Tämän kertainen kummajaisluetteloni painottuu eri tuotteisiin. Ensin ihmetellään vähän rahoja. Sitten katsotaan, pitääkös väite paikkaansa, että Amerikasta saa aivan kaikkea. Ei nimittäin pidä!
Julkkisnaamat dollarin seteleissä
On tämä Amerikka sitten ihmeellinen maa. Täällä painatetaan ainakin yhden dollarin seteleihin kuuluisuuksien kuvia. No, kuuluisiahan ne on presidentit ja kuninkaallisetkin, jotka eri valtioiden seteleissä usein komeilevat, mutta täällä seteleistä löytyy tuoreiden, jopa 2000-luvun kuuluisuuksien kuvia. Yhtenä mainiona esimerkkinä Johnny Depp roolihahmossaan Jack Sparrow! Ja kyllä, nämäkin setelit, joita kutsutaan nimellä Famous Faces Dollar Bills, ovat kaikki täysin käypää valuuttaa.
Erikoisuuksilla on kuitenkin hintansa, sillä nämä alla olevat yhden dollarin setelit maksoivat myymälässä noin kuusi dollaria kappale. No, tietenkin meidän piti lähteä tähänkin hömpötykseen mukaan ja ostaa yksi itsellemme. Mutta täytyy sanoa, että jos itse olisin saanut kaupan kassalta vaihtorahana vaikkapa tuollaisen Jack Sparrow- tai Kummisetä-dollarin, niin en olisi uskonut rahan aitoutta ihan hevillä. Nyt kun tähän myyntituotteena törmäsi ja rahan aitous vakuuteltiin, niin uskottava kait se on.
Erikoisuuksilla on kuitenkin hintansa, sillä nämä alla olevat yhden dollarin setelit maksoivat myymälässä noin kuusi dollaria kappale. No, tietenkin meidän piti lähteä tähänkin hömpötykseen mukaan ja ostaa yksi itsellemme. Mutta täytyy sanoa, että jos itse olisin saanut kaupan kassalta vaihtorahana vaikkapa tuollaisen Jack Sparrow- tai Kummisetä-dollarin, niin en olisi uskonut rahan aitoutta ihan hevillä. Nyt kun tähän myyntituotteena törmäsi ja rahan aitous vakuuteltiin, niin uskottava kait se on.
 |
| Näiden lisäksi myös esimerkiksi Beatlesin herrat olivat päässet yhteen seteliin. |
Huulirasvat
Yhdessä asiassa olen kranttu. Tai paremminkin huuleni ovat. Olen nimíttäin huulirasva-addikti, mutta mikä tahansa rasva ei huulilleni kelpaakaan. Pitää olla Blistexin Daily Lip Conditioner, muut ovat humpuukia. No Amerikkaan muuttaessa sitä ajatteli, että kyllähän tuota samaa Blistexiä onnistuu toki täältäkin saamaan, mutta ei, eipä vain löydy, vaikka kauppoja ja apteekkeja olen ravannut tämän asian selvittämiseksi jo vaikka kuinka monta. (Amerikassahan siis myydään paljon päivittäiskosmetiikkaa ja meikkejä juuri apteekeissa, jos joku tätä ihmetteli. Aika kummalliselle sekin aluksi suomalaisesta tuntui.)
Katsokaapa nyt tätäkin alla olevaa kuvaa! Nopeasti laskettuna hyllyssä on yli 70 erilaista huulirasvaa, joista Blistexin valmistamia yli kymmenen. Mutta ei! Ei voi olla sitä minun ehdotonta suosikkiani! Niinpä toteamus "Amerikasta saa ihan kaikkea" joutaa romukoppaan, pah! Ei täältä mitään löydy!
Katsokaapa nyt tätäkin alla olevaa kuvaa! Nopeasti laskettuna hyllyssä on yli 70 erilaista huulirasvaa, joista Blistexin valmistamia yli kymmenen. Mutta ei! Ei voi olla sitä minun ehdotonta suosikkiani! Niinpä toteamus "Amerikasta saa ihan kaikkea" joutaa romukoppaan, pah! Ei täältä mitään löydy!
 |
| Huulirasvavalikoimaa. Muka. |
Hammaslanka
Toinen surkeuden huipentuma täällä ovat hammaslangat. Alla taas kuvatodiste, että valikoimaa kyllä löytyy, mutta yhdessäkään näistä ei ole fluoria mukana! Suomessa kai tilanne on juuri päinvastoin. Valtaosa hammaslangoista on fluorisoituja. Tosin nyt sinnekin näytti rantautuneen niitä hammaslankavekottimia, enkä Suomessa käydessäni niissä kaikissa enää fluoria nähnyt mukana. Ettei vain olisi hammaslankojen tola menossa sielläkin huonompaan suuntaan...
 |
| Luokkaan pilipali kuuluvia hammaslankoja. |
Cookies
Jos Amerikassa järjestettäisiin Suomen ja Ruotsin välillä keksien maahantuonnin maaottelu, niin Ruotsi voittaisi. Mennen tullen ja palatessa.
Ruotsalaisia keksejä täältä kyllä löytyy, mutta missä ovat suomalaiset? Miksei Amerikasta saa suomalaisia keksejä? Miksei Fazer ole terästäytynyt tässä asiassa? Uskon nimittäin vahvasti, että vaikkapa Carneval-kekseillä olisi täälläkin kysyntää ja olisihan niillä nimikin jo valmiiksi englanniksi.
No miksi minä tässä nyt ruotsalaisista kekseistä höpisen? No siksi, etten ole ainakaan tähän mennessä oikein päässyt sinuiksi näiden perinteisten amerikkalaisten keksien (cookies) kanssa. Minusta ne ovat kummajaisia. Ensinnäkin ne ovat useimmiten hirvittävän isoja, tietenkin, koska ollaan Amerikassa, ja toisekseen ne ovat mahdottoman sokerisia. Niin ja niitähän pitää tietenkin myydä lähes jokaisen pikaruokaketjunkin. Lisäksi, jos on kyseessä suklaacookie, niin suklaata tuntuu olevan ainakin puolikkaan suklaalevyllisen verran yhdessä keksissä. Too much for me!
Niinpä olen metsästänyt täältä eurooppalaistyyppisiä täytekeksejä ja ainoastaan ruotsalaisia on tähän mennessä haaviini osunut. Ikeassa myytävät keksit joulun ajan piparkakkuja lukuunottamatta ovat yhtä tyhjän kanssa, mutta tämä annettakoon Ikealle anteeksi, koska ovat tuomassa sinne niitä irtonamuja. :-)
Ruotsalaisia keksejä täältä kyllä löytyy, mutta missä ovat suomalaiset? Miksei Amerikasta saa suomalaisia keksejä? Miksei Fazer ole terästäytynyt tässä asiassa? Uskon nimittäin vahvasti, että vaikkapa Carneval-kekseillä olisi täälläkin kysyntää ja olisihan niillä nimikin jo valmiiksi englanniksi.
No miksi minä tässä nyt ruotsalaisista kekseistä höpisen? No siksi, etten ole ainakaan tähän mennessä oikein päässyt sinuiksi näiden perinteisten amerikkalaisten keksien (cookies) kanssa. Minusta ne ovat kummajaisia. Ensinnäkin ne ovat useimmiten hirvittävän isoja, tietenkin, koska ollaan Amerikassa, ja toisekseen ne ovat mahdottoman sokerisia. Niin ja niitähän pitää tietenkin myydä lähes jokaisen pikaruokaketjunkin. Lisäksi, jos on kyseessä suklaacookie, niin suklaata tuntuu olevan ainakin puolikkaan suklaalevyllisen verran yhdessä keksissä. Too much for me!
Niinpä olen metsästänyt täältä eurooppalaistyyppisiä täytekeksejä ja ainoastaan ruotsalaisia on tähän mennessä haaviini osunut. Ikeassa myytävät keksit joulun ajan piparkakkuja lukuunottamatta ovat yhtä tyhjän kanssa, mutta tämä annettakoon Ikealle anteeksi, koska ovat tuomassa sinne niitä irtonamuja. :-)
 |
| Näihin ruotsalaisiin täytekekseihin minun on täällä tyytyminen. Paketissa oikein Ruotsin lippukin ja kaikki. Suosisin suomalaista, jos voisin. |
Mutta yhdestä asiasta voin olla suomalaisena täällä ylpeä, enkä malta olla mainitsematta asiaa tässä yhteydessä: Pandasta. Panda pelastaa! Joulun alla täältä löytyi myynnistä Pandan suklaakonvehteja ja katsokaapas, mitä löysin eräältä viikonloppureissultamme Montereyn pikkuruisesta puodista. Pandan lakritsipatukoita! Ostin ensin tämän:
Söin sen ja sitten palasin samaiseen kauppaan ja ostin nämä:
Pandalle siis 10 pistettä ja papukaijamerkki!
Mutta nämä amerikkalaiset tuotteet! Ja niin sanotut valikoimat. Kyllä täällä aika monen kohdalla joutuu kotirouva kierroksia ottamaan.Lopuksi annetaan kuitenkin kierroksien laskeutua leikkimielisen kotitehtävän parissa. Tehtävän tekemiseksi tarvitset kynän ja paperia, esim. A4-arkki tai sanomalehtikin sopii.
Ohjeet kotitehtävän tekemiseen
Aseta kätesi pöydällä olevan paperin päälle ja levitä sormesi paperia vasten niin haralleen kuin mahdollista. Jos olet lapsi tai muuten lyhytsorminen, piirrä jokaiselle sormellesi 1-2 cm jatke. Tämän jälkeen piirrä ympyrä, joka hipoo sormiesi tai niiden jatkeiden päitä. Nosta käsi pois paperilta. Nyt sinulla on paperissasi ympyrä. Katso sitä ja totea, että niinkin isoja voivat amerikkalaiset cookiet olla! Eli jotakuinkin kainuulaisen puu-uunileivän kokoisia! Järjetöntä, eikö totta!
Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän taas tällä erää ja sanon teille hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Pandan lakuja saa täältä kyllä melkein ihan kaikkialta (ei noita patukoita, mutta niitä laatikoita/pusseja, joissa on paloja), enkä mä käsitä, mikseivät suomalaiset osaa tuoda tänne muita herkkuja, sillä olen varma, että vaikkapa joku suklaa tekisi kauppansa täällä.
VastaaPoistaMun mielestä muuten nykyään Pandan mansikka- ja mustikkalakritsi on aika pahaa, kun olen löytänyt australialaisten lakut. Hyi mua epäisänmaallista. Samaten rakastan amerikkalaisten keksejä! Esim. Oreot on paaaaljon parempia kuin jotkut surkeat Dominot. Ja on ihanaa, kun suklaakekseissä on kunnolla sitä mehevää suklaata (paitsi jos se on Hersheytä, haha). Muhun sokerimäärä taitaa siis iskeä. Valitettavasti.
En ole oikein koskaan ollut noiden makulakujen ystävä, vaan ihan peruslaku tai mieluummin vielä salmiakkilaku ovat enemmän mun makuun. Ja ilman lakritsaakin pärjäisin oikein hyvin, mutta nyt kun Pandan pötköt osui löytönä silmään, niin kylläpä se maistuikin ihanalle. Oli oikein tuoretta ja pehmeää. Ja liekö ollut Suomi-lisää maussa vähän mukana. :-D
PoistaJoo, tosiaan Oreot on ihan ok. Kumma kyllä en ole saanut niihin mitään sen isompaa himoa. Mutta tuota jenkkien cookie-villitystä minä vain jaksan ihmetellä. Minuun se ei ole kolahtanut, ainakaan vielä. Mutta olet hyvä elävä esimerkki siitä, että voivat ne hyvin maistua muillekin kuin vain syntyperäisille amerikkalaisille. :-)
Cookiet osaa tosiaan olla isoja. Kun olin lukiolaisena Iowassa leirillä, piti jokaisen leiriläisen tuoda mukanaan joku tietty määrä (se oli iso) itseleivottuja keksejä. Niitä oli varattu käytännössä siis kymmeniä per nenä yhdeksi viikoksi. Ja tietty osa oli tehnyt niitä jumalattoman isoja! En syönyt yhtään, koska ikinä ei ehtinyt tulla niin nälkä (koska siellä syötiin koko ajan), että olisin jaksanut kokonaista. Saatoin jakaa kylläkin yhden ruotsalaisen ystäväni kanssa :)
VastaaPoistaHih, kyllä niin huvitti tuo kirjoittamasi. Leirillä pelkkää syömistä! Kuulostaa niin amerikkalaiselle. :D
PoistaJoo, noita leivän kokoisia keksejä on näkynyt ainakin pikaruokaketjujen valikoimassa, missä varmaan jo muutenkin on useimpien annoksien kalorimäärät "kohdallaan". Kuvaakaan en ole tajunnut niistä ottaa, kun ne niin mykistävät... ;)