tiistai 26. tammikuuta 2016

Kun Suomessa kännykän lataamista rajoitettiin...

Sitä näin paluumuuttajana tahtoo väkisinkin tehdä jatkuvaa vertailua entisen ja nykyisen asuinmaansa välillä. Suomea tulee katsottua uusin silmin. Joihinkin Suomea koskeviin asioihin huomaa suhtautuvansa kriittisemmin, toisaalta taas muutamat Suomi-asiat ja -muistot ovat selvästikin kultautuneet. Tällä kertaa postauksessani kaksi aihetta, joita olen tainnut katsoa liian paksujen vaaleanpunaisten rillien läpi. Tässä pikapostauksessa ovat siis tuoreimmat äimistelyni.

Mutta aivan ensinnä. Katsokaapa nyt vielä tuota muotoilemaani otsikkoa: "Kun Suomessa kännykän lataamista rajoitettiin..." Sen perusteella voisi kuvitella kyseessä olevan aihe ties miltä vuosikymmeneltä, mutta sorry, kyllä tässä 2010-lukua eletään...


Uskomatonta, mutta totta!


Nyt tammikuussa Suomi on ollut kovien pakkasten kourissa. Paukkupakkasten jaksoa kesti liki kolme viikkoa. Jo loppiaisen aikaan maamme sähkönkulutuksessa tuli ennätysmäinen piikki. Myös viime viikolla sähkönkulutuksen ja sitä myötä myös sen hintojen ennustettiin nousevan jälleen uuteen huippuunsa.

Tuolloin silmiini osui Talouselämä-nettilehden otsikko:
Kuvakaappaus: talouselama.fi.

Siis että mitä? Suomessa ei riitä sähkö kännykän lataamiseen? Ja kyllä, näin artikkelissa suomalaisia ohjeistettiin: välttämään saunomista sähkösaunoissa ja olla lataamatta kännyköitään. Rajoitettiin, jotta sähköverkko ensinnäkin pysyisi ylhäällä, eikä toisaalta jouduttaisi maksamaan kiskurihintaa sähkön käytöstä. Itsekin olin aikonut juuri sinä päivänä lämmittää saunan, mutta maltoin. Tein tekoni Suomen hyväksi ja siirsin saunomistani seuraavaan, lauhempaan päivään.

Mutta että Suomessa ei riitä sähkö kännyköiden lataamiseen! Eihän kännykkälaturit ole takuulla edes sähkösyöppöjä pahimmasta päästä. Anna mun kaikki kestää! On se kyllä kumma homma, että nämä pakkaset tulevat joka ikinen talvi ja silti sähkönkulutukseen ei pystytä varautumaan ennalta. Toki, toki, paukkupakkasia kesti pitkään, mutta silti. Ei liene ensimmäinen kerta. Tai että talojemme rakenteet ja vesiputket ovat vielä vuonna 2016 sitä luokkaa, että lauhtuessa vesiputket jäätyvät. Eikö siihenkään ole keksitty vielä mitään ratkaisua? Lisäksi saamme joka vuosi nauraa "talvi yllätti autoilijat" -vitsille. Sekin on jo perinne.

Leuan auki loksahtamisen lisäksi Talouselämän artikkeli sai minut väkisinkin miettimään, kuinka täällä Suomessa usein naureskellaan tilanteille, kun Yhdysvalloissa suljetaan kouluja ja työpaikkoja lumimyräköiden vuoksi. Viime viikonlopullekin New Yorkin ja Washington D.C.:n alueille luvattiin lumisadetta puolesta metristä metriin yhden vuorokauden aikana. Vaarana oli lumisade-ennätyksen rikkoutuminen liki 90 vuoden takaa ja New Yorkin Keskuspuistossa 60 vuotta vanha ennätys rikkoontuikin. Pulassa olivat kymmenet miljoonat ihmiset, lentojakin jouduttiin perumaan 5000 - 6000 kappaletta. Pekka Poutakin Suomen televisiossa tätä tilannetta etukäteen kauhisteli. Luulenpa, että taas muutamista suomalaisolohuoneista kuului tämän uutisen yhteydessä irvailu Beavis & Butthead -tyyliin: "Hö-hö, hö-hö."
Washington D.C:ssa sijaitsevan Suomen suurlähetystön jakama kuva viime viikonlopulta.

Mutta jos nyt mietitään, että kumpikohan on tavanomaisempi tilanne? Se, että New Yorkiin sataa vajaa metri lunta yhdessä vuorokaudessa myrskyn kera, vai että Suomessa on talvi ja kova pakkanen? Tämä sai minut ajattelemaan, että jos täällä naureskellaankin Yhdysvaltain tilanteelle, niin eipä se taida olla aina niin sanottua Suomessakaan, että kaikki infra ja palvelut pelaavat tiukan paikan tullen. Minun vaaleanpunaisten rillien läpi Suomi oli aina ollut ääriolosuhteista selviytyjä, joka ei arktisista hetkistä paljoa hätkähdä. Toisin kävi.


Eikä tässä vielä kaikki


Viime viikolla sattui toinenkin repsahdus. Eräänä pakkaspäivänä toisen valtaoperaattorimme Soneran matkapuhelinverkko ns. lasahti. Ei pelannu kännykät ei. Siinä yritimme lounastreffikamuni kanssa viestitellä ennen lounastapaamista neljällä eri puhelimella! Välillä joku viesti pääsi viiveellä läpi, useimmiten ei. Puheluista ei yksikään. Oma työpuhelimenikin oli mykkänä useita tunteja. Suomi, teknologian kärkimaita(?) vuonna 2016. Viestintävirastokin luokitteli tapauksen vakavaksi, ihmetteli kovasti asiaa ja vaati selvittämään syyn. Sonera selitteli runkoverkkovialla ja muutostöillä.
Jos riittääkin sähköä kännykän lataamiseen, niin sitten ei ole verkkoa...

Kännykkäkuuluvuus rapakon takanakin on vähän niin ja näin. Katvealueita voi esiintyä tosi lähellä vilkkaita keskittymiäkin, tyyliin välittömästi kaupunkialueelta poistuttaessa. Hyvään tottuneille suomalaisille se on ollut joillekin jopa pienen pilkan kohde. Itse olen laittanut tämän heikkouden astetta kovemman kuormituksen piikkiin, siellä kun on se muutama miljoona enemmän niitä käyttäjiäkin. 

Mutta niin, mitenkäs sitä viime viikolla suut Suomessa pantiin? Sattuu sitä näemmä täälläkin, kaikenlaista. Nyt kun on onneksi pakkanenkin lauhtunut, riitti sähköä tietsikkani lataamiseen, pääsin oikein internettiin asti ja pystyin teille tämän postaukseni julkaisemaan. 

Tällaisia terveisiä täältä meidän ihanasta Suomesta, missä kaikki pelaa kuin unelma. No, hatariahan ne ovat joskus unelmatkin. Nyt sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

PS. Talouselämän artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www.talouselama.fi/uutiset/sahkosaunojille-aamulla-tayskielto-kannykkalaturitkin-kiinni-iltapaivalla-6246520

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti