Halloween - elämän juhlintaa ja lasinpuhallusta

Tänään lokakuun viimeisenä päivänä Yhdysvalloissa vietetään Halloween-juhlaa. Ilmassa on sekoitus sadonkorjuujuhlaa, suomalaisittain kekriä, sekä kuolleiden muistojuhlaa, suomalaista pyhäinpäivää. Lukuisat amerikkalaiset pihat, kodit, kaupat ja toimistot ovat olleet jo pitkään koristeltuina kurpitsalyhdyillä sekä kauhu- ja kuolemateemoilla. Illaksi kaduille ja pihoille on luvassa säpinää, kun trick or treaters eli "karkki tai keppostelijat" kiertävät ovelta ovelle. Kilpailuhenkisyyttäkin löytyy. Kuka onkaan pykännyt pystyyn korttelin komeimmat koristelut? Kenen piha kauhistuttaa eniten? Kauhulla ja kuolemalla leikitellään.

Tässä erään kyläkaupan kurpitsamyyntipiste.

Minulle ja meille tämä päivä on kuitenkin aivan erityinen. Kyseessä on henkiinjäämistaistomme vuosipäivä. Tasan vuosi sitten olivat elämänlankamme käymässä varsin ohuiksi, kun Kuolemanlaaksossa porottavan auringon alla todelliseen liemeen jouduimme. Mutaliemeen. Niinpä minulle ja meille juuri tämä päivä on aivan erityisen elämänmakuinen päivä. Tänään minä en juhli juurikaan Halloweenia. Minä juhlin elämää. Sitä, että tässä vielä henki pihisee, meissä molemmissa. Ja kuinka kiitollinen tästä olenkaan!

Mutta kas, toipa Halloween-viikonloppu tullessaan tänäkin vuonna jotakin aivan uutta ja mielenkiintoista. 

Pumpkin Glassblowing

Ukkokullan työpaikka oli järjestänyt mahdollisuuden osallistua Pumpkin Glassblowing -tapahtumaan. Tämä järjestettiin San Josén Bay Area Glass Instituten tiloissa. Pienen perehdytyksen jälkeen jokainen osallistuja sai siis itse puhaltaa itselleen lasisen kurpitsan haluamillaan väreillä. Toki lasi-instituutin ammattilaiset olivat koko ajan meitä ohjaamassa. E-hei, ei niiden yli 2000-asteisten uunien ja lasimassan kanssa olisi ollut leikkimistä ilman pätevää neuvontaa. Oli aivan superkivaa!

Lasi-instituutin työtiloja. Edessä värihileitä, jotka sulatettiin uunissa lasimassaan. Takana yksi niistä kolmesta yli 2000-asteisesta pätsistä, jotka helottivat mukavasti lämpöä meihin osallistujiinkin. :-)

Valmiita lasikurpitsoita emme saaneet heti mukaan, sillä niiden pitää jäähtyä asteittain lasi-instituutin uuneissa hyvin hitaasti. Tämä kuulemma takaa lasin kestävyyden. Meidän tuotosten jäähdyttämiseen ohjaajat arvelivat menevän noin neljä vuorokautta, joten saamme omat kurpitsamme kotiin loppuviikosta. Lasin lopullinen värjäyskin näkyy vasta, kun lasi on täysin jäähtynyt. Niinpä tässä ihan jänskättää, että millaiset kurpitsat sieltä sitten ulos pullahtaa. 

Tässä valmistuu viimeinen sykerö ukkokullan tekemään kurpitsaan.

Tällaisia Halloween-kuulumisia tällä kertaa. Paljon mukavampia kuin vuosi sitten. Seuraavaksi taidankin keittää tämän elämänmakuisen päivän kunniaksi hyvät kahvit! 

Erittäin elämänmakuista Halloweenia teille muillekin! Nyt sanon hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!

PS. Sainkin jo kyselyitä, missä täällä Piilaaksossa voi lasinpuhaltamiseen perehtyä. Kannattaa käydä tsekkaamassa lasi-instituutin nettisivut. Heillä on tarjolla erilaisia kursseja, esimerkiksi nyt joulukuussa on tulossa jouluaiheisia lasinpuhallussessioita. Ikärajat sessioihin ovat alkaen 7 vuotta ja hinnat alkaen 49 dollaria. Instituutin tiloissa oli myös pieni lahjatavarakauppa, jos haluaa käydä muotoiltua lasia vain ihailemassa tai shoppaamassa.