Kaisan kalifornialainen joulukalenteri

Olen käynyt nyt syksyn ajan kerran viikossa eräänlaisessa "kerhossa". Kerho kokoontuu ukkokullan työpaikalla. Oli joulukuun ensimmäinen päivä, kun tepastelin jälleen parkkipaikalta kerhotapaamiseeni. Matkalla kiinnitin huomiotani ihaniin kukkiviin kasveihin jalkakäytävän molemmin puolin ja hämmästelin, että todellakin, elämme joulukuuta ja kasvit vain esittelevät kukkaloistoaan. Ryhdyin ottamaan kukista kuvia ja hetken mielijohteesta postasin ensimmäisen kukkakuvan Facebookiin kuvatekstillä: "Kaisan joulukalenterin 1. luukku." Siitä se ajatus sitten lähti. Aloitin Kaisan kalifornialaisen joulukalenterin, jonka jokaiseen luukkuun yritän kuvata kukkivan kukan vielä näin joulukuussa. 

Joulukalenterini 1. luukun kukka oli tällainen kaunotar.

Tulin siinä samalla sekunnilla siis langettaneeksi itselleni melkoisen haasteen. En nimittäin todellakaan tiedä, onnistunko 24 kukkivaa kukkaa Piilaaksosta joulukuussa vielä löytämään! Ja lintsauslinjalle ei saa lähteä eli aiemmin kuvaamiani kukkia en saa nyt jakoon laittaa. Mutta koska kukat ilostuttivat siinä jalkakäytävää pitkin astellessa omaa silmääni, otin härkää sarvista ja ajattelin yrittää jakaa samaa iloa Facebook-kamuillenikin. Tuli siis extempore pykättyä pystyyn vähän erilaisempi joulukalenteri.

Tämä karkkivärikukka avautui luukusta nro 7.

Se täytyy tässä vaiheessa joulukalenterinpitäjänä paljastaa, että ensimmäiset kymmenen kukkaa tulin löytäneeksi yllättävänkin helposti yhdeltä ja samalta alueelta, ukkokullan työpaikan pihapiiristä kahden eri kerhotapaamisen yhteydessä. Siellä se ukkokulta kukkaniittyjen keskellä töitänsä siis päivät paiskii! :-) Mutta sittenpä onkin ollut jo astetta haastavampaa ja tätä nykyä kuljen silmät selässänikin, jos sattuisi vain uusi kukkiva kukka kohdalle. Jokaisen kalenterikukanhan pitää tietenkin olla erilainen, eihän tässä muuten olisi mitään mieltä. Saa tämä joulukalenterin pitäminen minut siis ainakin mukavasti ulos. Nyt eletään 16. päivää ja tähän saakka kukkia on onneksi löytynyt. 

Myös sen voin jo paljastaa, että jouluaatoksi on kalenteriini sellainen pieni ja ihana jymy-yllätys odottamassa. Se kasvaa meidän omassa kotipihassa. Mutta vielä tässä on monta kalenteriluukun kukkaa kuvattavana ennen sitä. O-ou, saapa nähdä miten minun ja joulukalenterini käy. 

Ja onpa tässä tullut oppineeksi matkan varrella vähän itsekin. Siankärsämöitä on myös keltaisena!

Tästä 9. luukun kukasta tykkäsin itse erityisen paljon ja siksipä nostan senkin postaukseeni mukaan.

Tänä vuonna tällaisen kalifornialaisen joulukalenterin pitäminen onnistuukin, sillä tulemme viettäneeksi ensimmäisen joulun Piilaaksossa. Joulupöperöiden valmistaminen amerikkalaisista aineksista onkin sitten ollut kaikkea muuta kuin Strömssöötä, mutta se olisikin sitten jo ihan oma tarinansa se. 

Mutta hei, nyt minä alan laittamaan lilaa luomeen. Luvassa on Suomi-naisporukan pikkujoulut. Teille sanon jälleen hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!