Kun Suomessa olen jäänyt lomilleni, olen useimmiten vaihtanut välittömästi maisemaa. Olen myös tullut viettäneeksi mahdollisimman paljon aikaa poissa kotikaupungistani niin, että lomapäivien arki poikkeaisi selkeästi työarjesta. Olen saanut viettää aikaani vaikkapa maaseudulla tai tavata sukulaisia oikein ajan kanssa. Ehkä vähän nikkaroida. Nauttia hitaista aamuista.
Noh, ensimmäinen amerikkalainen kesälomani ei sisältänyt mitään näistä. Ensimmäinen kesälomapätkäni oli pituudeltaan kaksi viikkoa. Ukkokultani ei kuitenkaan erinäisistä syistä johtuen pitänyt nyt lomaa samaan aikaan, joten pidempiä reissuja ei tullut tehtyä. Toki hyödynsimme viikonloppuvapaat ja kävimme mm. Tyynenmeren rannassa pitkästä aikaa. Olin haaveillut päivästä biitsillä ja nauttivani tuoretta kalaa tai äyriäisiä valkoviinilasillisen kera meren kuohuja seuraten. Tämän sain onnekseni toteutetuksi ja juuri sillä hetkellä loma oli läsnä, siinä hetkessä.
 |
| Yksi niistä kivoista lomapäivistä. |
Mutta kun kerron lomani loppusisällön, karisevat kala-ateriat väistämättä taustalle. Koska viettäisin lomani kotipiireissä joka tapauksessa, olin asettanut itselleni kaksi päämäärää. Hoidattaa muutamat ajankohtaiset terveyshuolet, käydä vuosittaisissa terveystutkimuksissa saaden ne taas ajantasalle sekä etsiä itselleni uusi mahdollinen kuntosali.
Nythän nimittäin oli sellainenkin tilanne, että toukokuussa olkapäässäni todettiin repeämä. Olkapääni kuntoutus on ollut yllättävän hidasta puuhaa ja niinpä se on rajoittanut liikkumistani aika paljon. Jo alkukesästä silloinen kuntosalijäsenyyteni umpeutui, mutta eipä minusta ollut aiemmin kuntosaleja monipuolisesti testamaan. Nyt kun olkapääni alkaa olla taas niin kuin ihmisillä kuuluukin, niin kuntosalitestauskin tuntui ajatuksena hyvältä ja parin eri saliketjun kokeilu olikin ihan kivaa puuhaa. Mutta aikamoista aikatauluttamista sekin vaati, nimittäin...
Koko lomaani siis leimasivat lukuisat lääkärikäynnit. Uskottekohan edes jos kerron, että kahden viikon lomani aikana minulla oli yhteensä 12 eri lääkäri-, laboratorio- tai fysioterapiakäyntiä! Parhaassa rytäkässä minulla oli yhdeksän eri tapaamista kolmen päivän aikana. Kolme jokaisena päivänä! Ja Piilaakso toi tähän hässäkkään vielä oman pikku vivahteensa. Pahimpana päivänä nuo kaikki kolme peräkkäistä lääkäritapaamista sijaitsivat nimittäin eri kaupungeissa. Sain siis oikeasti ajella autonkumit kuumana kaupungista toiseen ehtiäkseni vastaanotolta toiselle. Huh huh!
Yhdelle lääkärille jo avauduinkin ja sanoin, että minun pitäisi olla lomalla, mutta olen aivan stressissä näistä kaikista terveydenhuoltokäynneistäni. Lääkärini totesi siihen, että kaikkihan on kuitenkin oman hyvinvointisi eteen ja työaikana et olisi näitä kaikkia ehinyt yhtä tehokkaasti tutkituttaa tai hoidattaa. Tämä oli täysin totta ja sai minutkin näkemään tilanteen hyvät puolet. Niin, omaksi hyvinvoinniksihan nämä kaikki tuli otettua kalenteriin, niin lekurikäynnit kuin kuntosalin etsintäkin.
 |
| Lisää lomakuvia ensimmäiseltä amerikkalaiselta kesälomaltani. Harmillisesti painotus oli tätä, eikä tuota biitsiä. |
Yksi ahaa-elämys
Vaikka ensimmäinen kesälomapätkäni olikin tällaista ikävienkin asioiden hoitoa ja haipakkaa, tein loman loppua kohden mielenkiintoisen huomion. Kun kahden viikon loman jälkeen palasin töihin, oli töihinpaluu tosi mukavaa. Oikein jo odotin sitä. Suomessa loman loppuminen tahtoi toisinaan harmittaa ja isoimpana ilona töihinpaluussa olivatkin mahtavat työkaverit. Nyt, kun minulla ei juuri tällä hetkellä muita työkavereita ole kuin pomot, joiden kanssa tulen siis kuitenkin oikein hyvin toimeen, niin töihin palaamisen mielekkyys täytyi tulla pääosin siitä itse työstä. Tärkeä ahaa-elämys itselleni.
Toinen lomapätkä
Niin, palasin siis ihan mieli korkealla takaisin töihin muutamaksi illaksi, minkä jälkeen sain aloittaa toisen pätkän kesälomastani. Vietän sitä tässä parhaillaan, lomailua on luvassa viikko. Tosin tämä on vähän sellainen loman kevytversio, sillä työsähköposteja hoidan pari tuntia päivässä kotoa käsin.
Mutta tämän toisen lomani sain aloittaa ihanalla pienellä tuulettumisella, sillä olimme varanneet pienen mökin keskeltä ei mitään pidennetyn viikonlopun ajaksi. Mökki sijaitsi kahden kalifornialaisen kansallispuiston, Sequoia ja Kings Canyon, liepeillä ja päivisin kävimme tutustumassa näihin meille vielä uusiin ja kokemattomiin kohteisiin. Iltaisin kuumeni grilli. Se oli ihanaa lomaa se!
 |
| Kyllä näissä kansallispuistomaisemissa mieli lepäsi. |
 |
| Kävimme myös töllistelemässä maailman suurinta puuta. Tämän punapuun rungon halkaisija on 11 metriä ja ympärysmitta 31 metriä. Paksuimman oksan halkaisija on 2 metriä. Puun arvellaan olevan 2 200 vuotta vanha, joten maailman vanhin puu se ei ole, vaikka iso jytky onkin. |
Summa summarum
Tulin todenneeksi ensimmäisestä lomapätkästäni, etten moista lomaa muista ennen viettäneenikään. Ei se oikein edes tuntunut lomalle. Tämän toisen loman kohdalla on onneksi ollut jo ihan lomafiilis. Maisemanvaihto teki terää. Tosin huomennahan minulla on taas kolme terveydenhuollon ammattilaisen tapaamista saman päivän aikana, mutta jospa kestän sen.
Tulin siis väistämättä verranneeksi hiukan Suomessa ja täällä Kaliforniassa pitämiäni kesälomia. Yhden eron huomasin myös kesäloman odotuksessa. Suomessahan se oli aina oma jännitysmomenttinsa, että millainen sää sattuu napsahtamaan omalle loma-ajalle. Täällä säätä ei tarvinnut jännittää, sillä luvassa oli ja on edelleen tasaisen aurinkoista. Hienoa, että Suomenkin suvi tuntui tänä vuonna hellivän lämmöllään ja jopa useamman viikon ajan.
Tällaisia mietteitä tällä kertaa. Nyt sanon taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti