Parit liikennehavainnot Suomi vs. USA

Kun ulkosuomalainen käy visiitillä Suomessa, sitä tekee näemmä väistämättä vertailua entisen ja nykyisen asuinmaansa tapojen ja arkisten asioiden välillä. Tällä Suomi-vierailulla sain muutamia ahaa-ajatuksia mm. liikenteestä. Tuli nimittäin tehtyä Suomessa sellainen noin 1 220 km pitkä maakuntakierros. :-) Tämän postaukseni liikennehavainnot perustuvat Suomessa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Pohjanmaan maanteihin ja liikennekäyttäytymiseen.

Suomalaista maalaismaisemaa.

Ensin kuitenkin pohjustuksena yksi muistutus amerikkalaisesta ja mielestäni maailman parhaasta liikennesäännöstä:

Punaisilla valoilla oikealle kääntyminen

Kalifornian osavaltiossakin on voimassa liikennessääntö, joka sallii risteyksessä punaisilla liikennevaloilla oikealle kääntymisen, toki muuta liikennettä väistäen. Lisäksi auto tulee oikeaoppisesti ensin täysin pysäyttää risteykseen ennen kuin punaisella liikennevalolla kääntyminen on sallittua. Vain harvoissa kalifornialaisissa tienristeyksissä on erikseen liikennemerkki, joka kieltää oikealle kääntymisen punaisen valon palaessa, joten valtaosassa risteyksiä se on sallittu ilman erillisiä merkintöjä. Tämä liikennesääntö on kyllä sääntönä aivan ehdoton kunkku! Se sujuvoittaa risteysliikennettä aivan hurjasti! Olenkin toivonut, että voi kun kyseinen liikennesääntö leviäisi tänne Suomeenkin. Ja täytyy tunnustaa, että pari kertaa oli hilkulla, että tulin soveltaneeksi tätä sääntöä nyt Suomessakin, kunnes sain viime tingassa vielä auton jarrutetuksi...

Mutta seuraavaksi niihin ahaa-ajatuksiin:

Suomessa rakastetaan liikenneympyröitä!

Jotenkin tein nyt noissa suomalaisissa maakunnissa ajellessani huomion, että Suomessa näytetään suosivan entistä enemmän liikenneympyryröitä. Suomihan tuntuu suorastaan rakastavan niitä! Niitä on putkahtanut lisää tutuille maantiereiteille, piskuisiin kyliin ja kaupunkeihin. Ja lisää vain rakennetaan! Lieköhän paikallisilla tieurakoitsijoilla ollut "Ota kolme, maksa kaksi" -tyylisiä tarjouksia, kun pienten kylien raititkin alkavat olla yhtä ympyrää toisensa perään? Ajakaapa vaikka Muhoksen tai Tuurin läpi! Kyllä siinä saa kuulkaas lyhyellä pätkällä rattia kääntää aivan hiki hatussa.

Liikenneympyrähän se siinä!

Mutta hei, näitä suomalaisia liikenneympyröitä kurvaillessa minä sen sitten hoksasin! Suomalainen liikenneympyrähän taitaa olla vastine amerikkalaiselle, punaisella liikennevalolla oikealle kääntymiselle! Suomessahan nimenomaan liikenneympyrään ajava väistää vasemmalta tulevia, eli ajaaksesi ympyrään (eli oikealle), olet velvollinen väistämään muuta liikennettä. Suomalaiset liikenneympyrät vastaavat siis amerikkalaista, oikealle punaisilla valoilla kääntymistä. Tavallaan tuo amerikkalainen liikennesääntöjen kunkku onkin täällä siis jo käytössä. Nerokas huomio, eikö totta! ;-) 

Seuraava havaintoni sen sijaan perustuu lähinnä vain Kainuun kumpuileviin korpimaisemiin, sillä niin Pohjois- kuin Etelä-Pohjanmaakin ovat sen verran lättänöitä, ettei kyseistä ilmiötä päässyt niissä todistamaan.

Onnistunutta ylämäkiajoa, jee!

Ukkokullan Kaliforniassa asuva suomalaiskollega sen huomion ensinnä amerikkalaisesta liikenteestä teki. Amerikkalaiset tai ainakaan kalifornialaiset kuskit eivät nimittäin osaa ylämäkiajoa! Heti, kun vaikkapa moottoritiessä tulee pienikin ylämäki, alkavat autojen vauhdit hidastua ja autoista muodostuu ihmeellinen sumppu. Kun taas ylämäen jälkeen tulee alamäki, nopeudet palaavat normaaleiksi ja sumppu hälvenee. Kun kollega tätä ääneen oli ihmetellyt, aloimme mekin ukkokullan kanssa ylämäkitilanteita varta vasten seuraamaan. Ja totta se on! Ei ne siis vaan osaa! 

Tämän käyttäytymismallin tekee vieläkin kummallisemmaksi se, että ensinnäkin autokanta Kaliforniassa on huomattavasti uudempi Suomen vastaavaan verrattuna, joten harvalla onnistunut ylämäkiajo jää ainakaan kulkupelin tehoista kiinni. Toisekseen, valtaosa rapakon takaisista autoista on automaattivaihteisia, jolloin ei tarvitsekaan osata laittaa ns. pienempää vaihdetta silmään, kun ylämäki koittaa. Ja kolmanneksi, aika monissa noissa uudennihkeissä autoissa olisi myös käytettävissä vakionopeudensäädin, jolloin auton nopeus ei myöskään vaihtelisi tiessä olevien ylä- ja alamäkien mukaan. Mutta kaikista näistä seikoista huolimatta, niin ne vain amerikkalaisten autot hyytyvät ylämäkiin, vaikka alla olisi pakasta vedetty Bemari kaikilla mausteilla. Aika käsittämätöntä!

Niinpä Kainuun mäkimaisemia ajellessa tulin tehneeksi huomion, että Suomessa osataan ylämäkiajaminen huomattavasti paremmin! Jes! Tästä napsahtaa suomalaisille kuskeille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Tai no, otetaan se papukaijamerkki sittenkin takaisin, sillä kyllähän poikkeuksiakin tietenkin löytyy: kuuluisat teidet tukot eli karavaanarit sekä kaikki ne "alivetoiset Taunukset" eli jo parhaat päivänsä nähneet ruosteiset kotterot. Nehän ne saavat ylämäissä jonot peräänsä Suomessakin. Ja takana ajavien kuskien tunnekäyrät koholle.

Suomalaista metsää. Jos on tunnekäyrät koholla, kannattaa mennä samoilemaan metsään. Se rauhoittaa. :-)

Tuplasakko hillitsee kaasujalkaa Kaliforniassa

No olisihan se pitänyt muistaa, että Suomessa kesä ja vielä alkusyksykin ovat luonnollisesti tie- ja päällystystöiden sekä nykyään näemmä myös liikenneympyrärakentamisen kulta-aikaa. Sain siis hidastaa ajonopeuttani useamman kerran tuon reilun 1 200 km aikana. Joissakin kohdissa maantiellä kuitenkin tuntui, että alennetut ajonopeudet olivat ns. jääneet päälle. Toisin sanoen tietyö tai kunnostusurakka näytti jo varsin valmiille, eikä työmiehiäkään enää mailla halmeilla, mutta silti saattoi olla 14 km matkalta ajonopeus määrätty ärsyttäväksi köröttelyksi. No, kröhöm, jos liikennettä oli todella vähän ja näkyvyyskin hyvä, niin saattoi olla, että ajaa huristelin sitten hiukan yli sallittujen rajojen. Siis ihan vähän. 

Ja jälleen tein havainnon, tällä kertaa omasta (hölmöstä) ajotavastani. Kaliforniassa en ikinä uskaltaisi ajaa ylinopeutta tietyön kohdalla. Siellä nimittäin napsahtaa tuplasakko tietyömaan kohdalla tehdyistä liikennerikkomuksista. Asiasta muistutetaan lukuisin kyltein tietöiden pientareilla. Muistini mukaan Suomessa ei tällaista tuplasakotuskäytäntöä ainakaan automaattisesti ole, joten niinpä vain pikku, siis ihan pikkuriikkinen kaahari kuoriutui tilanteen tullen minustakin. Soo, soo!

Mutta sitten on yksi liikennesääntö, joka kyllä poikkeaa totutusta. Ainakaan oman muistini mukaan tämä ei ole Suomessa sallittua. Jatkossa tämä on Kaliforniassa vieläpä laillista:

Lane Splitting -laki

Los Angeles Times ja uutiskanava Kron4 uutisoivat vastikään, että Kalifornia on ensimmäisenä Yhdysvaltain osavaltiona hyväksymässä ns. Lane Splitting -lain. Lane splitting tarkoittaa ajokaistan jakamista tilanteissa, joissa moottoripyöräilijät voivat ajaa kahden ajokaistan välissä, vaikka molemmilla kaistoilla autoja olisikin. Tähän asti tämä lane splitting on ollut lain tulkinnassa harmaata aluetta, mutta CHP (California Highway Patrol) on kuitenkin Kalifornian maanteitä valvoessaan katsonut näitä tilanteita läpi sakottavien sormiensa. Nyt Kalifornian kuvernööri Jerry Brown on allekirjoittanut lainsäädännön, joka sallii CHP:n jatkavan työtään parantaakseen ohjeistoa moottoripyöräilijöiden kaistanjakamisessa. Tämä oli siis merkittävä askel kaistanjakamisen laillistamisessa.

Kuvassa CHP:n antamaa ohjeistusta kaistan jakamiseen.

Tämä moottoripyörien puikkelehtiminen onkin itselleni ollut melkoinen kauhu Kalifornian moottoriteillä ajellessa. Moottoripyörien nopeudet eivät tietenkään saisi olla huomattavasti suuremmat muuhun liikenteeseen nähden (uuden ohjeen mukaan korkeintaan 10 mph suuremmat), mutta kyllä pari kertaa on tullut moottoripyörä takaa aivan kuin tyhjästä. Huh huh! Toivottavasti tämä uusi laki nostaa asian esille ja muistuttaa niin moottoripyöräilijöitä maltista kuin minun lisäkseni muitakin autokuskeja tarkkailemaan valppaammin näitä kaistojen välissä ajavia moottoripyöriä. Huh, veikkaan, että monta vaaratilannetta on vielä motoristeilla edessä!

Joku teistä jäi kenties nyt ihmettelemään, miksi ihmeessä tällainen laki tai mikä hyöty moisesta pujottelusta oikein on. Tämä mahdollistaa motoristien puikkelehtimisen liikenteessä eteenpäin, vaikka muu liikenne seisoisi ruuhkien vuoksi. Tiedänkin Piilaaksossa joidenkin hankkineen moottoripyörän vain ja ainoastaan taittaakseen työmatkojaan autoa nopeammin. 

Mutta hei, minulla on nyt edessäni Suomi-visiittini mukavat loppurutistukset, joten seuraava postaus pompsahtaa sitten taas Kaliforniasta käsin. Tämä visiittini onkin muuten ollut hektisin ikinä, suorastaan ylitsepursuava toiminnasta ja tapaamisista. Tätä postaustanikin olen kirjoittanut rivin silloin, toisen tällöin. Sanoinkin jo ukkokullalle, että kun palaan täältä Kaliforniaan, tarvitsen loman! Että tämmöinen Suomi-visiitti! :-D Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!