Ihana, mutta raskas Suomi-reissu takana

Olen palannut alle vuorokausi sitten Suomesta Kaliforniaan. Olen puhki. Olen yhtä puhki kuin tanssijan villasukka päkiän kohdalta. Töistä minulla toki oli vapaata, mutta lomaksi en Suomessa viettämääni aikaa menisi kutsumaan. Kahdeksan päivää minuuttiaikataulua. Liki loputtomalta tuntuva lista hoidettavista asioista. Mutta nyt on uudet passit kourassa ja monta muutakin asiaa vähemmän rempallaan.

Hyvin "Suomi-lomani" tilannetta kuvaa, että olin ottanut mukaani kaksi kasvonaamiotakin. Kuinka ne olisivat ihanaa hemmottelua saunomisen päätteeksi, saisi rentoutua vielä löylyjen jälkeenkin. Katin kontit! Kasvonaamiot matkasivat avaamattomina takaisin Kaliforniaan.

Mikä sitten aiheutti moisen lukujärjestysmäisen ohjelman koko ajalle? Hoidettavia asioita oli yksinkertaisesti niin paljon. Ja yhtenä tärkeimmistä oli Suomessa asuvan läheisen hyvinvointi, joten se selittänee teillekin miksi halusin revittää itsestäni sen 100 % irti. Tai vähän enemmänkin.

Takana on siis ihana, mutta raskas reissu. Niin mahtavaa kuin ystävien ja sukulaisten näkeminen onkin, niin kaikkien tapaamisten aikatauluttaminen muun ohjelman oheen on kuitenkin melko kuluttavaa. Ja kun settiin lisätään vielä jet lagin tuomat heikot yöunet, niin ylikierroksillehan siinä lopulta virittyy. Nyt pääsenkin täällä Piilaaksossa sitten välittömästi takaisin töihin "rentoutumaan", ha hah!

Pala syyskuista Suomea. Kaunista. Tätä maisemaa olisi voinut jäädä ihastelemaan pidemmäksikin aikaa, mennä rannalle istuksimaan ajan kanssa. Mutta en ehtinyt, koska aikataulut.

Lopuksi vielä pari mieleenjäänyttä havaintoa:

Suomessa tuntui olevan jopa uinuvan rauhallista joka paikassa. Ihmisiä ei ollut oikein misssään. Ei maanteillä, ei kaupunkien keskustoissa. Ainoa paikka, jossa näin porukkaa pieneen tungokseen asti oli Citymarketin Mammuttimarkkinat. Suomalaiset ja venäläiset hamstrasivat halpaa kahvia. 

Ja kun sitten palasi tänne Piilaaksoon, niin jälleen kerran paikallinen liikenne tuntui ensipuraisultaan hektiselle ja jopa äkkipikaiselle. Autoja on paljon ja joka paikassa. Reagointiaikaa vähemmän. Mutta sekaan vain on mentävä.

Ihana ja hauska huomio oli sekin, että nyt jo useampi ystävistämme pyysi kertomaan terveisiä myös Gordo-kissalle. Meidän ihanalle vakiovieraallemme naapurista. Kyllähän tämä katti sulattaa sydämet ympäri maapallon!

Gordo kerällä.

Mutta hei, nyt alan valmistautumaan työkuvioihin, joten teille sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!