Ulkosuomalaisen koronahoidosta Suomessa

Viime postauksessa avasin pohdintojani mahdollisesta matkasta Suomeen näin USA:ssa asuvana ulkosuomalaisena ja koronaviruksen jyllätessä täällä meillä päin vielä täyttä häkää. Yksi pohdinnoistani kosketti ulkosuomalaisen asemaa näin pandemian aikana, mikäli hän matkustaisi Suomeen, sairastuisi koronaan ja tarvitsisi siihen sairaalahoitoa. Millaisia kustannuksia siitä olisi luvassa? Jotkut amerikkalaiset terveysvakuutukset voivat kattaa koronan aiheuttaman sairaalahoidon ulkomailla, mutta oma vakuutuksemme kattaisi ulkomailla, eli tässä tapauksessa Suomessa, ainoastaan päivystyskäynnin, ei jatkohoitoa. Tiedustelin koronan vaatiman sairaalahoidon korvaavuutta myös eräältä isolta kansainväliseltä matkavakuutusyhtiöltä. He eivät tällä hetkellä myy vakuutuksia, jotka korvaisivat matkustajan joutumisen sairaalaan ulkomaanmatkallaan vallitsevan pandemian vuoksi. Näiden valossa mahdollisten sairaalapäivien kustannukset Suomessa jäivät minua siis yhä pohdituttamaan, sillä useimmitenhan me ulkosuomalaiset emme enää kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Voisiko mahdollisesta sairaalahoidosta tulla siis kalliskin tikki?

Ystäväni kommentoi kuitenkin postaustani. Hänellä oli käsitys, että Suomen tartuntatautilaki turvaisi maksuttoman hoidon koronaviruksen tapauksessa myös ulkosuomalaisille. Hän ei kuitenkaan ollut varma asiasta, joten pengoin asiaa tarkemmin. Ja pientä penkomista se sitten todella vaatikin. Varsinaisen tartuntatautilain pykälistä en löytänyt suoraan ulkosuomalaisen roolia maksajana. Ainoastaan seuraavan johtolangan:

80 § Asiakasmaksut

Tartuntatautien torjunnasta, tutkimuksesta, hoidosta ja lääkkeistä kunnallisessa terveydenhuollossa perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992). (Lähde Finlex.fi, Tartuntatautilaki)

Kyseinen laki antoi puolestaan seuraavaa tietoa:

24 § Muulta kuin Suomessa asuvalta perittävä maksu

Muulta kuin Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.

Amerikkalaisen hätäensiavun hoitohuone epäillylle koronapotilaalle (käytön jälkeen). Jouduin tutkimuksiin huhtikuussa, mutta onnekseni koronatestin tulos oli negatiivinen.

Lopulta ajauduin Kuntaliiton koronaviruksen tiedotussivuille ja sieltä löysin kaipaamani vastauksen. Kysymys ja siihen vastaus kuuluivat usein kysyttyjen kysymysten listalle:

Onko koronavirusepäilyn tutkimus asiakkaalle maksutonta (asiakasmaksulain 5 § 4 kohta)?

Yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen ovat asiakkaalle maksuttomia, sillä koronavirus on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi (ks. tartuntatautiasetus 1 § 14 kohta). Maksuttomuus ei koske matkoja terveydenhuollon toimintayksikköön, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla pl. mahdollinen siirtokuljetus toimintayksikköjen välillä. Tutkimus on maksutonta riippumatta siitä, osoittautuuko testitulos positiiviseksi vai ei. Sen sijaan hoito on maksutonta vain, jos testitulos on positiivinen.

Henkilö, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, saa koronaviruksen tutkimuksen ja hoidon Suomessa maksutta. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat hakea valtion korvausta Kelasta. Tavallisesti valtion korvaus edellyttää hoito-oikeustodistusta, eli eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai Kelan myöntämää todistusta oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sen puuttuessa on hoidon kustannukset voitu periä potilaalta itseltään. Kela ei kuitenkaan edellytä tätä koronaviruksen tutkimuksen ja hoidon tapauksessa. Hoito-oikeustodistuksen puuttuessa valtion korvauksen saamiseksi riittää, että korvaushakemukseen merkitään, että kyse on koronaviruksen tutkimuksesta ja/tai hoidosta. 

Kuntia ja sairaanhoitopiirejä kuitenkin suositellaan ennen valtion korvauksen hakemista selvittämään, onko henkilöllä koronaviruksen tutkimuksen ja/tai hoidon kattava vakuutus. (Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/koronavirus)

Ehkä hyödyksi muillekin

Itselleni tämä tieto oli uutta, joten ajattelin sen kiinnostavan muitakin ulkosuomalaisia ja/tai heidän lähiomaisiaan. Pykälien taustalla on varmastikin ajatus, että kaikki tartuntatautia Suomessa sairastavat saataisiin todella hoidon piiriin, oli siihen taloudellisia mahdollisuuksia tai ei. Näin pienennetään riskiä, että sairastuneet tartuttaisivat lisää maan muita kansalaisia. Ja vaikka hoito Suomessa siis korvattaisiinkin valtion toimesta myös ulkosuomalaiselle, ei tämä tietenkään vähennä riskejä itse matkustamisessa. Jokainen joutuu puntaroimaan omat riskinsä edelleen. Ja tuskin kukaan ulkosuomalainen tämän hoidon korvaavuuden perusteella tekee lopullista matkaanlähtöpäätöstään, siihen vaikuttavat ihan muut syyt. Itse stressasin muiden muassa tästäkin koronahoidon korvaavuusasiasta, mutta nyt on sitten yksi kysymysmerkki mielessä vähempänä. Päätöstä lähteäkö syksyllä Suomeen vai ei, en kuitenkaan vielä ole tehnyt. Jospa kuitenkin joku teistäkin saisi postauksestani lisää tarvitsemaansa infoa.

Meillä täällä Kaliforniassa tosiaan edelleen karanteenimaiset olot jatkuvat viruksen vuoksi. Asuinkaupunkimme pormestari julkaisi eilen sunnuntaina sosiaaliseen mediaan postauksen, joka toisaalta vähän hätkähdytti:

"Congratulations! We just finished 124 days of sheltering-in-place; that’s just over ONE-THIRD of a year!"

Eli meillä näitä poikkeusoloja on nyt lusittu jo yli kolmannes koko vuodesta 2020! Ja samoilla linjoilla jatketaan, kunnes virus saadaan jonakin kauniina päivänä talttumaan täälläkin. Koettakaamme pysyä terveinä!

Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

(Edit 20.7.2020) Kelan sivuilta usein kysyttyjen kysymysten kohdalla koronaviruksen hoidosta ulkosuomalaisen kohdalla annetaan kuitenkin täysin risteävää tietoa: Asun EU-maiden ulkopuolella, mutta olen Suomen kansalainen. Mikä on oikeuteni saada hoitoa Suomessa, jos sairastun Suomessa vierailuni aikana, ja mitä hoito maksaa?

Jokaisella on oikeus saada kiireellistä hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, mistä maasta tulee tai minkä maan kansalainen on. EU- ja Eta-maiden, Sveitsin ja Australian ulkopuolelta tulevilla ei pääsäännön mukaan ole oikeutta muuhun kuin kiireelliseen hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Suomen kansalaisuus ei ole peruste sille, että muuta kuin kiireellistä hoitoa voisi saada. Jos tarvitset hoitoa koronaviruksen vuoksi, joudut maksamaan kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset itse. Voit myös käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluja omalla kustannuksellasi.