laki, mutta ehkä se takaa hiukan parempaa turvallisuutta maanteillä, jos nämä siirtolaiset, jotka autoilisivat tämän osavaltion teillä joka tapauksessa, tekevät myös ajokokeen ja tutustuvat edes vähän paikallisiin liikennesääntöihin.


I am so PC. Vaikka Piilaaksossa ollaankin, ei tämä kuitenkaan tarkoita, että olen niin tietsikka, vaan että olen poliittisesti korrekti.


Jatkoa postaukseeni on luvassa


Tässä postauksessani saitte nyt hiukan kuvaa, millainen ajokortin hankkiminen prosessina täällä on eli tällaisen myllyn tai mankelin läpi minua täällä nyt vedetään. Oman ajokorttini suorittaminen on nyt siis edelleen kesken. Seuraavassa postauksessani kerron teille vähän omista kokemuksistani lisää. 

Siihen asti sanon taas hei, se on yhtä hello, hi ja halipatsuippa! 


6 kommenttia:

  1. Se, miksi kirjoitin teoriakoekysymyksiä olevan 30-40 kpl, selviää sitten seuraavassa postauksessani. :-)

    VastaaPoista
  2. Minulle aiheitti ongelmaa Usalaisessa liikenteessä liikennevalojen sijoittelu. Suomessa ne on sijoitettu aina sillä tavalla että pysähdytään ensimmäisenä vastaan tulevan liikennevalon kohdalle. Täällä taas liikennevalot voi olla vaikka keskellä risteystä ja täytyy pysähtyä katuun piirretyn viivan kohdalle. Alussa varsinkin pimeällä oli vaikea hahmottaa mihin pitääkään pysähtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten aivan totta. Liikennevalot sijaitsee vähän missä milloinkin ja amerikkalaiset tuntuvat rakastavan niitä pysäytysviivojaan kadussa. Kaikissa STOP-risteyksissäkin on jokaiselle risteykseen tulevalle kadulle maalattu se oma pysäytysviiva.

      Ja öhöm, uskaltaakohan tässä ennen ajokoetta myöntää, että pari viikkoa sitten ajoin vahingossa päin punaisia, koska en vain kerta kaikkiaan huomannut valoja. Onneksi oli hiljainen aika keskellä päivää, eikä sattunut mitään. Että näin varmoin ottein ajokokeeseen... ;-)

      Poista
    2. Niin ja ajoin sitten parin kolmen päivän päästä saman kohdan uudestaan ja tarkistin, että missä kohtaa ne valot (muka) on. Ja olihan ne, mutta ne olivat vielä jotenkin erikoiset siinä mielessä, että valon väri näkyy vain juuri suoraan edestä katsottuna, ei sivusta, eikä kauhean kaukaa. Missään muualla en ole moisia nähnyt.

      Poista
  3. Mä stressasin ajokoetta viime kesänä niin paljon, että lähti melkein yöunet. Ei auttanut se, että kaikki sanoo ajokokeen olevan niin helppo, että sen läpäsee tyhmempikin. No joo... mutta olihan se aika easy myös mun mielestä, ja mä en ollut ajanut autoa viimeseen 8 vuoteen Suomessa. Meidän kotitaloudessa ei miehellä ole mennyt ihan putkeen, sillä hän läpäisi kaikki kokeet jo elokuussa, mutta sitten joku meni vikaan DMV:n ja maahanmuuttoviranomaisten välisessä tiedonvaihdossa, eikä ajokorttia vieläkään ole tullut! Ja väliaikainen ajolupa (niitäkin papereita on miehellä ollut jo kaksi) on umpeutunut. DMV:ltä vain todettiin, etteivät lähetä enää uutta. :o Ja sanovat, että kyllä se oikea kortti sieltä postista sitten tulee. Niin varmaan...

    Oon muuten samaa mieltä Veikon kanssa - mullakin oli alussa muutamia kertoja vaikeuksia hahmottaa risteyksiä, kun ne valot roikkuvat siellä keskellä. Kerran pimeällä melkein ajoin punaisia päin... Onneksi ei ollut muuta liikennettä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, no onpas teidän kohdalla tosiaan sattunut sählinkiä. Jospa ne joku päivä yllättääkin, ja ajokortti odottaa postilaatikossa. :-)

      Ja tuohon liikennevaloasiaan vastasinkin jo Veikon kommentin alle. Eli samanlaisia kokemuksia on täälläkin...

      Poista