 |
| Mallikappale Waymon aulassa. |
Ukkokullan kaveri on töissä Waymolla, Googlen alaisessa yrityksessä, joka näitä itseajavia autoja on kehittänyt ja kehittää edelleen. Niinpä ukkokulta kerran kysäisi, onko noiden Waymo-autojen kyytiin mahdollista päästä tämän kaverin kanssa. Ja sehän onnistui! Jippii! Minähän änkesin totta kai mukaan!
Kaveri oli varannut auton meidän testiajoon etukäteen. Tapasimme kaverin Waymon aulassa ja hän tilasi etukäteisvaratun auton työpuhelimensa kautta aulan eteen niin kuin Uberin konsanaan. Koska meitä lähti koeajoon kyytiin kolme henkilöä, oli allamme tilavampi, Lexus-merkkinen hybridiauto. Ei siis noita yllä olevan kuvan mallisia "muna-autoja", kuten minä niitä paikallisessa liikenteessä aina nimitän. Niihinhän näytti nimittäin mahtuvan vain kaksi henkilöä sisään istumaan!
 |
| Waymon "muna-auto" sisältä. Kyseessä varhaisen vaiheen prototyyppi. Vain kaksi istuinpaikkaa. Auton etutuulilasia näkyy vasemmassa yläkulmassa. Sen alapuolella ei olekaan minkäänlaista kojetaulua mittaristoineen, vaan tuollainen pieni tavaroiden säilytyskouru. Eikä rattia! OMG! |
 |
| Linkistä lisätietoa sitä haluaville. |
Kun sitten istahdimme itseajavan auton kyytiin, piti meidän sitoutua salassapitoon kokemastamme sekä kaikesta tekniikasta, mitä ajon aikana saattoi esiin tulla. Kuvia auton sisältä ei ajon aikana, eikä myöskään sen jälkeen saanut ottaa. Salassapitosopimus hoitui QR-koodin avulla. Kun "vannon, kautta kiven ja kannon"-osuus oli hoidettu ja turvavyöt kiinnitetty, lähti auto vasta sen jälkeen liikkeelle. Koeajo ajettiin oikean liikenteen seassa normaaleilla tieliikennenopeuksilla.
Niin, salassapitosopimus. Oli tietenkin tuon firman onni, että sai kyytiinsä tällaisen tavallisen tallukan kuten minä, eikä röntgenkatseella varustettua supernörttiä, joka olisi voinut analysoida autosta kaiken mitä se sisällään piti. Hi hii!
 |
| Meidän koeajoautomme. Aika rutkastihan tuossa tuota tekniikkaa näyttäisi ulkopuolellakin olevan, jos kiinnittää katseen auton kattoon, sekä etu- ja takakulmiin. |
Ajo oli kyllä varsin vakuuttavaa ja tasaista menoa, suorastaan mallikelpoista. Hyvin auto näytti havainnoivan muun liikenteen, autot ja jalankulkijat, suojatiet ja tietyöalueet. Vilkkuakin auto näytti aina oikeaoppisesti, meiltä ihmiskuskeilta kun se tuppaa joskus unohtumaan.
Noiden "muna-autojen" maksiminopeudeksi on säädetty 25 mph eli noin 40 km/h. Niiden vauhti on siis verrattavissa melkeinpä golfkärryyn ja muna-autoilla ei siis ole mitään asiaa esimerkiksi moottoriteille. Tällä hetkellä kuitenkin esimerkiksi Japanissa testataan Lexusta moottoritieajossa ja tämän ajoassistentin (Automated Highway Driving Assist) arvellaan olevan markkinoilla jo vuonna 2020 tai jopa aiemmin. Autojen nopeudet on myös säädetty niin, etteivät ne missään tilanteessa ylitä sallittuja nopeusrajoituksia. Lisäksi kaikilla näillä itseajavilla autoilla on vielä tarkoin rajatut maantietelliset alueet, joilla niillä saa ajaa. Edes kaikki Piilaakson tiet eivät kuulu niiden testiajojen piiriin. Niinpä näille itseohjautuville autoille ei vielä pysty antamaan käskyä, että ajapas meidät Meksikoon, kiitos! :-)
 |
| Tässä vielä prototyyppiauton sivupeili. Aika vähän sitä varsinaista peiliosuutta. Ei onnistuisi tarkka huulipunan lisäys tuon avulla. ;-) |
Waymo tarjosi siis mielenkiintoiset ja tasaiset kyydit! Ei pelottanut. Hämmästelin vähän itsekin jälkikäteen, että eihän minua tosiaan pelottanut kyydissä ollenkaan. Näitä itseajavia autoja on kuitenkin nähnyt Piilaakson liikenteessä jo useamman vuoden ajan jos nyt ei päivittäin, niin ainakin useita kertoja viikossa. Ehkä niihin on siis jo muodostunut aika luottavainen ennakkokäsitys, eikä pelon hetkiä sen vuoksi koeajollakaan tullut. Voisin siis mennä itseajavan auton kyytiin toistekin, ehdottomasti!
Postauksen kuvamateriaali ja kuvaus itse koeajosta ovat pakotetusti hyvin rajallisia, harmi kyllä, mutta jospa saitte tästä jotakin uutta ja kivaa irti kuitenkin. Nyt sanon taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti