Tossut yöpöydän alla ja muita varotoimia maanjäristyksien varalle

Olen kirjoittanut blogissani Pohjois-Kalifornian monista luonnonkatastrofeista tai niiden uhkista. Näitä ovat olleet esimerkiksi vakava kuivuus, maastopalot ja maanvyöryt. Nämä eivät valitettavasti ole asuinalueemme ainoat luonnonkatastrofiuhkat, sillä San Francisco Bay Area, Piilaakso mukaan lukien, sijaitsee myös erittäin maanjäristysherkällä alueella. San Franciscon ja Piilaakson alueella on kahden ison mannerlaatan (Pohjois-Amerikan laatta ja Tyynenmeren laatta) liitoskohta, mikä maanjäristyksiä aiheuttaa. Lisäksi alueella on useita siirrosvyöhykkeitä, joista nimeltään ehkä kuuluisimpana San Andreasin ja Haywardin siirrokset. Yhdysvaltojen koko länsirannikko kuuluu yhtenä osana Tyynenmeren tulirenkaaseen (The Ring of Fire, Pacific Ring of Fire). Tämän tulirenkaan alueella tapahtuu 90 % kaikista maailman maanjäristyksistä ja siellä sijaitsee 75 % maapallon aktiivisista ja nukkuvista tulivuorista. 

Tyynenmeren tulirengas. Vyöhyke on hevosenkengän muotoinen ja 40 000 km pitkä.
Kuvakaappaus: mirror.co.uk. Image: Universal Images Group Editorial

Siirroksia (faults) San Francisco Bay Arealla. Laskettu todennäköisyys vähintään 6,7 magnitudin maanjäristyksestä vuoteen 2043 mennessä San Andreasin siirroksen kohdalla on 22 % ja Haywardin siirroksen kohdalla 33 %. Lähde: usgs.gov.

San Andreasin siirroksen alueella on tapahtunut viisi huomattavan voimakasta maanjäristystä, joista seuraavat 1900-luvulla tai sen jälkeen:

- San Franciscon maanjäristykset vuonna 1906 (voimakkuus 7,8 M) ja vuonna 1957 (5,7 M)

- Loma Prietan maanjäristys 1989 (6,9 M)

- Parkfieldin maanjäristys vuonna 2004 (6,0 M) tuntui koko osavaltiossa ja myös San Franciscon alueella. 

On ennustettu, että Kaliforniaan odotetaan seuraavaa jättijäristystä tapahtuvaksi ennen vuotta 2050. Niinpä mekin olemme joutuneet täällä asuessamme varautumaan mahdolliseen isompaan maanjäristykseen erilaisin keinoin. Ja tuleehan niitä toki pienempiäkin järistyksiä. Näistä varotoimista joitakin poimintoja seuraavaksi:

Survival kit eli selviytymisreppu

Suosituksena on kasata maanjäristyksen varalle ns. selviytymisreppu. Sitä tulisi säilyttää ei suinkaan varaston perukoilla, vaan helpossa paikassa, josta sen saa nakattua nopeasti selkäänsä. Reppuja olisi hyvä olla kaksi kappaletta, toinen kotona, toinen autossa. Kotona oleva reppu ei nimittäin auta, jos maanjäristys sattuu ajanhetkenä, jolloin olet töissä, kaupassa, liikenteessä jne. Repun tärkein tarvike on N95-tasoa olevat hengityssuojaimet, jotka suodattavat minimaalisen pienet savu-, tuhka- ja muut hiukkaset. Sitten repussa olisi hyvä olla mm. taskulamppu, patterikäyttöinen radio tiedotuksien kuunteluun, aurinkokennolla ladattava laturi, jos kännykkäverkkoa sattuu olemaan ja jos ison järistyksen tapauksessa aurinko sattuu savu- ja tuhkapilven läpi maankamaralle asti paistamaan. Lisäksi olisi hyvä varata perushygieniatarvikkeita vessapaperista lähtien, lääkkeitä ja ensiapupakkaus sekä lämmintä vaatetta. Myös käteistä on suositeltu varaamaan ja nimenomaan pikku seteleinä. Tämä sen vuoksi, että jos joku kauppa sattuu olemaan auki, eivät maksukortit mitä tödennäköisimmin toimi ja pienet setelit auttavat ostoksien teossa.

Lisäksi kotona tulisi aina olla reilusti vettä ja kuivamuonaa, näitä ainakin kolmeksi vuorokaudeksi. Myös autossa on hyvä pitää vesivarastoa. Voimakkaamman maanjäristyksen tapauksessa on syytä varautua, että vesi ja sähköt ovat poikki. Samoin olisi meidän tapauksessamme taloomme tulevan kaasuputken laita eli ruoan lämmitystä kannattaa harkita esimerkiksi retkikeittimin tai kaasugrillein. Auton bensatankki on suositeltu pitämään aina vähintäänkin puolillaan (joo, meillä ei kyllä ole), jotta mahdollinen evakuoituminen (mikäli tiet ovat ajokunnossa) alueelta onnistuu.

Kuinka maanjäristyksien uhka tulisi sitten ottaa huomioon ihan arjessa kotona?

Huonekalujen asettelu

Maanjäristysriski olisi hyvä huomioida myös kodeissa ihan huonekalujen ja sisustuselementtien asettelussa. Jos yksittäisessä huoneessa on reilusti tilaa, jolloin kalusteilla olisi useampikin sijoitteluvaihtoehto, voi kuitenkin olla aiheellista punnita laittaako edelle kalustesijoittelussaan feng shuin vaiko turvallisuuden maanjäristyksiä silmällä pitäen. 

Esimerkiksi sänkyjä ei tulisi koskaan asetella suoraan ikkunan alle tai sen eteen, sillä ikkunoiden rikkoutumisvaara maanjäristyksissä on kohtalaisen iso. Joskus elokuvissakin nähtyjä, suoraan sängyn yläpuolelle kattoon aseteltuja peilejä kannattaa myös harkita vakavasti. Kattopeili nimittäin toimii lähinnä giljotiin tavoin, jos maanjäristys osuu yöaikaan kohdalle.

Isoja kehyksellisiä peilejä ei myöskään tulisi laittaa nojaamaan seinää vasten niiden kaatumisvaaran vuoksi, vaan ne tulisi pultata seinään kiinni. (Joo, meillä lukuisten muuttojenkin vuoksi iso pukeutumispeili nojaa seinää vasten.) Lisäksi kaikki korkeat paikat, kuten vaikkapa kirjahyllyn päälliset tulisi pitää vapaina lasisista maljakoista tai pulloista. Jos maa vavahtelee kunnolla, tulevat nämä lasiesineet taatusti alas ja särkyvät lattialle.

Ja tosiaan, kuten otsikossanikin jo mainitsin, yöpöydän alla suositellaan pitämään paksupohjaisia kenkiä sille varalle, että maanjäristys sattuu yöllä. Tällöin olet nimittäin paljasjaloin tai sukkajalassa sängyssä, mutta makuuhuoneen lattia voi olla täynnä sirpaleita rikkoutuneista ikkunoista tai peileistä. Jotta et siis joutuisi kävelemään niiden yli avojaloin ja vieläpä pimeässä, jos maanjäristys on katkaissut sähköt, niin paksupohjaiset kengät tulevat tarpeeseen.

Tossut valmiina. On ollut tarkoituksena upottaa myös sukat kenkiin odottamaan, taidankin tehdä sen näillä näppäimillä.

Aina et välttämättä satu olemaan sisätiloissa maanjäristyksen sattuessa. Täällä Kaliforniassa monilla on pihoillaan uima-allas ja helleaikoina, eli ison osan vuodesta ne ovat kovassa käytössä. Uima-altaat ovat vaarallisia paikkoja maanjäristyksen sattuessa. Järistys voi aiheuttaa uima-altaaseen isoja aaltoja, joiden vietäväksi uimari sitten täysin yllättäen joutuu. Hukkumisen riski on suuri. Myöskin tiheästi parkkeeratut parkkipaikat voivat olla vaarallisia, sillä ison järistyksen tapauksessa autot voivat pomppia holtittomasti omilta paikoiltaan. Riskinä voi olla puristuminen kahden auton väliin.

Perussäännöt kuinka toimia järistyksen sattuessa

Täällä toimintatavat maanjäristyksen sattuessa opetetaan lapsille jo pienestä pitäen lastentarhoissa ja kouluissa. Oikeaoppista toimimista myös harjoitellaan säännöllisesti ja ihan konkreettisesti. Alla olevassa kuvassa on asuinkaupunkimme turvallisuusosaston Department of Public Safety jakama muistutus perusohjeista miten toimia maanjäristyksen aikana:

Lisäksi meidän ulkosuomalaisten, joilla on läheisiä Suomessa, olisi hyvä tehdä Suomen Ulkoministeriöön matkustusilmoitus. Toki kanava on tehty lähinnä lomamatkailijoita varten, mutta ulkomailla pysyvämmin asuvat voivat tehdä ilmoituksen toistaiseksi voimassaolevana ja näin on myös suositeltu. Jotkut ulkosuomalaiset ajattelevat matkustusilmoituksesta mielestäni aika naiivisti, että mitäpä sitä etukäteen sijaintiaan maailmalla ilmoittelemaan. Että minähän voin sitten kännykällä pirauttaa koto-Suomeen läheisille katastrofin sattuessa, että heipparallaa kunnossa ollaan. Niin. Jos esimerkiksi se todella iso maanjäristys tulee, niin silloin tuskin on minkäänlaista verkkoa millä soitella, tai jos on, niin se on tupaten ruuhkautunut, koska kaikki muutkin yrittävät tavoittaa läheisiään samaan aikaan. Ei matkustusilmoituksen tekemisestä ainakaan mitään haittaa ole. Päinvastoin. Sitä kautta olen saanut itse muitakin Suomen ministeriön tiedotteita, esimerkiksi evakuointitarvekyselyn pandemian iskiessä keväällä 2020.

No onko maa täällä yli 6,5 vuoden aikana asuessamme järissyt?

Onhan se ja useampaankin kertaan. Muistan, kun jo heti ensimmäisenä vuonna heräsin pariinkin kertaan keskellä yötä, kun sänky keinui. Ukkokulta ei herännyt kumpaankaan, paitsi minun sitten alkaessa pukkia häntä kylkeen. Mutta Piilaaksossakin voi onnistua asumaan vaikka vuosia, eikä koskaan noita maantärähtelyjä syystä tai toisesta edes huomaa. 

Nyt alkuvuodesta 2021 sellaisia pieniä maanjäristyksiä, suuruudeltaan noin 3 M on ollut täällä jo useita, mutta ne ovat omalta kohdaltani jääneet tuntematta. Vähän ironista kyllä, kun olin päättänyt jo tämän seuraavan postausaiheeni, niin viime lauantainahan meillä järisi maa sitten jo vähän voimakkaammin! Järistyskeskus oli meiltä vain noin 40 mailia etelään ja järistyksen suuruus oli ensiarvion mukaan 4,5 M, mutta tarkentui sitten 4,2 magnitudiksi. Järistys kyllä tuntui huomattavasti isommalle. Olimme katsomassa ukkokullan kanssa elokuvaa kotisohvalla makoillen ja yhtäkkiä sohva allamme otti ihan reilua heijausliikettä. Pienempiä jälkijäristyksiä tuli ilmeisesti kaikenkaikkiaan viisi kappaletta, mutta niitä emme enää huomanneet. Ilmeisesti meidän keittiön seinässä ollut pieni ja jo kertaalleen paikattu hiushalkeama tuli nyt järistyksen myötä näkyviin. Aiemmin emme olleet kyseistä halkeamaa edes huomanneet.

Tässä meidän viime lauantain maanjäristys Googlen kartalla. Maanjäristyskeskus on tuo punainen piste, me asumme tuolla sinisessä pisteessä, välimatkaa noin 65 km. Maanjäristysherkällä alueella oleskellessa voi olla hyödyllistä asentaa puhelimeen maanjäristyksiä raportoiva sovellus. Nykyään myös ihan Googlen hakutoiminnolla, kirjoittamalla hakukenttään earthquake, saa oman alueen maanjäristyksen tiedot nopeasti. Tämä kylläkin edellyttää, että nettiyhteys vielä toimii laitteissasi. 

Autotallimme lattiaa halkoo tällainen halkeama lähes koko autotallin pituudelta. Maanjäristysten tekosia. Puolen litran vissypullo tuomassa mittakaavaa.

Minulla on aikaisempaa kokemusta huomattavasti voimakkaammistakin maanjäristyksistä. Ensimmäinen niistä sattui lomamatkalla Rhodoksella Kreikassa ollessani alle 10-vuotias ja toinen nyt aikuisiällä Kiotossa Japanissa. Molemmat olivat voimakkuudeltaan +/- 6 magnitudia ja saivat aikaan majapaikkani seinän repeilemisen. Rhodoksella ratkesi hotellin betoniseinä, Kiotossa paikallisen ryokanin eli majatalon paperinen liukuoviseinä. Ehkä näistä aikaisemmista kokemuksista johtuen itse en ole mitenkään paniikkivaihde päällä maanjäristysten suhteen, mutta totta kai olemme varautuneet ja nämä varotoimet ovat arkea meillekin. Tulikin mieleeni, että olisi syytä vaihteeksi tarkistaa, onko meidän varastoiduissa kuivamuonissa jo päivämäärät päässeet menemään vanhoiksi...

Summa summarum

Tässäpä oli hiukan yleiskatsausta asuinalueemme maanjäristysherkkyydestä sekä joitakin poimintoja, kuinka maanjäristyksiin olisi järkevää varautua. Varustautumisenhan voi käytännössä viedä kuinka pitkälle tahansa, sillä eiköhän taivas ole rajana tässäkin asiassa. Tietysti toivoa täytyy, ettei sitä jätti-isoa maanjäristystä olisi tulossa.

Kun meillä on täällä nyt vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta maa järähdellyt useita kertoja tällaisina pienempinä järistyksinä, aiheutti se tietenkin ihmisissä huolta, että ennakoivatko ne nyt sitä jättimäistä maanjäristystä alueelle tulevaksi. Viime lauantaina tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen eräässä uutislähetyksessä haastateltiin paikallista maanjäristysasiantuntijaa. Hänen kantansa oli, etteivät pienet maanjäristykset välttämättä ennusta isompaa tulevaksi. Pienet maanjäristykset ennemminkin helpottavat näiden mannerlaattojen liikkeestä syntyvää painetta vähitellen, mikä on hyvä asia.

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tällä kertaa ja sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

PS. Tarkistin meidän kuivamuonat. Päiväystä on jäljellä vuoteen 2047! :-D