 |
| Marraskuun lopun värejä Piilaaksosta. Ilta-aurinko kimmeltää kivasti autojen ikkunoista. |
Talvi
Kaduilla vilisee kuivuneita, ruskeita lehtiä. Ne ovat syksyn tiputtamia, mutta lehdet tekevät edelleen pyörteitä talven tuulenpuuskien mukana. Vuoden kylmimmät kuukaudet ovat käsillä. Yleensä ne ovat joulu- ja tammikuu, jolloin päivälämpötilat huitelevat siinä +13 asteen tuntumassa. Yöt ovat sitäkin kylmempiä ja joinakin öinä voi käväistä jopa pakkasen puolella. Aamuisin kuurassa olevat autojen tuulilasit saavat aikaan hauskoja tilanteita seurattaviksi näin suomalaisen, kokeneen tuulilasin sulattajan, näkökulmasta. Muistanette varmaan sen yhden huippuinsinöörin, joka viestitti aamuvarhain koko isolle työtiimille, ettei voi osallistua aamupäivän palaveriin, koska tuulilasinsa on jäässä. Tulee sitten iltapäivästä, kun aurinko on sulattanut tuulilasin. Jep.
Talvisin saamme Piilaaksoon myös tyypillisimmin ne vuoden liki ainoat sateet. Viime talvi oli tosi sateinen, mutta se tuli kyllä rutikuivalle Kalifornialle tarpeeseen. Luonto puhkeaa kukoistukseensa talvella, sillä kukat, nurmikot ja puut saavat kauan kaipaamaansa vettä. Niinpä luonto on vehreimmillään täällä talvella, jolloin Piilaaksoa ympäröivät kukkulatkin ovat lopulta rehevän vihreän heinän ja nurmikon peittämiä.
Pukeutuminen: Aasialaismummot ovat kääriytyneinä toppaan, mutta samassa kaupan kassajonossa voit nähdä intialaismiehen varvassandaaleissa ja shortseissa. Yleisenä huomiona, ettei kerrospukeutuminen ole isolle osalle väestöstä lainkaan itsestäänselvää.
Kevät
Kaduilla vilisee edelleen kuivuneita, ruskeita lehtiä. Kevät kurkistaa täällä mukavasti ja jo maalis-huhtikuussa voi olla suomalaisen kivan kesäpäivän lämpötilat +25 C. Yölämpötilatkin alkavat taas kohoamaan.
Luonto jatkaa kukkaan puhkeamistaan. Lehtipuut työntävät uudet lehdet, koska edelliset vilisevät kaduilla. Sateet loppuvat. Ja ne siis todellakin loppuvat. Laaksoa ympäröivät vihreät kukkulat alkavat haalistua.
Aasialaismummeli on pukeutunut edelleen toppaan ja intialaismies kulkee varvassandaaleissa ja shortseissa.
 |
| Kuvaa maaliskuulta 2019. Saimme tänä vuonna sateita poikkeuksellisen pitkään keväällä ja niinpä pellot ja kukkulat vielä vihersivät. |
Kesä
Kaduilla vilisee kuivuneita, ruskeita lehtiä. Nyt ne ovat uusia. Jo kuukausia jatkunut kuivuus on saanut ensimmäiset puut luopumaan rutikuivista lehdistään. Sateista on jäljellä enää kaunis muisto. Lähikukkuloiden heinikot muistuttavat väriltään puitavaa viljaa. Aurinko on porottanut myös kotitalojen nurmikot ruskeiksi, ellei niitä ole sadettimilla kasteltu. "Brown is the new green", kuten täällä tupataan sanoa. Tällä sloganilla juurrutetaan ihmisten mieliin ajatusta, että ruskeat nurmikot ovat ihan ok. Kallisarvoista vettä ei tarvitse tuhlata pihanurmensa kasteluun.
Päivälämpötilat ovat pääsääntöisesti noin +26 - +28 Celsius-asteen luokkaa. Öiksi tyypillisesti viilenee, joten yöt ovat harvoin tukalia. Toki välillä voi tulla muutaman päivän tai jopa parin viikon mittainen kuuma jakso, jolloin lämpötilat voivat kivuta lähelle +40 astetta. Tuolloin voit polttaa näppisi painaessasi ja pyytäessäsi liikennevalotolpasta jalankulkijalle vihreää valoa.
Aasialaismummo on vaihtanut paksun toppatakkinsa kevyttoppaan. Pitkän hellejakson iskiessä saattaa raottaa kevyttopan vetoketjua tai tehdä niinkin rajun vedon, että pukeekin päällensä vain toppaliivin! Intialaismies kulkee varvassandaaleissa ja shortseissa.
 |
| Ison osan vuodesta luonnon värimaailma on tämä. Aurinko on porottanut kukkulat kellertäviksi. |
Syksy
Kaduilla vilisee kuivuneita, ruskeita lehtiä. Joukossa on myös keltaisia ja punaisia, syksyn värjäämiä iloisen värisiä lehtiä. Viilenevät yöt ja koko pitkän kesän jatkunut kuivuus on saanut lehdet tippumaan. Taloyhtiöiden uima-altailla ei enää kukaan paistattele pelkässä uima-asussa auringossa, jos lämpöasteita on alle +23 C. Paitsi aikoinaan yksi suomalainen paistatteli ja keräsi hullun pisteet koriinsa.
Vielä lokakuussa saatamme saada Piilaaksoon helleaallon, jossa lämpötilat kipuavat hikisiin yli +30 asteen lukemiin. Suomalaisen mittapuun mukaan täysi kesä jatkuu pitkälle marraskuuhun.
Aasialaismummeli on kuitenkin vaihtanut takaisin toppaan. Intialaismies kulkee uskollisesti varvassandaaleissa ja shortseissa.
 |
| Syksyisin kaduilla vilisee myös keltaisia lehtiä. |
Suomalaisen ja piilaaksolaisen syksyn ero
Lämpötilan lisäksi selkein ero suomalaisen ja piilaaksolaisen syksyn välillä on sade. Piilaaksossa sadetta ei ole yleensä saada koko kesänä, eikä täällä sada myöskään syksyllä. Nyt marraskuussa pohdin, että edellinen sade taisi sataa meillä huhtikuussa, mikä sekin oli poikkeuksellisen myöhään. Aikaisempina vuosina sateet ovat tyrehtyneet jo helmikuussa.
 |
| Punaisia puita syysauringossa. Nurmikon täytyy olla kasteltu sen ollessa noinkin vihreä vielä tähän aikaan vuodesta. |
Syksyt maastopalojen aikaa
Sade olisi kyllä enemmän kuin tervetullut, sillä syksyt ovat osoittautuneet viime vuosina pahaksi maastopalojen ajankohdaksi. Vuoden 2018 syksyllä Pohjois-Kalifornian maastopalojen savut levisivät tänne meille laaksoon ja ilmanlaatu oli parin viikon ajan erittäin huono. Hengityssuojainta jouduin käyttämään ulkona minäkin. Kouluja suljettiin ja ihmisiä suositeltiin pysymään sisätiloissa. Pieniä murheita ne tietenkin olivat siihen verrattuna, että tuli ahmaisi tuolloin kitaansa kokonaisen pohjoiskalifornialaisen kaupungin, Paradise nimeltään. Myös tänä syksynä ilmanlaatu on ollut Pohjois-Kalifornian maastopalojen vuoksi muutamana viikkona todella huono ja aurinko on paistanut savuverhon takaa Piilaaksossakin. Ei ole tehnyt mieli ulkoilla.
Vakavien maastopalojen kanssa samaan aikaan Sierra Nevadan vuoristoon, eli vain noin neljän tunnin ajomatkan päähän Piilaaksosta, voi kuitenkin sataa jo ensilumi. Tänä vuonna se tuli jo syyskuussa. Piilaaksossa ei lunta nähdä, mutta talvea kaipaaville lumimaisemat ja laskettelurinteet odottavat vain tuon neljän tunnin ajomatkan päässä. Se on se meidän kuuluisa winter-on-demand.
Summa summarum
Piilaakson vuodenajoissa siis tietyt elementit toistuvat olipa vuodenaika mikä tahansa. Kaduilla vilisee kuivuneita puunlehtiä. Aasialaismummeli on pukeutunut paria päivää lukuunottamatta toppaan ja intialaismies kulkee varvassandaaleissa ja shortseissa läpi vuoden. On kuitenkin syytä muistaa, että täällä meillä päin vallitsevat niin sanotut mikroilmastot. Nämä vuodenaikakuvaukset lämpötiloineen eivät esimerkiksi päde San Franciscoon, vaikka se Piilaakson kanssa kylki kyljessä sijaitseekin. Selkeitä lämpötilaeroja on havaittavissa jo aivan naapurikaupungeissa täällä laaksossakin.
Työkiireiden vuoksi kykenin hahmottelemaan tätä postausta aina vain pätkän silloin, toisen tällöin. Mutta nyt, kun olen saamassa sen valmiiksi, meillä onkin yks' kaks' tapahtumassa säätilassa aivan radikaali muutos. Paitsi, että lämpötilojen ennustetaan tippuvan vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhaisiksi, taidamme saada myös syksyn ihka ensimmäiset sateet! Taidamme siis olla juuri siirtymässä vuodenaikaan talvi. Tässä kuluvan viikon sääennustetta:
Postaukseni taisikin toimia eräänlaisena sadetanssina. Voi, kuinka sadetta kaipaa luonto ja kuinka sitä kaipaan minäkin! Mutta tuoko tämä radikaali säätilan muutos joitakin muitakin muutoksia tullessaan? Ei. Kaduilla vilisee ruskeita, nyt sateen kastelemia lehtiä. Aasialaismummo kietoutuu toppatakkiinsa ja intialaismies kulkee varvassandaaleissa ja shortseissa.
Minä jään odottelemaan sateen raikastamaa ilmaa ja toivotan Happy Thanksgiving teille, jotka sellaista viettävät. Ja kaikille muille huikkaan hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti