 |
| Muuttokaruselli odottakoon. Kuvassa perinteinen karuselli. |
Päivä huvipuistossa
Ukkokullan työpaikka järjesti viime viikolla eräänlaisen virkistyspäivän, jonne sai ottaa mukaan perheenjäsenetkin. Virkistyspäivään kuului pääsyliput läheiseen Great America -huvipuistoon. Itselläpä ei ollut tuolla tullut käytyäkään ja olinkin luullut sitä jostain syystä tähän asti ainoastaan vesipuistoksi. Vesipuistopuolikin sieltä kyllä näytti löytyvän, mutta me keskityimme perinteisiin huvipuistolaitteisiin.
Viikonloppuisin paikka on kuulema survottu täyteen porukkaa, mutta keskellä viikkoa jonoja ei ollut useimpiin laitteisiin kovinkaan pitkästi. Oikein mukava hurvittelupäivä siitä tulikin ja ylitin itseni, sillä uskaltauduin piiiitkästä aikaa melko hurjiinkin vuoristoratoihin. Eräiden aikuisiällä koettujen tivolikokemusten jälkeen minusta nimittäin tuli täysin nössö, mitä huvipuistolaitteisiin tulee. Nyt kuitenkin uskaltauduin jopa moniin eri vuoristoratoihinkin. Yhdestä vuoristoradasta sainkin sitten vasta jälkeenpäin kuulla, että vauhti laitteessa yltyy aina nopeuteen 90 km/h! OMG! Ja kyllä siinä vauhdissa kuulkaas letti lepatti! Ei käynyt muuttolaatikko mielessä kertaakaan!
 |
| Tässä yksi vuoristoradoista, Psycho Mouse nimeltään. Tulipa vain mieleen, että kukakohan näiden laitteiden nimiä oikein keksii ja missä mielentilassa? :-D |
Samppanjaklubi
No sitten tuli viikonloppu, joka olisi tietenkin ollut erinomaista pakkausaikaa. Mutta ei. Sain houkuteltua ukkokullan pieneen reissuun Kalifornian pohjoisimpiin osiin. Siellä oli meille vielä monia käymättömiä upeita paikkoja (ks. seuraava kappale) ja kappas vain, matkan varrelle osui myös Korbelin samppanjatila Korbel Champagne Cellars. Koska kyseessähän on lähestulkoon nimikkotila minulle, Korpelalle, kjäh kjäh, on tämä paikka kutkuttanut käydä jo kauan. Nyt siihen tarjoutui sitten oiva tilaisuus ja niinpä olimme lauantaina jo muutamaa minuuttia vaille paikan aukeamista ovenrivassa kiinni. Suomalaiset! ;-)
 |
| Korbel Champagne Cellars. Ja hei, jätetään tuon Champagne-termin puolustaminen ranskalaisille. Ei puututa nyt siihen. ;-) |
Ja niinhän siellä sitten kävi, että menin ja liityin Korbelin samppanjaklubiinkin. Hi hii! Nyt meille sitten tulee pari kertaa vuodessa laatikollinen erilaisia samppanjoita kotiovelle. Osa sellaisia, joita ei tavallisista kaupoista saa. Joten hei kamut ja tulevat Suomi-vieraat, saatamme tarvita niiden maisteluissa teidänkin apuanne. ;-) Lisäksi saamme klubijäseninä alennusta viinitilalla paikan päällä ja viinitilan nettikaupasta tehdyistä ostoksista sekä kutsuja viinitilan järjestämiin erikoistapahtumiin ympäri vuoden. Ja hei, ihan vaan tiedoksi, että ei tällainen samppanjaklubi ole mitenkään huippukallis harrastus, vaikka hienolta kalskahtava nimi voisi helposti niin antaa ymmärtääkin.
 |
| Maistiaisiin Korbelin tilalla kuului myös erikoisempi tummanpunainen, Pinot Noir -rypäleestä valmistettu samppanja. Juoma on parhaimmillaan ruoan kanssa nautittuna, eikä niinkään seurustelujuomana, minkä voin kyllä itsekin tätä punaista kuovuvaa maistettuani allekirjoittaa. |
Ajoimme päin puuta!
Yksi Pohjois-Kalifornian käymättömistä paikoista oli Leggettissä sijaitseva Drive-Thru Tree Park. Nimensä mukaisesti puistossa on siis puu, jonka läpi voi ajaa autolla! Ja nyt ei tarvitse lukijoideni tulla onnettomiksi puun kohtalosta, sillä kyseinen punapuu oli edelleen elossa ja voi ihan vihreästi. Meninkin sitten poseeraamaan puun sisään puuhun käsilläni nojaten ja sain todisteeksi puun "hengittämisestä" kivat pihkaläntit käsiini. Puu siis elää ja voi hyvin.
 |
| Joku toinen ajamassa puun läpi. |
Kerrankin meillä oli muuten tuuria, kun jonotimme autoletkassa Drive-Thru Tree Parkiin, sillä ainakin viisi tai kuusi edellämme jonossa olevaa autoa olivat kokoa amerikkalainen jätti. Puiston nettisivuillakin mainittiin, että jos ehdottomasti haluaa ajaa puun läpi, niin kannattaa tulla pienemmällä autolla, isot eivät tulisi mahtumaan. Myös puiston portilla pääsymaksun (5 taalaa/auto) rahastava puistonvartija kertoi jokaisen auton kohdalla aikaisemmat kokemukset, tulisiko kyseinen automalli puun reiästä mitä todennäköisimmin mahtumaan vai ei. Ja koska edellämme ajavat olivat päättäneet ohjeista piittaamatta lähteä niillä laivoillaan liikenteeseen, niin jokainen meidän edellä joutui ottamaan reitin numero 2, jolla pääsi reikäpunapuun läheiselle parkkipaikalle, mutta ei ajamaan itse puun läpi. Tai olisihan sitä läpiajoa toki saanut omalla vastuullaan yrittää... Niinpä edessämme oleva autojono suli olemattomiin ja pääsimme ilman jonoja ajamaan reittiä numero 1 suoraan puuhun, sen varsinaisessa merkityksessään. :-)
 |
| Tässä kuva, kun olemme itse ajamassa puun sisään. Huomatkaa puutunnelin sivuseinämissä näkyvät raapiutumat. Ehkä joku on sellaisella laivankokoisella autolla sitten joskus yrittänyt... |
Tähän väliin pieni tietoisku: Eri puolilla Pohjois-Kaliforniaa sijaitsee kolme punapuuta, joiden läpi voi ajaa autolla. Lisäksi Yosemiten kansallispuistossa on tielle kaatunut puu, johon on tehty reikä liikennöinnin jatkamiseksi. Nämä kaikki puut sijaitsevat noin neljän tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta ja Piilaaksosta. Toisin kuin luullaan, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta pohjoiseen sijaitsevassa Muir Woodsissa ei ole läpiajettavaa punapuuta, vaikka se supersuosittu punapuumetsä valtavine puineen onkin. Muir Woodsin nettisivuilla tätä yleistä luuloa oikaistaan usein kysyttyjen kysymysten kohdalla.
Lisäksi kävimme viikonloppuna kohteissa Glass Beach ja Bowling Ball Beach, Van Damme State Parkin pygmimetsässä, Ukiahin prostituoitujen muistolaatalla sekä 10 000 buddhapatsaan temppelissä. Reittimme kulki niin, että ajoimme maailmankuulua Highway 1 -tietä sen pohjoiseen päätepisteeseen.
 |
| Glass Beach, entinen kaatopaikkajätteen laskupaikka, nykyinen nähtävyys. Aikoinaan tälle rannalle on siis kipattu rekkalasteittain kaatopaikalta siirrettyä lasi- ja posliinijätettä, jonka meren kuohut ovat sitten hioneet ja lopulta syntyi kaunis nähtävyys. Halutakseen nähdä tämän "lasirannan", kannattaa tämän hetkisten tietojen ja omien havaintojenikin mukaan pitää kiirettä. Lasia ei ole rannalla enää kovinkaan paljon. Luonnollisesti meri huuhtoo lasinsiruja koko ajan mukaansa. Lisäksi paikallisen tarjoilijan mukaan ihmiset kuulema keräävät jopa sankokaupalla näitä hioutuneita lasinsirpaleita mukaansa. Toisen paikallisen kertoman mukaan, yhdessä vaiheessa kaupunki olisi myllännyt rannan kauhakuormaajalla piilottaakseen tai hävittääkseen siruja, sillä ihmiset olivat loukanneet jalkapohjiansa rannalla astellessaan. |
Jääpalat kuumana perunana
Niin, ja ehdinhän minä käydä tässä viettämässä hiukan tyttöjen iltaakin. Illan aikana nousi yhdeksi puheenaiheeksi viime postaukseni. Kirjoittamani jääpalojen juomakelvottomuus oli aiheuttanut kovasti hämmennystä ja jääpala-aiheesta tuli kuuma peruna. Niinpä tarkistin kotona tällä hetkellä olevan jääpalapussin, eikä juuri kyseisessä pussissa ollutkaan mainintaa, etteikö jääpaloja voi käyttää suoraan juomiin. Ja hei, koska tämä on USA, niin mikäli jäitä ei voisi juomissa käyttää, se kyllä todellakin olisi mainittu! Muutenhan se olisi oitis oikeusjuttu. ;-) Eli nähtävästi jääpaloja löytyy molempia, sekä juomakelpoisia että -kelvottomia. Kannattaa siis tarkistaa pussin tekstit ennen käyttöä.
 |
| Tässä vielä yksi kuva Great America -huvipuistosta. Viihtyisyyteen on panostettu mm. suihkulähtein ja kukkaistutuksin. |
Hurvittelujen seurauksena muuttohoppu alkaa N-Y-T, nyt!
Kun tätä postaukseni viihdykelistaa katsoo, niin kyllä sitä näköjään aika moneen paikkaan ihminen muutamassa päivässä ehtii, kun oikein haluaa vältellä muuttopakkauspuuhia! Hah-hah-haa. Ja nythän minä onneton innostuin vielä tätä blogiakin kirjoittamaan, vaikka hommat painaisi päälle täyttä häkää. No, nyt muuttoon on enää kolme yötä, joten nyt nämä iloiset hurvittelut taitavat kostautua sillä perinteisellä viime hetken hopulla. Palataanpa taas, nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti