Hearst Castle. |
Ensimmäinen yritys
Tämän nähtävyyden nettisivuilla kerrotaan paikan olevan helposti tavoitettavissa, mutta eipä vain pätenyt meidän kohdalla. Ensimmäisen kerran vedimme vierailun suhteen vesiperän, kun ajoimme lomamatkallamme noin kolme vuotta sitten San Franciscosta Los Angelesiin yhden yöpysähdyksen taktiikalla. Henkeäsalpaavat maisemat Highway 1:n varrella pakottivat pysähtymään useaan kertaan ja niinpä ajoimme Hearst Castlen ohi alkuillasta. Paikasta laitettiin juuri portteja siltä päivältä kiinni. Vierailu linnassa ei kuulunut alkuperäiseen matkasuunnitelmaamme ja kävimmekin ukkokullan kanssa kovan ajatuspainin, että majoittuisimmeko ex tempore läheiseen kylään ja tsekkaisimme linnan seuraavana aamuna. Tämä olisi kuitenkin rokottanut yhden päivän vähemmäksi Los Angelesissa, joten pohdinnan jälkeen päätimme jatkaa matkaa. Jäisipä jotakin seuraavaankin kertaan. Tuon ajatuksen voimalla matkaa jatkettiin ja linna sai jäädä tuolloin välistä.
Hearst Castle sijaitsee San Simeonissa (punainen nuppineula kartalla), joka on noin puolessa välissä San Franciscoa ja Los Angelesia. Molemmista on noin 4 h ajomatka San Simeoniin.
|
Toinen yritys
Toinen huti paikan suhteen tuli viime keväänä. Tällä kertaa ajelimme ukkokullan ja Suomi-vieraamme kanssa toiseen suuntaan, Los Angelesista Piilaaksoon päin ja taas kerran sama juttu. Kun sunnuntaina alkuillasta Hearst Castlen pihaan kurvasimme, oli päivän viimeinen opastettu kierros lähtenyt noin 10 minuuttia sitten. Jälleen kerran ex temporena aiottu visiitti karahti kiville.
Tässä vaiheessa meitä jo nauratti, että on se kyllä kumma homma. Olemme nyt yrittäneet saavuttaa paikkaa sekä pohjoisesta, että etelästä, aina epäonnistuen. Koska ranchia rajaa lännestä Tyynimeri, eikä idästä sinne ole edes ajoteitä, olisi pian ainoat vielä kokeilemattomat reitit päästä kohteeseen joko ilmateitse tai meriteitse lännestä. :-)
Suunnittelemalla tärppäsi
No, viime viikonloppuna tämän vaikeasti tavoitettavan kohteen sitten lopultakin saavutimme. Suunnitelmallisuus kannatti. Varasimme majoituksen San Simeonin kylästä, vain muutaman mailin päästä itse linnasta ja yövyimme siellä. Seuraavalle aamulle meillä oli liput yhdelle linnan kolmesta vaihtoehtoisesta opastetusta kierroksesta. Jes, päästiinhän sitä lopultakin linnaan!
Linnan ulkouima-altaan lepopaikkoja ja näkymät sisämaahan päin. |
Etupuutarhasta siintää Tyynimeri. |
Hearst Castle lyhyesti
Kaikkea en toki lähde Hearstin linnasta tai sen ökystä ja hiukan erikoisesta isännästä kertomaan. Jääpä jotakin ihmeteltävää niillekin, jotka tämän postauksen jälkeen paikan päällä kenties joku päivä käyvät. Paikkaan voi halutessaan tutustua myös lukemalla vaikkapa suomenkielisen Wikipedian artikkelin täältä.
Vuonna 1919 herra Hearst palkkasi arkkitehti Julia Morganin suunnittelemaan hänelle kukkulan päälle rakennettavan talon. Hearstilla lähti hommassa ns. jopo keulimaan ja tämä yhteistyöprojekti Morganin kanssa jatkuikin seuraavat 28 vuotta! Hearst Castlen suunnittelussa ja toteutuksessa ei rahaa säästelty. Linnassa on 56 makuuhuonetta, 61 pesuhuonetta, 19 olohuonetta, noin 500 hehtaaria puutarhoja, sisä- ja ulkouima-altaat, tenniskenttä, elokuvateatteri sekä lentokenttä.
Herra Hearst piti paljon kutsuja, joihin osallistui lukuisia 1920- ja 1930 -lukujen Hollywood-tähtiä sekä sen ajan poliittista kermaa. Vakiovieraita kutsuilla olivat mm. Charles Chaplin, Cary Grant, Clark Gable ja Winston Churchill. Yltäkylläiset pidot loppuivat, kun Hearst kuoli vuonna 1951. Muutama vuosi Hearstin kuoleman jälkeen Hearst Castle luovutettiin Kalifornian osavaltiolle ja nykyään linna tiloineen on ns. historical state park. Linnassa on edelleen paljon taidetta ja antiikkia ja tämänkin vuoksi linnaan pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Vaikka paikka sijaitsee käytännössä keskellä ei mitään, siellä käy silti noin miljoona turistia joka vuosi.
Hearstin kutsujen alkudrinkit nautittiin eri salissa, minkä jälkeen kutsuvieraat tulivat tämän pitkän pöydän ääreen nauttimaan illallisen. |
Linnan roomalaistyylinen sisäuima-allas. |
Seeproja!
Edellä mainittujen lisäksi Hearst Castlella sijaitsi maailman suurin yksityinen eläintarha. Hearst kuskautti tilalleen mm. kenguruja, elefantteja, jääkarhuja, antilooppeja ja kirahveja. Kun sitten myöhemmin Hearst joutui talousvaikeuksiensa vuoksi luovuttamaan eläimiä eläintarhoihin, pääsivät seeprat karkuteille. Tämän vuoksi San Simeonissa voi Highway 1:n varrella nähdä edelleen seepralaumoja villinä ja vapaina. Mekin onnistuimme ne bongaamaan. Voihan siinä ohimatkailijat silmämuniaan pari kertaa hieraista, varsinkin jos eivät tätä seeprojen taustatarinaa tunne. Hi hii!
Vahingoista viisastuneen vinkit
Mielenkiintoinen kohde linna oli kyllä vierailla. Paikoin aika monumentaalinen, etten sanoisi! Vinkiksi kerron, että kannattaa suunnitella ja ajoittaa saapuminen paikan päälle hyvin. Viimeiset opastetut kierrokset lähtevät päivittäin jo n. klo 16-17 aikoihin, poikkeuksena rajoitetuin ajoin tarjolla olevat iltakierrokset. Opaskierrokset voi ja kannattaa varata etukäteen netistä. Valittavana on kolme eri kierrosta ja yksi kierros maksaa aikuiselta 25 USD, 5-12-vuotiailta lapsilta 12 USD. Jos nämä maksulliset opastetut kierrokset eivät innosta, voi Hearst Castlen vierailukeskuksessa tutustua maksutta linnasta kertovaan näyttelyyn/museoon. Vierailukeskus aukeaa päivittäin klo 9, mutta sen sulkemisaikaa ei nettisivuillakaan selkeästi ilmoiteta. Keskus menee kiinni, kun päivän viimeiset opastetut kierrokset on pidetty eli n. klo 18 aikaan.
Nyt sanon teille taas hei, se on yhtä kuin hello, hi ja halipatsuippa!
Jaa tuonko takia siellä on niitä seeproja?! Mä niin ihmettelin, et mitä hittoa ne siellä tekevät... :D
VastaaPoistaMeiltä on jäänyt tää linna katsomatta. Käytiin siinä Visitor Centerissä pällistelemässä, mut päätettiin, ettei kiinnosta niin paljoa, että viittis maksaa yhden kartanon näkemisestä. Mut nyt näyttää siltä, et ehkä olin väärässä - on nimittäin aika hulppeen näköistä! :)
Juu, Hearstin tilan karanneita seeproja tai niiden jälkeläisiä ne ovat. :-)
VastaaPoistaEihän kaikkia tosiaan välttämättä kiinnosta tuollaiset vanhat kartanot tai linnat, mutta meistä se oli mielenkiintoinen kohde. Pääsi näkemään esim. mihin kaikkeen sitä on ylimääräistä rahaa voinutkin -20-luvulla törsätä. Niin kuin nyt vaikkapa hankkimalla omia jääkarhuja tai vetämällä mailitolkulla puhelinlankaa hedelmätarhaansa, että kun siellä ratsastelee, niin on sitten lehtensä tavoitettavissa. :-) Ja hulppeat on puitteet, kaikin puolin!