Litsejä ja lilikoita - havaijilaisia makuja

Aivan ensinnä lupaan, että tämä on viimeinen Havaiji-aiheinen kirjoitukseni tällä erää. Jos on alkanut jo aihe ns. nyppimään. Ensi kerralla luvassa jotakin ihan muuta.

Auringonnousua klo 6 Kauain saarella. Kuvittele taustalle lukuisat "Kukko kiekuu" -huudot.

Mutta sitten itse asiaan ja tärkeään sellaiseen, ruokaan! 

Itselleni ja varmasti monelle muullekin on matkoilla ja uusissa ympyröissä pyöriessä yksi elämysten aihe aina paikallinen makumaailma. Ruoja ja juoma. Nam! Niinpä ajattelin vielä raottaa hieman sitä, millaisiin makuihin Havaijilla pääsimme käsiksi. Toisinaan tahtoi havaijilainen ruokasanasto johtaa hiukan harhaankin...

Poke ei tarkoita portsaria

Useissa ruokapaikoissa oli alkuruokien kohdalla tarjolla ns. poke-annoksia. Tilasimmekin niitä useamman kerran, pirun maukkaita kun olivat! Yleensä annoksissa oli raakaa tonnikalaa, merisuolalla tai ilman, salaattia, seesaminsiemeniä, sekä soijaa tai muuta kastiketta. Vasta kotiin palattuamme tarkistin, mitä tuo poke oikein tarkoittaa. Kyseessä on juurikin kalasalaatti raa'asta kalasta. Annos ei siis sisältänyt pilkottua portsaria. ;-) 

Reissun jälkeen on muuten silmiini osuneet poke-annokset parissa ravintolassa täällä Piilaaksossakin. Samaa herkkua saa siis näemmä täälläkin, hyvä juttu.

Ahi ja Mahi Mahi

Pääruoissa Havaijilla painottuivat selvästi erilaiset kala- ja äyriäisateriat. Tarjolla oli paljon Ahia, eli tonnikalaa, sekä vaalealihaista Mahi Mahia. Yksi suosikeistani oli macadamiapähkinöillä kuorrutettu Mahi Mahi, usein sitruunaisen kastikkeen kera, ja söinkin sitä ainakin pari kolme kertaa. 

Kala-annosten lisäksi toki oli tarjolla sekä kanaa että lihaa. Kauain saarella niiden kotkotusten keskellä ei muuten voinut olla juolahtamatta mieleen, että mihin ne kaikki auton alle jääneet kana- ja kukkoparat joutuvat. Hoitavatko korppikotkat homman vai päätyvätkö lihat grillin kautta turistin, tai miksei myös paikallisen lautaselle? Tämä jäi arvoitukseksi. 

No niin. Nyt sitten tässä vaiheessa huomaan, etten ole ottanut ruoka-annoksista yhtään ainoata kuvaa! Joko minä olen ollut niin nälissäni ja ruoka-annokset niin lumoavia tai sitten olen vain ollut niin lomalla, etten tullut ikuistaneeksi yhtäkään makupalaa lautaseltani.

Koska ruokakuvia ei ole, laitan tällaisen kummallisen honolululaisen puun äimisteltäksenne.

Pupukojut

Teiden varsilla näkyi jos jonkinlaista grillikatosta, josta perheet lapsikatraineen myivät grillattua kalaa tai kanaa ohikulkijoille. Sitten näkyi myös pieniä, vankemmiksi rakennettuja kojuja, joiden päällä luki "Pupu". Mitä ihmettä? Mitä siellä paistetaan? Myöhemmin matkamme aikana sattui eräästä oppaasta osumaan silmääni pieni luettelo havaijilaista sanastoa ja selvisi, että pupu tarkoittaa pieniä alkupaloja ja pientä sormiruokaa. Huh, ei sentään pupupoloisia pannulla. 

Ne litsit ja lilikoit

Samoin teiden varsilla myytiin lava-autojen lavoilta tai takakonteista... jotakin. Jotakin pientä, mikä ei ajotielle asti näkynyt. Kylteissä luki "Lychee". Emme kertaakaan tulleet pysähtyneeksi, kun emme tienneet mitä tuo lychee oikein oli. 

No sitten, yhtenä iltana ukkokulta tilasi meille drinkit ja jo hörpättyämme huomasimme, että toinen drinkki sisälsi lycheetä ja toinen jotakin lilikoita. Koska molempia oli mennyt jo nielustamme alas, joskin hyvänmakuisina, uteliaisuus voitti ja piti alkaa lopulta googlaamaan, mitä ne oikein olivat. 

Lychee tarkoittaa litsejä ja lilikoi kuuluu passionhedelmiin. Ahaa! Turvallisesti hedelmäosastolla siis liikuttiin. Wikipedia tiesi muuten myös kertoa, että litsi kuuluu ns. saippuamarjoihin. Tätäkö se sitten tarkoittaakin, kun sanotaan, että nyt pestään suu saippualla? Litsidrinkki vain eteen! ;-) 

Litsien ja lilikoiden lisäksi Havaijilla pystyi nauttimaan myös muista trooppisista hedelmistä tuoreeltaan. Aah, niidenkin puolesta värejä ja tuoksuja riitti!

Tämä sisältää lilikoita. Iiks!

Shaved Ice

Yksi tyypillinen havaijilaisten herkku oli myös ns. Shaved Ice. Kyseessä on kasa jäähilettä, johon saa valita mieleisiään "mausteita". Nämä mausteet ovat eri värisiä esanssilitkuja, joita jäähileen päälle kaadetaan. Tosin Havaijilla, trooppisten hedelmien paratiisissa, noissa maustelitkuissa voi mukana olla aitojakin hedelmien ainesosia. Ehkä alla oleva kuva kertoo parhaiten, mistä Shaved Icessa on kyse.

Shaved Ice.

Seuraavassa kuvassa erään jäätelöbaarin Shaved Ice -makuvalikoimaa. Näiden lisäksi oli tietenkin saatavilla vielä pirtelöt, smoothiet ja ihan se perusjäätelö.

Huh, yli 40 makua valittavana. Niin ja sitten tietenkin vielä nuo 19 uutuusmakua oikeasta alareunasta.

Tulipa vain jäähileiden esanssilitkuista mieleen, että kuinkahan se taas EU suunsa panisi moisen edessä. Ensinnä se varmastikin perustaisi pikku työryhmän, jonka tehtävänä olisi määrittää jokaiselle esanssilitkulle oma E-koodinsa. Tai siis ehdotus niistä. Ehdotuksia pohdittaessa olisi työryhmän syytä käydä ainakin kerran Havaijilla. Lopulta, pitkien palaverimaratonien jälkeen E-koodien ehdotuslista lähtisi etenemään byrokratian rattaissa. Jo tässä vaiheessa ehdotuslistaan on lisätty vaatimus, että jäähileen käsittelijöillä tulee tietenkin olla hygieniapassi sekä koulutus, kuinka jäähilettä tulee säilyttää ja käsitellä ja kuinka annokset tulee kuppeihinsa muotoilla. 

Kun sitten jonakin päivänä, kun Brysselissäkin sataa räntää, eikä ketään kiinnosta raikas ja viilentävä Shaved Ice, E-koodiehdotuslista putkahtaa ulos EU-masiinan valmiiksi käsiteltyjen asioiden tuutista. Lapussa lukee: hylätty! Perusteluina, että ehdotetut E-koodit ovat ihan ok, mutta käyttöveden laatu on määrittelemättä, eikä oikeankokoiselle jäähileelle Shaved Ice -annoksessa ole vielä standardia. EU perustaa näiden määrittämistä varten työryhmän tai kaksi. Palatkaa viiden vuoden päästä asiaan. Lopputulos: Ei Shaved Icea EU:ssa.

Tämä food truck, ruokarekka, valikoitui lounaspaikaksemme yhtenä päivänä.

No, oli tämä kirjoittamani kuvaus karrikoitua eli ei, mutta kun tuolla Havaijillakin sitä katujen ruokakojujen kirjoa katseli, niin sitä jotenkin havahtui. He myyvät siellä kalaa, katkarapuja, grillattua kanaa, machetella pilkottuja hedelmiä sekä esanssilitkuin maustettua jäähilettä ja ihmiset ovat iloisia. Meillä EU:ssa kaikkeen pitää olla pykälä tai sääntö tai E-koodi, sekä sen tarkastajalautakunta, ja sitten ihmetellään kun kansa jurnottaa, eikä kenelläkään ole kivaa. Ihan vain heitän tässä ilmaan sellaisen ajatuksen, että voitaiskohan EU:ssa joskus joissakin asioissa vähän höllätä? No, tätä miettimään pitää tietenkin perustaa työryhmä...

Mutta hei, kuten lupasin, tämä oli nyt viimeinen postaus Havaijista tällä erää. Ensi kerralla taas jotain ihan muita juttuja. Olisikohan jälleen aika vaikka listata parit amerikkalaiset kummajaiset lisää? Siihen asti sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!


PS. Blogilista-sivusto on kuopattu ja minunkin blogini löytyy nykyään Blogipolku-sivustolta. Tämä muillekin bloggaajille tiedoksi, jos et tuolla uudella sivustolla vielä oman blogisi kanssa ole. :-)