Nyt grillataan! Ensin japanilaisittain, sitten ribsejä!

Mistä saa Piilaakson kenties parhaat ribsit ja mitä kikkoja ne japanilaiset oikein grillatessaan käyttävät? Niistä kerron teille tällä kertaa eli grillausteemalla jatketaan.

Grillausta amerikkalaiseen tapaan.

Ero japanilaisten ja amerikkalaisten grillaustavoissa

Ollessamme lomalla Japanissa, pääsimme siellä mökkiolosuhteissa grillailemaan paikallisten kanssa. Pistimme merkille ensinnäkin yhden suuren eron, mitä amerikkalaisiin tulee.

Amerikassa on totuttu isoihin ja paksuihin pihveihin, mutta Japanissa valtaosa kaupoissa myynnissä olevista lihoista oli ohutta suikaletta tai lihasiivuja. Ja arvatenkin siitä syystä, että ruokailuvälineinä on useimmiten pelkät puikot, eikä isojen ja painavien lihäkönttien käsittely puikkojen varassa ole helppoa. Koska lihapalat olivat kooltaan pientä, myös niiden maustaminen ja marinointi onnistui helpommin ja nopeammin. Ja tottahan toki myös lihasiivujen grillaaminen kävi suht nopeasti.

Tapana näytti myös olevan, että ensin grillattiin pieni erä yhtä lihaa, jonka jälkeen se syötiin puikoilla suoraan grilliritilältä. Kun lihaerä oli syöty, aloitettiin seuraavan erän grillaus. Tämä oli varsin mukava tapa, sillä hauska grillaussessio venyi, mutta kenenkään ei tarvinnut olla nälissään, sillä ruokaa valmistui pikku hiljaa aina uusia eriä. Pitikin muuten olla tarkkana, etteivät puiset syömäpuikot ottaneet tulta alleen, kun grillistä lihasuikaleita noukki. ;-) 

Paksun pihvin popsiminen näillä olisi hankalaa.

Japanilaisten kikka kolmonen

Ainoa liha, jota näimme japanilaisten grillaavaan isona kimpaleena olivat kanan rintaleikkeet. Ja kylläpä ne isoja olivatkin, huh huh! Sen valmistamisen yhteydessä huomasimme myös yhden konstin, jota ainakaan itse emme ole ennen käyttäneet. Japanilaiset viiltelivät lihan pintaa rikki terävän veitsen avulla, samoin tökkivät sitä ennen marinointia haarukalla. Haarukalla tökkimistä he tekivät myös lihasiivuille. 

Luulisi, että kaikki lihan nesteet valuisivat tällä taktiikalla paistovaiheessa grilliin tehden lihasta kuivaa, mutta niin ei jostain syystä käynytkään. Kana, joka sai tätä "raatelukäsittelyä" enemmän osakseen, oli kerrassaan mehukasta ja hyvänmakuista! Paiston jälkeen liha paloiteltiin grilliritilän päällä suupaloiksi ja siitä kanapalat taas puikkojen avulla nautittiin. Taisinpa päästää suustani lausahduksen: "Parasta ikinä."

Japanilaisten pekoni oli amerikkalaista versiota paksumpaa ja sitäkin grillattiin ihan sellaisenaan. Siitä tuli tosi rapsakkaa ja totesin sen erinomaiseksi, vaikken kova pekonifani ole tähän mennessä ollutkaan. 

Japanissa mökkiolosuhteissa oli käytössämme ainoastaan pihakeittiö. Tässä valmistuu aamupalakananmuna foliokupissa. :-)

Ribsit, ribsit, ribsit!

Sitten takaisin Amerikan mantereelle, sillä hei, eihän Ribs & Coke -blogi olisi mitään, ellei siellä ainakin kerran yritetä antaa vinkkejä myös hyvien ribsien valmistukseen! 

Ukkokulta on ylistänyt täällä Piilaakson alueella kahden eri ravintolan ribs-annokset maasta taivaisiin. Ravintolat eivät tietenkään paljasta omia salaisia metodejaan tai tarkkoja mausteyhdistelmiään, mutta seuraavaksi hiukan tietoja, joita ravintoloiden menuista ja esittelyteksteistä sain vakoiltua.

Toinen ravintola käyttää vain ja ainoastaan luomutuotteita ja vannoo oliiviöljyn nimeen. Ravintola on käyttänyt hong kongilaisia perinteitä 50 vuoden ajan ja kuuluu omien sanojensa mukaan moderniin kantonilaiseen keittiöön. Tämä ehkä perustelee, miksi ribsien kastikkeena heillä on juuri talon oma, inkivääri-valkosipuli-marinadi. 

Ylipäätään ribsien valmistus ei ole hätähousujen hommaa, vaan saadaksesi hyviä ribsejä on hidas kypsentäminen tuikitärkeää. Tässä ravintolassa se todellakin osataan! Lihat suorastaan tippuvat itsestään luista irti, sen olen omin silmin todistanut!

Toinen ravintola puolestaan on kouluttanut keittiöhenkilökuntansa kuuluisan, grillauksen Pit Master -luokan maailmanmestarin Paul Kirkin toimesta. Samoin ravintola käyttää samaisen herran kehittelemää, lihan pintaan hierottavaa mausteseosta, joka vuonna 2011 palkittiin "koko planeetan parhaana" mausteseoksena. Tässä ravintolassa ribsit voi tilata halutessaan kuivamaustettuna, talon omalla BBQ-kastikkeella valeltuna (kuva yllä) tai jälkimmäinen vaihtoehto vielä hunajaglaseerauksen kera. Ravintola suosii myös Hickory Smoke -maustetta ja polttaa grillissään tammipuuta. Ribsien lisäksi Pulled Pork eli nyhtöpossu on yksi ravintolan suosituimmista annoksista. 

No nyt jos joku Piilaaksossa asuva tai täällä vieraileva kiinnostui, että mistä näitä kehumiani herkkuja oikein saa, niin kerron toki. Ravintolat ovat Stanfordin ostoskeskuksessa sijaitseva Yucca De Lac sekä Los Gatoksessa sijaitseva The Cats Restaurant and Tavern. Jälkimmäiseen näistä suosittelen ainakin viikonloppuiltaisin tekemään varauksen etukäteen, varsinkin jos isommalla poppoolla on tarkoitus mennä herkuttelemaan. Sen verran suosittu paikka on. Ja mikä on hauska, että ravintolan nimi on The Cats ja se sijaitsee Los Gatoksessa, joka espanjaksi tarkoittaa kissoja. Kissakaupungin kissaravintola. Sopii kissafanille!

Kuinka sitten grillata ne maailman parhaat ribsit itse? Voi, kunpa tietäisinkin! Ensinnäkin, makuja on tietenkin monia, yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. Useissa resepteissäkin näytti lukevan, että käytä suosikkimaustettasi tai -kastikettasi. Toisekseen, suomalaisethan ovat jo melkoisia ammattilaisia grillauksen saralla, joten en voi muuta kuin yrittää nyt raottaa noiden kahden ravintolan salaisia aseita valmistustavoista ja mausteista sekä muistuttaa maltista. Hissukseen niistä hyviä tulee ja harjoitus tehnee tässäkin lajissa mestarin!

Jospa näistä grillausvinkeistä irtoaisi jotakin uutta kokeilemisen arvoista sinne koto-Suomeenkin. Kyllähän suomalaisilla on mainioita grillausreseptejä jo entuudestaan hanskassa, eikä esteenä ole ennenkään pidetty pientä tai vähän suurempaakaan sadetta. Olisittepa muuten kuulleet sen japanilaisten ihmettelyn määrän mökillä, kun yhtenä aamuna Japanin taivaalta satoikin pientä vesitihkua, mutta ukkokulta otti ja tuikkasi tulet grilliin ja aloitimme aamupalavalmistelut. Ooooh! Tuli grilliin, vesisateella! Kun seuraavana päivänä teimme lähtöä mökiltä, niin vielä japanilaisen pitämässä lähtöpuheessa tämä sankariteko mainittiin. :-) Mutta hei c'mon, suomalainenhan on sitä mieltä, että aina on mainio sää grillata! Eikös se jotenkin niin mennyt? :-)

Satoi taikka paistoi, hyvää juhannusta!

Hyviä juhannus- ja grillaussäitä toivotellen sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!